Tausta
Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan luotavaksi yrityksille vapaaehtoinen yksinkertaistettu mekanismi verotettavan tuloksen laskentaan EU:n alueella verotuksellisesti asuville ja sisämarkkinoilla kiinteiden toimipaikkojen kautta toimiville pk-yrityksille. Tavoitteena on muun muassa helpottaa pk-yrityksiin kohdistuvia tuloverotukseen liittyviä hallinnollisia prosesseja niin kutsutun yhden luukun periaatteen (one-stop-shop) kautta, vähentää hallinnollista taakkaa ja hallinnollisia kustannuksia sekä muutoinkin vähentää pk-yrityksille aiheutuvaa epävarmuutta ja hankaluutta vieraiden maiden verojärjestelmissä toimimisesta.
Ehdotuksen mukaan pk-yritys voisi tehdä valinnan pääliikkeen kotipaikkaan perustuvan verotusjärjestelmän käyttämisestä. Ehdotuksessa olisi esimerkiksi tiettyjä rajoituksia siitä, kuinka suuri kiinteiden toimipaikkojen liikevaihto saisi olla suhteessa pääliikkeen liikevaihtoon, ja kuinka kauan pk-yrityksen tulisi olla ollut kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellisesti asuva, jotta yritys voisi tehdä ehdotuksen mukaisen valinnan. Sääntely koskisi vain ns. erillisyrityksiä eli yritys ei saisi kuulua konserniin tai olla etuyhteysyritys. Valinta tehtäisiin viideksi vuodeksi kerrallaan.
Ehdotetussa mallissa verotettava tulos laskettaisiin pääliikkeen kotipaikan verotusjärjestelmän sääntöjen mukaisesti, mutta lopullinen veron määrä laskettaisiin kunkin kiinteän toimipaikan sijaintivaltion verokannalla.
Suhtautuminen ehdotukseen
Valtioneuvosto pitää kannassaan direktiiviehdotuksen tavoitteita kannatettavina, mutta suhtautuu ehdotukseen kuitenkin erittäin varauksellisesti. Valiokunta yhtyy tähän kantaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan sisämarkkinoiden jatkuva kehittäminen on tärkeää ja pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollisen taakan keventäminen on tärkeä tavoite. Ehdotettu järjestelmä eriyttäisi kuitenkin veropohjan määrittämisen ja verokannan määrittämisen toisistaan ja siirtäisi verotuksen toimivaltaa osin pois Suomesta. Kuten valtioneuvoston kannassa on tuotu esille, hallitusohjelman mukaisesti verotustoimivallan tulisi jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla.
Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa direktiiviehdotukseen suhtauduttiin yleisesti varauksellisesti ja pidettiin U-kirjelmässä esitettyä kantaa perusteltuna. Direktiiviehdotuksen tavoitteita pidettiin sinänsä tärkeinä. Kuulemisissa tuotiin esille muun muassa se, että direktiiviehdotuksen mukainen valinnanmahdollisuus koskisi vain harvalukuista joukkoa pk-yrityksiä ja hyödyt voisivat siten jäädä rajallisiksi. Lisäksi tuotiin esille, että ehdotus koskisi vain tuloverotusta, vaikka kiinteälle toimipaikalle muodostuu velvoitteita liittyen muun muassa arvonlisäverotukseen ja työnantajavelvoitteisiin. Ehdotus ei poistaisi myöskään kiinteän toimipaikan syntymiseen liittyviä kysymyksiä. Esille nostettiin myös mahdollisuus siitä, että ehdotus loisi uusia ongelmia esimerkiksi kansallisten verojärjestelmien monimutkaistumisen myötä, ja että hallinnollinen taakka ei välttämättä vähenisi. Kuulemisissa ehdotukseen nähtiin liittyvän ongelmana myös se, että se voisi johtaa suunnitteluun siitä, kumpi järjestelmä on edullisempi käyttää; pääliikkeen kotivaltion mukainen veropohjan määrittäminen vai kiinteän toimipaikan sijaintivaltion mukainen veropohjan määrittäminen.
Asiantuntijakuulemisissa kritisoitiin myös sitä, että ehdotettu päätoimipaikkaverotukseen perustuva järjestelmä koskisi vain kiinteän toimipaikan muodossa toisessa jäsenvaltiossa harjoitettavaa toimintaa ja että järjestelmää ei voisi valita silloin, jos yritys toimii konsernimuodossa, esimerkiksi kotimaisessa holdingyhtiörakenteessa. Toisaalta kuulemisessa tuotiin esille myös se, että soveltamisalan laajentaminen koskemaan myös tytäryhtiöitä korostaisi ehdotetun järjestelmän mukanaan tuomia haasteita muun muassa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumiselle. Kuulemisissa ylipäätään nostettiin esille tarve jatkovalmistelussa arvioida ehdotusta myös EU:n perusoikeuskirjan ja perustuslain yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Lisäksi korostettiin tarvetta vaikutusarvioiden tekemiseen. Esille nostettiin myös se, miten järjestelmä sopisi yhteen voitonjaon verotukseen perustuvien verojärjestelmien, kuten Viron verojärjestelmän kanssa.
U-kirjelmän mukaan valtioneuvosto ei tämänhetkisen arvion mukaan ole vakuuttunut siitä, kuinka tehokkaasti ehdotettu tuloveroihin kohdistuva verotusjärjestelmä tosiasiallisesti vähentäisi pk-yritysten hallinnollista taakkaa, muiden velvoitteiden ja kiinteän toimipaikan muodostumisen arvioinnin jäädessä entiselleen. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen edellä mainitut asiantuntijakuulemisissa esille tuodut näkökohdat huomioon ottaen.
Valtioneuvoston kannassa esitetyn tavoin myös valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotuksesta ei saisi aiheutua haittaa kotimaisten yhtiöiden kilpailukyvylle ja että järjestelmän väärinkäytösten ehkäiseminen huomioitaisiin riittävän tehokkaasti. Jatkovalmistelussa olisi pyrittävä saamaan tarkemmat hallinnolliset ja taloudelliset vaikutusarviot direktiiviehdotuksesta.
Osassa asiantuntijalausuntoja kiinnitettiin huomiota direktiiviehdotuksen mahdollisiin ongelmiin suhteessa suhteellisuusperiaatteeseen. Valtioneuvoston kannassa pidetään tärkeänä, ettei sääntely aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitusta verovelvollisille tai Verohallinnolle, myös EU-oikeudellinen suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen.
Valtioneuvoston kannan mukaisesti Suomen kantoja on tarvittaessa tarkennettava ehdotuksen käsittelyn yhteydessä.