Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksen taustaa
Esityksen tarkoituksena on ottaa käyttöön metalliromujen
ja -jätteiden myynnissä käännetty
arvonlisäverovelvollisuus ensi vuoden alusta. Sillä halutaan
torjua alalla ilmeneviä harmaan talouden ilmiöitä,
tahallisia maksulaiminlyöntejä ja kuittikauppaa,
ja pienentää niistä aiheutuvia veronmenetyksiä.
Kun veron suoritusvelvollinen olisi vastaisuudessa myyjän
sijasta ostaja, vilpillisesti toimiva myyjä ei voisi enää pidättää veron
osuutta itsellään, kuten nykyisin. Esitys poistaisi
siis tästä aiheutuvan kilpailuhaitan ja tukisi
näin rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa. Esityksessä on
arvioitu lisäksi, että arvonlisävero
jää ainakin osittain pois romualan kuittikauppaan
liittyvistä kuiteista. Myös tämä pienentää verovajetta,
vaikka ei poistakaan kuittikauppaa kokonaan.
Ehdotettu muutos perustuu pitkälti romualan omaan aloitteellisuuteen
epäterveen kilpailun kitkemiseksi; Alan edustajat ovat
olleet yhteydessä paitsi Verohallintoon myös valtiovarainvaliokunnan
verojaostoon, jossa heitä on kuultu keväällä 2013.
Kuulemisessa vahvistui näkemys, jonka mukaan muutos olisi
alan toimintaedellytysten kannalta merkittävä.
Verojaosto kiirehti sen vuoksi valtiovarainministeriössä vireillä ollutta
selvitystyötä muutoksen aikaansaamiseksiValtiovarainvaliokunnan
kirje ministeri Jutta Urpilaiselle 3.5.2013 (VaO 4/2013
vp).. Nyt käsiteltävä esitys vastaa
valiokunnan tuolloista näkemystä.
Ehdotettu malli vastaa toisaalta myös Ruotsissa vuoden
2013 alusta käyttöön otettua järjestelmää,
joka on toiminut alustavan arvion mukaan odotetusti ilman merkittäviä ongelmia. Vertailu
on sikäli edustava, että romukaupan toimintaympäristö ja
rakenteet ovat Ruotsissa samankaltaisia kuin meillä. Lisäksi
suurimmat väärinkäytökset ovat
keskittyneet molemmissa maissa nimenomaan romumetallikauppaan. Todettakoon
lisäksi, että romualan käännetty
verovelvollisuus on käytössä Ruotsin
ohella myös useimmissa muissa jäsenvaltioissa,
osassa rajattuna lähinnä metalliromuihin ja osassa
sovellettuna laajasti myös muihin romuihin ja jätteisiin sekä niihin
liittyviin palveluihin.
Esitykseen on saatu toisaalta merkittävää taustatietoa
myös Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvityksestä 16/2013,
joka on tehty yhteistyössä Verotarkastusyksikön
ja Yritysveroyksikön kanssa. Siinä esitetyt havainnot
tukevat romualan näkemystä alan kilpailutilanteesta ja
vilpillisen toiminnan aiheuttamasta verovajeesta. Esitykseen sisältyy
lisäksi myös monipuolista vertailua rakennusalaan,
jossa käännetty arvonlisäverovelvollisuus
on ollut voimassa 1.4.2011 alkaen. Kaikkiaan on arvioitu, että muutos
lisäisi verotuottoja vuositasolla noin 7—8 milj.
euroa. Koska romukauppaan liittyvä rikollisuus on näkynyt
myös poliisin työssä, esityksellä voidaan
arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia näiltä osin.
Valiokunnan yleiskannanotto
Valiokunta pitää esitystä lähtökohtaisesti
perusteltuna, vaikka käännetty verovelvollisuus
on poikkeus yleisestä arvonlisäverojärjestelmästä ja
aiheuttaa siksi yrityksille helposti ylimääräistä hallinnollista
haittaa. Saadun selvityksen perusteella näyttää kuitenkin
ilmeiseltä, ettei romualalle pesiytynyttä harmaata
taloutta saada kuriin pelkän valvonnan keinoin. Ongelma
on samantapainen kuin rakennusalalla aikanaan, joskin kokoluokaltaan
olennaisesti pienempi. Lisäksi väärinkäytökset
keskittyvät romualalla selvästi suppeampaan joukkoon
kuin rakennusalalla. Siinä, missä rakennusalalla
ongelmana olivat pitkät aliurakointiketjut, romualalla
ongelmia ilmeni erityisesti kerääjätasolla,
jossa pimeä myynti, bulvaanien käyttö,
puuttuva kirjanpito sekä kuittikauppa ovat yleisiä.
