Perustelut

Suomen perustuslain 82 §:n 2 momentin mukaan valtiontakaus voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin täsmennyksin.

Maailmanlaajuiseksi laajentunut finanssimarkkinoiden kriisi on horjuttanut pankkien keskinäistä luottamusta, mistä johtuen pankkien välisten markkinoiden toiminta on olennaisesti vaikeutunut. Luottomarkkinoiden toimivuuden ja rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi Eurooppa-neuvosto on kokouksessaan 15.— 16.10.2008 sopinut järjestelystä, jolla valtiot myöntävät takauksen pankkien liikkeeseen laskemille velkainstrumenteille. Eurooppa-neuvoston päätökset vastaavat euroalueen ja Ison-Britannian päämiesten ja ECOFIN-neuvoston aiemmin sopimia toimia. Ehdotettu hallituksen esityksen mukainen takausvaltuus perustuu näin ollen EU:ssa tehtyihin ratkaisuihin, joita myös Suomi on sitoutunut noudattamaan.

Esityksessä ehdotetaan, että valtio voi tietyin ehdoin ja ilman vakuutta myöntää valtiontakauksen suomalaisten pankkien tai niiden omistusyhteisöjen liikkeeseen laskemille velkainstrumenteille. Takaus voidaan antaa sijoitustodistuksen tai enintään viiden vuoden mittaisten joukkovelkakirjojen takaisinmaksun tai muiden ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Yhteismäärältään valtion takausvastuu voi nousta 50 miljardiin euroon, ja takauksia voidaan myöntää vain toimintakelpoisille ja vakavaraisuusvaatimukset täyttäville pankeille.

Esityksen mukainen valtiontakaus on osa niistä toimenpiteistä, joilla rahoitusmarkkinoiden vakautta pyritään parantamaan. Muita EU-tasolla sovittuja toimia ovat pankkien pääomittaminen ja ongelmapankkien hoito siten, että sijoittajien ja tallettajien saamiset turvataan. Valiokunta toteaa, että sovittujen toimien täytäntöönpano ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttävät tiivistä EU-tason koordinaatiota ja jäsenvaltioiden sitoutumista sovittuihin linjauksiin.

Talousvaliokunnan lausunto

Talousvaliokunta (TaVL 34/2008 vp) pitää valtiontakauksen anto-oikeutta perusteltuna, mutta katsoo, että eduskunnan suostumusta on tarpeen täsmentää. Talousvaliokunta ehdottaa, että suostumukseen lisätään takausta hakevan pankin vakavaraisuutta ja toimintakykyisyyttä koskeva vaatimus ja että valtiontakauksen piiriin lisätään sellaiset kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joiden vakuutena on ainoastaan asuntoluottoja. Talousvaliokunta on lisäksi ehdottanut täsmennystä suomalaisen pankin käsitteeseen.

Valtiovarainvaliokunnan kanta

Valtiovarainvaliokunta pitää valtiontakausta perusteltuna, sillä rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut hallituksen esityksen mukaisiin järjestelyihin. Suomalaisten pankkien vakavaraisuus, kannattavuus ja maksuvalmius ovat toistaiseksi säilyneet hyvällä tasolla, mutta siitä huolimatta on tärkeää, että suomalaisilla pankeilla on käytössään muita eurooppalaisia toimijoita vastaavat rahoitusmahdollisuudet. Takausjärjestely auttaa viime kädessä turvaamaan erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä rahoituksen saatavuuden että sen hinnan osalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtiontakaukseen oikeutettuja velkainstrumentteja erääntyy takauksen voimassaoloaikana yhteensä noin 45 miljardin euron arvosta. Takauksen kate on näin ollen riittävä antamaan suomalaisille pankeille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Valiokunta katsoo, että nyt esitetty järjestely ei vielä ratkaise niitä ongelmia, joita kiristynyt luotonsaanti tällä hetkellä aiheuttaa yrityksille. Finanssikriisin seurauksena yritysten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut, rahoituksen ehdot ovat tiukentuneet ja lainanhoitokustannukset ovat nousseet.

