VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio on 25 päivänä lokakuuta 2016 tehnyt ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB, Common Consolidated Corporate Tax Base), jäljempänä yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskeva direktiiviehdotus tai CCCTB-direktiiviehdotus. Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) on annettu asiakirjassa COM(2016) 683 final, ja se perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 115 artiklaan.
CCCTB-direktiiviehdotuksen kanssa samanaikaisesti komissio on antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), jäljempänä yhteistä yhteisöveropohjaa koskeva direktiiviehdotus tai CCTB-direktiiviehdotus, asiakirjassa COM(2016) 685 final, josta on annettu eduskunnalle erillinen U-kirjelmä.
Ehdotukseen liittyy myös molempia direktiiviehdotuksia koskeva vaikutusarvio SWD(2016) 341 final sekä tiivistelmä vaikutusten arvioinnista SWD(2016) 342 final.
CCTB-direktiiviehdotus sisältää yhteiset verotettavan tuloksen eli veropohjan laskentasäännökset yrityksille. CCCTB-direktiiviehdotus sisältää puolestaan säännökset siitä, miten nämä CCTB-direktiivin mukaisesti lasketut konserniyhtiöiden veropohjat yhdistettäisiin eli konsolidoitaisiin EU:ssa ja jaettaisiin erityisellä jakokaavalla verotettavaksi konserniyhtiöiden jäsenvaltioissa. Molemmat direktiiviehdotukset ovat osa komission aloitetta, jolla käynnistetään uudelleen yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskeva hanke, jäljempänä uusi CCCTB-aloite. Antaessaan uudet direktiiviehdotukset komissio on samalla vetänyt pois vanhan CCCTB-direktiiviehdotuksen. Vanha direktiiviehdotus on annettu 16 päivänä maaliskuuta 2011 asiakirjalla KOM(2011) 121 lopullinen ja sitä koskeva U-kirjelmä (U 22/2011 vp) on annettu 14 päivänä heinäkuuta 2011.
Komission uuden CCCTB-aloitteen tavoitteena on pyrkiä helpottamaan liiketoimintaa EU:ssa siten, että sisämarkkinoilla sovellettaisiin yhteisiä säännöksiä yhteisöverotuksessa. CCCTB-direktiiviehdotuksen mukaisessa järjestelmässä, jäljempänä CCCTB-järjestelmä, konsernit voisivat asioida yhden verohallinnon kanssa. Tappioiden hyvitys rajojen yli tapahtuisi ilman eri toimenpiteitä veropohjien konsolidoinnin seurauksena, eikä siirtohinnoittelusäännöksiä sovellettaisi konsernin sisällä EU:ssa. Järjestelmästä pyritään saamaan myös vahvempi siten, että se kestää paremmin aggressiivista verosuunnittelua. Talouden toimintaympäristö on muuttunut globaalimmaksi, liikkuvammaksi ja digitaalisemmaksi. Liiketoimintamallit ja yritysrakenteet ovat yhä monimutkaisempia, mikä on tehnyt voittojen siirtämisestä helpompaa. Komission mukaan CCCTB olisi tehokas väline tulojen kohdentamiseksi sinne, missä arvo tuotetaan. Komission ehdotuksessa CCCTB-direktiiviehdotukseksi konserniyhtiöiden verotettavat tulot jaettaisiin verotettavaksi jäsenvaltioille kaavamaisen jakokaavan mukaan, joka perustuisi kolmeen yhtä suuren painoarvon omaavaan tekijään eli myyntiin, työvoimaan ja omaisuuseriin, minkä ei sinällään voida katsoa ottavan huomioon sitä, missä arvo syntyy. Erona verrattuna vuoden 2011 ehdotukseen on se, että uudessa CCCTB-aloitteessa olisi pakolliset säännöt tiettyä kokoa suuremmille konserneille, jotta järjestelmä ehkäisisi aggressiivista verosuunnittelua.
Komissio ehdottaa uudelle CCCTB-aloitteelle vaiheittaista käsittelytapaa, koska neuvostossa vuodesta 2011 käydyt keskustelut ovat osoittaneet epätodennäköiseksi sen, että CCCTB hyväksyttäisiin kokonaisuudessaan. Erityisesti veropohjien yhdistämistä eli konsolidoinnista käydyt keskustelut ovat olleet vaikeita. Ensimmäisessä vaiheessa käsiteltäisiin veropohjan laskentasäännökset eli CCTB-direktiiviehdotus. Veropohjien yhdistämistä koskevaa käsittelyä lykättäisiin toiseen vaiheeseen siihen kunnes yhteistä yhteisöveropohjaa koskevasta direktiiviehdotuksesta on päästy sopimukseen. Nyt puheena olevan U-kirjelmän kohteena oleva CCCTB-direktiiviehdotus koskee tätä toista vaihetta.