Esitykseen on suhtauduttu periaatteessa myönteisesti
myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Käännettyä verovelvollisuutta
on pidetty tehokkaana tapana torjua romualalla esiintyviä harmaan
talouden ilmiöitä. Samalla esityksen soveltamisalaa
on pidetty kuitenkin tarpeettoman laajana, kun se on ulotettu myös
romualan ulkopuolisiin yrityksiin. Kuulemisessa on myös
kritisoitu esitykseen sisältyviä vaikutusarvioita
yritysten hallinnollisen taakan lisäyksestä. Kustannusten
lisäykseksi on laskettu rakennusalalta saatujen kokemusten
perusteella keskimäärin 250 euroa yritystä kohden.
Koska kysymys yritysten hallinnollisesta taakasta on yleisesti merkityksellinen,
valiokunta käsittelee sitä ja soveltamisalan laajuutta
seuraavassa hieman tarkemmin.
Soveltamisalan laajuus
Tarkoitus on siis, että käännettyä verovelvollisuutta
sovellettaisiin laajasti metalliromujen ja -jätteiden
luovutuksiin kaikkien arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
merkittyjen elinkeinonharjoittajien kesken. Soveltamisalaan kuuluisi näin
arviolta 15 000—17 000 yritystä, kun rajatumpi,
pelkästään romualaan kohdistuva malli olisi
koskenut noin 650 toimijaa. Kuten todettu, osa asiantuntijoista
on pitänyt rajausta ylimitoitettuna siihen nähden,
että arvonlisäveropetokset ovat tapahtuneet nimenomaan
romukauppaketjussa. Oma ongelmansa liittyy toisaalta myös siihen,
että metalliromun ja -jätteen määritelmä on
sidottu tullitariffinimikkeisiin, jotka eivät ole tuttuja
metalliromua vain satunnaisesti myyville toimijoille.
Valiokunta pitää huomioita sinänsä perusteltuina
mutta on antanut ratkaisevan painon romualan omalle arviolle tarkoituksenmukaisesta
soveltamisalasta.
Alan edustajat ovat nimittäin todenneet, että jos
soveltamisala rajataan suppeaksi, käännettyä verovelvollisuutta
ei kannata ottaa käyttöön lainkaan. Myös
poliisi on puoltanut osaltaan laajaa soveltamisalaa.
Hallinnollisen taakan voidaan myös arvioida olevan
ratkaisevasti kevyempi kuin rakennusalalla, koska mallin rajaukset
ovat varsin selviä; kysymys on ensinnäkin tavaran
myynnistä toisin kuin rakennusalan rakentamispalveluissa. Vastaavasti
ostajan ja myyjän toiminnan luonteella ei olisi soveltamisalan
kannalta merkitystä eikä lakiin sisällytettäisi
uusia, vaikeasti tulkittavia määritelmiä,
kuten rakennusalalla. Esityksen perusteluista ilmenee lisäksi,
etteivät romualan tai yritysten edustajat ole esittäneet pyynnöstä huolimatta
selvitystä muutoksen tuomista lisäkustannuksista.
Tällaista selvitystä ei ole esitetty myöskään
valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.
Valiokunta arvioi, etteivät lainmuutokseen liittyvät
soveltamisongelmat muodostu sittenkään merkittäviksi,
koska rajaukset sekä romun ja jätteen määrittely
vastaavat Ruotsin mallia ja sieltä saadut alustavat kokemukset
ovat edellä todetuin tavoin myönteisiä.
Vastaavasti myös rakennusalan käännetyn
verovelvollisuuden käyttöönoton seurannasta
saadut tiedot ovat osoittaneet muutoksen toimivaksi alun tulkintaongelmien
selvittyä. Valiokunta viittaa tältä osin
saamaansa valtiovarainministeriön selvitykseen, joka on
koottu Verohallinnon, Rakennusteollisuus RT ry:n sekä työ-
ja elinkeinoministeriön raporttien pohjaltaRakentamispalvelujen
käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden
käyttöönottamisen vaikutukset, VM 19.12.2012. .
Ohjaus ja seuranta
Rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto
edellytti kattavaa ja alan toimijoiden yhteistyöhön
perustuvaa ohjausta ja koulutusta myös Verohallinnolta.
Tarve vastaavaan, joskin pienimuotoisempaan ohjaukseen on myös nyt.
Käytännölliset ja helposti sovellettavat
ohjeet helpottavat tulkintatilanteita ja alentavat yritysten kustannuksia.
Valiokunta korostaa myös Tullin ja Verohallinnon hyvää yhteistyötä tullitariffinimikkeiden
tulkinnassa.