Valiokunta toteaa, että hallitus on jo ryhtynyt mittaviin toimiin viennin rahoituksen turvaamiseksi takauksilla ja luototuksella sekä pääomittamalla valtion omistamia sijoitus- ja rahoitusyhtiöitä. Riittävän luotonantovolyymin turvaamiseksi rahoituslaitosten pääomittaminen on tehokkain keino.

Eduskunnan suostumuksen täsmentäminen.

Talousvaliokunta on ehdottanut eduskunnan suostumukseen täsmennyksiä. Ensimmäinen niistä koskee vaatimusta takausta hakevan pankin vakavaraisuudesta ja toimintakykyisyydestä.

Talousvaliokunnan esittämä täsmennys ei käytännössä aiheuta muutosta takauksen soveltamiseen, sillä jo hallituksen esitys lähtee siitä, että takaus on tarkoitettu vakavaraisille ja toimintakykyisille pankeille. Valtiovarainvaliokunta pitää täsmennystä kuitenkin perusteltuna, sillä se selkeyttää suostumuksen sisältöä ja takauksen käyttöä.

Valtiovarainvaliokunta yhtyy myös talousvaliokunnan ehdotukseen, jonka mukaan takausvaltuuden tulisi kattaa sellaisetkin kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joiden vakuutena on ainoastaan asuntoluottoja. Täsmennys on valtiovarainvaliokunnan mielestä välttämätön, jotta takaus kattaa Suomessa samat velkainstrumentit kuin muissa keskeisissä kilpailijamaissa.

Lisäksi talousvaliokunta on ehdottanut täsmennystä siihen, miten suomalainen pankki määritellään eduskunnan suostumuksessa.

Sääntelyn rajaus perustuu komission tulkintaan EY:n perustamissopimuksen ja valtiontukisäännösten soveltamisesta. Komissio edellyttää, että kaikkia asianomaisessa maassa toimiluvan omaavia pankkeja kohdellaan omistajasta riippumatta samalla tavalla. Näin ollen myös ulkomaisen pankin tytäryhtiön tulee kuulua sijaintimaansa valtiontuen piiriin. EU-sääntely ei sen sijaan estä, hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla, sulkemasta Suomen valtiontakauksen ulkopuolelle ulkomaisten pankkien Suomessa toimivia sivukonttoreita ja suomalaisten pankkien ulkomaisia emoyrityksiä.

Hallituksen esityksen mukaan valtiontakaus voitaisiin myöntää suomalaisten pankkien tai niiden omistusyhteisöjen liikkeeseen laskemille velkainstrumenteille. Talousvaliokunnan mukaan suomalaisilla pankeilla tarkoitetaan tässä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettuja talletuspankkeja ja, mikäli takaus laajennetaan koskemaan myös kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja, kiinnitysluottopankkilaissa (1240/1999) tarkoitettuja kiinnitysluottopankkeja. Omistusyhteisöllä puolestaan tarkoitetaan suomalaisen talletuspankin tai kiinnitysluottopankin suomalaista emoyritystä. Jotta emoyritys olisi suomalainen, sen kotipaikan tulee sijaita Suomessa.

Valtiovarainvaliokunta yhtyy myös tältä osin talousvaliokunnan ehdotukseen, mikä tarkoittaa, että valtiontakaus voidaan antaa talletuspankille tai kiinnitysluottopankille, jolle on myönnetty toimilupa Suomessa, taikka tällaisen luottolaitoksen emoyritykselle, jonka kotipaikka on Suomessa. Valiokunta korostaa, että valtiontakausten ehdoista päätettäessä suomalainen pankki määritellään siten, ettei valtiontakauksen soveltamisalasta aiheudu epäselvyyttä.

Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 12 sellaista pankkia, joita voitaisiin em. määritelmän mukaisesti pitää suomalaisina pankkeina.

Valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin välttämättömänä, että hallitus selvittää rajat ylittävää pankkitoimintaa koskevia turvamekanismeja yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Takaukseen liittyvät ehdot.

Esityksen mukaan valtiontakauksen tarkemmista ehdoista päättäisi valtioneuvosto tai sen määräämillä ehdoilla valtiovarainministeriö tai Valtiokonttori.

Komissio on 13.10.2008 antamassaan tiedonannossaKomission tiedonanto — Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin (2008/C 270/02). todennut ne periaatteet, joita se tulee noudattamaan harkitessaan, onko pankkien tukitoimia pidettävä kiellettynä valtiontukena. Tuelta edellytetään mm. määräaikaisuutta, pankkien toimintaa koskevien rajoitteiden asettamista ja syrjimättömyyttä. Perusedellytyksenä tukitoimien hyväksymiselle on, että tukia ei saa käyttää pankkien toiminnan laajentamiseen. Tämän vuoksi komissio on edellyttänyt, että pankkien taseiden mahdollinen kasvu on tukien voimassa ollessa sidottava historiallisiin kasvumääriin, BKT:n kasvuun tai EU:n pankkisektorin kasvuun. Lisäksi komissio on edellyttänyt, että tuen myöntämisen ehtona tulee olla pankkien johdon palkkausta sekä erityisesti bonuksia ja muita lisäpalkkioita, kuten optioita, koskevat rajoitukset.

Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan useat jäsenvaltiot ovat vaatineet komissiota helpottamaan edellä mainitun tiedonannon mukaisia ehtoja tai jopa poistamaan ehdot kokonaan. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaan Euroopan yhteisön komissio onkin valmistellut pankeille myönnettävän valtiontuen ehdoista uutta tiedonantoa, joka julkistettaneen vielä kuluvan joulukuun aikana. Ennakkoarvioiden mukaan uudessa tiedonannossa toiminnaltaan terveiden ja kriisissä olevien pankkien tukea koskevat tukiehdot eroteltaisiin selkeästi toisistaan. Toiminnaltaan terveille pankeille myönnettävälle tuelle ei asetettaisi juuri lainkaan valtiontukiehtoja. On mahdollista, että käytännössä lähes ainoaksi ehdoksi tulisivat hinnoittelua koskevat vaatimukset.

Valtiovarainvaliokunta pitää perusteltuna, että ehtoja koskevia periaatteita arvioidaan uudelleen. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi pankkien kasvua ja luotonantoa koskevat ehdot olisivat omiaan vaikeuttamaan pankkien mahdollisuuksia turvata erityisesti yritysten rahoitusta. Myös pankin toiminnan johtamiseen liittyviä ehtoja on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidetty epäjohdonmukaisina, koska takausjärjestelyjen tavoitteena ei ole tukea pankkeja, vaan luottomarkkinoiden toimivuutta.

Valiokunta kuitenkin katsoo, että ehtoihin tulee ottaa EU:n hyväksymissä puitteissa ja kilpailijamaiden ehdot huomioiden säännökset pankkien johdon kohtuuttomien etujen rajoittamiseksi ainakin pääomitustilanteissa.

Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston asettamien muidenkin ehtojen tulee noudattaa EU:n hyväksymiä periaatteita ja että ehdot eivät saa heikentää suomalaisten pankkien kilpailukykyä muihin maihin nähden. Tavoitteena tulee olla, että suomalaispankkien kilpailuasetelma säilyy neutraalina.

Takaukseen liittyvät maksut.

Kansallisesti valtiontakauksen ehtojen asettamista säätelee valtion lainanotosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annettu laki (449/1988). Lain 15 §:n 1 momentin (986/2001) mukaisesti valtiontakauksista perittävistä maksuista säädetään asetuksella.