CCCTB-direktiivissä säädettäisiin konsolidoitavaan konserniin eli ryhmään kuulumisen edellytyksistä sekä määritellään ne mahdolliset muodot, jotka näillä ryhmillä voi olla, ja konsolidoinnin tekniset yksityiskohdat. Lisäksi ehdotuksessa säädettäisiin eräistä ryhmään liittymisen ja poistumisen osalta tarvittavista oikaisuista sekä yritysten uudelleenorganisointiin liittyvistä kysymyksistä keskittyen rajat ylittäviä konserneja koskeviin erityispiirteisiin ja erityisesti tappioiden ja realisoitumattomien pääomavoittojen kohteluun. CCCTB-direktiiviehdotus sisältäisi säännökset koskien hallinnollisia menettelyitä konsernien osalta.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää CCCTB-järjestelmän tavoitteita sinänsä kannatettavina. Rajat ylittävän yritystoiminnan helpottaminen on lähtökohtaisesti tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Myös aggressiivisen verosuunnittelun estäminen on tärkeää.
Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja on kuitenkin laaja yritysverotuksen harmonisointihanke. Olennaisena osana siihen liittyy ensi vaiheessa yhteistä veropohjaa eli verotettavan tuloksen laskentaa koskeva säännöstö, josta komissio on antanut oman erillisen direktiiviehdotuksen. Mikäli jäsenvaltiot pääsevät yhteisestä veropohjan laskentasäännöksistä sopuun, jäsenvaltiot ryhtyvät seuraavassa vaiheessa tarkastelemaan yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevaa direktiiviehdotusta.
Direktiiviehdotuksen mukaan konserniyhtiöiden verotettavat tulokset yhdistettäisiin ja jaettaisiin direktiivissä määritellyn jakokaavan mukaan verotettavaksi niille jäsenvaltioille, joissa konserniyhtiöillä on toimintaa. Määräävinä tekijöinä jakokaavassa olisivat myynti, työvoima ja omaisuuserät. Näillä tekijöillä olisi yhtä suuri painoarvo. Konsernin sisäisiä myyntejä ei sisällytettäisi myyntiä koskevaan jakotekijään. Omaisuuseriin kuuluisivat vain aineelliset hyödykkeet, jolloin aineettomat hyödykkeet jäisivät jakokaavan ulkopuolelle. Suomessa yritystoiminta ei ole myöskään kovinkaan työvoimavaltaista. Tätä taustaa vasten on todennäköistä, että Suomi olisi häviäjänä jaettaessa yhdistettyä veropohjaa eri jäsenvaltioille. Ehdotetun jakokaavan ei myöskään voida katsoa heijastavan sitä, missä arvo syntyy.
Todennäköistä on, että ehdotetulla CCCTB-direktiivillä olisi verotuottoja vähentävä vaikutus. Jatkokäsittelyssä on tärkeää arvioida ehdotuksen vaikutukset Suomen verotuottoihin. Tässä vaiheessa valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti direktiiviehdotuksen sisältämään veropohjien yhdistämiseen ja sen jakamiseen jäsenvaltioille. Ehdotettu jakokaava toisi mukanaan merkittävän epävarmuuden verotuloista Suomelle.
Veropohjien yhdistämiseen liittyviä kansainvälisen verotuksen kysymyksiä on tarkasteltava jatkovalmistelussa. Myös direktiiviehdotuksen hallinnollisiin menettelysäännöksiin liittyviin kysymyksiin tulee muodostaa tarkempi kanta jatkokäsittelyn yhteydessä. Konsernin verotus toimitettaisiin ehdotuksen mukaan pääasiallisen verovelvollisen verotuksellisessa kotivaltiossa. Veroilmoituksen antamiseen, verotuksen toimittamiseen ja muutoksenhakuun liittyy useita merkittäviä kysymyksiä, jotka vaativat jatkotarkastelua.
Direktiiviehdotuksessa esitetään siirrettäväksi komissiolle valtaa antaa delegoituja säädöksiä eräiltä osin. Jatkokäsittelyssä on arvioitava näiden delegoitujen säädösten suhdetta yhtäältä ehdotettuun direktiiviin ja toisaalta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.
Suomen kantaa yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevaan direktiiviehdotukseen on perusteltua tarkentaa siinä vaiheessa, kun yhteisistä verotettavan tuloksen laskentasäännöksistä on päästy yksimielisyyteen ja CCCTB-direktiiviehdotuksen käsittely on ajankohtainen.