Saadun selvityksen mukaan asetukseen otettavat ehdot tulevat perittävien maksujen osalta vastaamaan EKP:n neuvoston 20.10.2008 antamaa suositusta, jonka mukaisia maksuja Euroopan komissio pitää tasona, jota jäsenmaat eivät saa hinnoittelussaan alittaa. EKP:n suosituksen hinnoittelu perustuu luottovakuutushintoihin. Huomioon otettaisiin lisäksi takausajan pituus, takausvastuun määrä ja pankin luottoluokitus.

Valiokunta katsoo, että takauksesta perittävien maksujen on oltava kilpailukykyisiä muissa jäsenmaissa perittäviin hintoihin nähden. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että valtiovarainministeriö seuraa tarkoin hinnoittelua ainakin lähimmissä naapurimaissamme ja huolehtii siitä, että Suomessa perittävät takausmaksut eivät muodosta pankeille suurempaa kustannusrasitusta kuin muissa jäsenmaissa.

Finanssivalvonnan resurssit.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että rahoitusmarkkinoiden epävakaus korostaa entisestään finanssivalvonnan tärkeyttä. Valvonnan tulee olla jatkuvaa ja sen tulee kattaa niin kotimaisen rahoitusalan seuranta kuin myös kansainvälinen valvontayhteistyö. Valvontaan liittyvien tehtävien hoitaminen edellyttää vankkaa asiantuntijuutta ja osaamista.

Nyt esitetty valtiontakausjärjestelmä tuo uusia tehtäviä Rahoitustarkastukselle, sillä tarkoituksena on, että Rahoitustarkastus antaa Valtiokonttorille lausunnon takausta hakeneen pankin toimintakykyisyydestä ja vakavaraisuudesta; lausunto tulisi antaa kahdessa päivässä. Jotta Rahoitustarkastus pystyy toimimaan riittävän nopeasti, sillä tulee olla jatkuvasti ajan tasalla olevat tiedot luottolaitosten toiminnasta.

Suomen finanssivalvontaa uudistetaan niin, että vuoden 2009 alusta toimintansa aloittaa uusi rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, Finanssivalvonta, jolle siirtyvät pääosin Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Finanssivalvonta sijoitetaan Suomen Pankin yhteyteen ja sen kustannukset katetaan pääosin toimenpidemaksuilla ja erityisillä valvonnan kohteilta perittävillä veronluonteisilla valvontamaksuilla.

Käsitellessään Finanssivalvontaa ym. koskevaa hallituksen esitystä (HE 66/2008 vp) eduskunta kiinnitti huomiota Finanssivalvonnan resursseihin ja päätti talousvaliokunnan ehdotuksen (TaVM 20/2008 vp) mukaisesti korottaa Finanssivalvonnan valvontamaksulain mukaisia maksukertoimia keskimäärin 5 prosentilla. Maksukertoimien korotuksen tavoitteena on turvata Finanssivalvonnan osaaminen ja resurssien riittävyys, joilla on valvonnan onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että Finanssivalvonnan resurssitarvetta seurataan ja että tarvittaessa sen voimavaroja lisätään. Rahoitusmarkkinoiden vakaa toiminta ja luottamus niihin ovat olennainen osa kansantalouden tasapainoista kehitystä. Valvonnasta vastaavien tahojen tuleekin toimia aktiivisesti ja puuttua jo ennakolta rahoitusmarkkinoiden vakautta uhkaaviin riskeihin.

Muuta.

Uusien takausten myöntötarvetta arvioidaan vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä, ja valtuudet takausten myöntämiseen päättyvät vuoden 2009 lopussa. Talousvaliokunnan tavoin valtiovarainvaliokunta edellyttää, että eduskunnalle annetaan selvitys tilanteesta viimeistään 30 huhtikuuta 2009.

Valiokunta ehdottaa suostumuksen kirjoitusasuun vähäisiä teknisiä muutoksia.