Perustelut
Valiokunta on tarkastellut valtioneuvoston selontekoa toimialansa
mukaisesti ympäristönäkökulmasta
ottaen huomioon, että taantuman vuoksi valtion verotulot
ovat romahtaneet ja julkinen sektori velkaantuu nopeasti. Hallitus
on sitoutunut menokehyksiin ja toisaalta siihen, ettei menotasoa
toistaiseksi suhdannesyistä leikata.
Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan
huomiota siihen, että ympäristöministeriön kehys
on ollut laskeva jo vuosia ja selonteon mukaisesti kehys laskee
edelleen vuosina 2010—2013. Samanaikaisesti ympäristöhallinnon
tehtävät ovat jatkuvasti kasvaneet ja ympäristön
tilan seurantatarpeet lisääntyneet etenkin ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden noustua kansainvälisen
politiikan keskiöön. Ilmasto- ja energiapolitiikka
mainitaankin yhdeksi kehyspäätöksen painopistealueeksi.
Valiokunta on huolissaan siitä, että kehykseen
ei sisälly varauksia parhaillaan neuvoteltavana olevan,
vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan kansainvälisen
ilmastosopimuksen edellyttämiin rahoitustarpeisiin. Riittävä rahoitus
teknologian kehittämiseen ja siirtoon sekä ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen kehitysmaissa tulee kuitenkin olemaan ratkaisevassa
merkityksessä maailmanlaajuisesti kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi,
ja siksi myös Suomen tulee varautua näiden kustannusten
kattamiseen.
Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriön hallinnonalan
määrärahakehys on kehyskaudella noin
0,6—0,8 % valtiontalouden kokonaiskehyksestä.
Ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
osoitettavat määrärahat eivät
kuitenkaan ole yksin ympäristöministeriön pääluokassa,
vaan läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikki hallinonalat
toteuttavat osaltaan kestävää kehitystä ja
ilmastopolitiikan mukaisia toimia. Valtion talousarvion arvioiminen
ympäristönäkökulmasta tai ilmastopolitiikan
näkökulmasta on siten hankalaa. Valtion aluehallintouudistuksessa
koko valtion ympäristölupahallinto, alueelliset
ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot,
ehdotetaan siirrettäviksi osaksi elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksia sekä aluehallintovirastoja
työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön
hallinnonaloille. Valiokunta pitää tärkeänä,
että valtion talousarvioesityksen rakennetta ja esitystapaa
kehitetään siten, että sen ympäristö-
ja ilmastovaikutukset ovat tarkasteltavissa kokonaisuutena. Tämä ei
ole aivan helppoa, mutta siihen tulee pyrkiä aluksi edes
yleisellä tasolla. Erityisesti talousarvioon sisältyviä ympäristön
kannalta haitallisia mekanismeja tulee voida tunnistaa ja arvioida
nykyistä paremmin.
Syvempi ymmärrys eri määrärahojen
ympäristövaikutuksista, ja alkuvaiheessa erityisesti kannustimien
mahdollisista haitallista ympäristövaikutuksista,
on tarpeen myös ekologisen verouudistuksen eteenpäin
viemiseksi. Kehyspäätöksen mukaan ympäristöveroja
nostetaan 750 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen. Valtiovarainministeriö on
asettanut verotuksen kehittämistyöryhmän,
jonka tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja
talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia
verojärjestelmän muutostarpeita. Tavoitteena on myös,
että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin
kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten
palvelujen ja etuuksien rahoitusta ottaen huomioon ekologisen
kestävyyden vaatimukset. Valiokunta kiirehtii ekologisen
verouudistuksen toteuttamiseksi painopisteen siirtämistä työn
verotuksesta kulutuksen ja ympäristön kuormituksen
verottamiseen vähähiilisen talouden edistämiseksi.
Hallitus on valmistelemassa 200 miljoonan euron uudelleen kohdentamisia
menokehyksen sisällä vuoden 2010 budjettiesitykseen.
Kyseiset varat on tarkoitus käyttää menojen
painopistemuutosten toteuttamiseen. Valiokunta korostaa, että uudelleen
kohdentaminen tulee toteuttaa paitsi elvytystavoitteen kannalta
tarkoituksenmukaisesti eli mahdollisimman työllistävällä tavalla
myös ympäristönäkökohdista
perustellusti. Toistaiseksi ympäristö- ja ilmastopoliittiset
tavoitteet ovat jääneet suhteellisen vähäiselle
huomiolle elvytystoimenpiteissä. Tavoitteena tulisi olla,
että rahoitusta vähennettäisiin ympäristön
kannalta haitallisimmista kannustimista ja kohdennettaisiin sekä ympäristö-
että työllisyysperusteilla parhaisiin kohteisiin.
Näitä ovat erityisesti ympäristötyöt,
sillä tämän määrärahan avulla
on ollut mahdollista toisaalta työllistää tehokkaasti
vaikeasti työllistettäviä korkean työttömyyden
alueilla ja toisaalta kunnostaa pilaantuneita maa-alueita ja vähentää vesistökuormitusta
siirtoviemäreitä rakentamalla. Valiokunta korostaa,
että esimerkiksi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisella
estetään huomattavasti suurempien kustannusten
syntyminen esimerkiksi pilaantuneesta maaperästä aiheutuvan
pohjaveden pilaantumisen seurauksena tulevaisuudessa. Valiokunta
esittää, että valtiovarainvaliokunta
huomioi ympäristötyömäärärahan
riittävyyden ja vaikuttavuuden omassa mietinnössään
sekä varmistaa, että selonteossa mainittujen valtakunnallisten
kosteus- ja hometalkoiden rahoitus turvataan. Homeongelmien ehkäisemisellä ja
korjaamisella on myös mahdollista saavuttaa huomattavia
säästöjä terveyshaittojen vähentymisen
kautta.
Valiokunta korostaa tarvetta turvata ympäristöhallinnon
toimintakyky ja laatu valtion aluehallinnon uudistuksessa, jonka
on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alussa. Kysymyksessä on suuri
muutos ympäristö- ja ympäristölupahallinnossa,
jolloin on erittäin vaikea samalla toteuttaa tuottavuusohjelman
mukaisia henkilöstövähennyksiä.
Valiokunta katsoo, että tuottavuusohjelman toteuttamiseen
liittyy tässä lupahallinnon murroksessa erityisiä ongelmia,
ja ympäristölupien laadukas ja joutuisa käsittely
sekä ympäristöhallinnon toimintakyky
yleensä on tärkeä turvata paitsi ympäristönsuojelun
edistämiseksi myös osaltaan elinkeinoelämän
toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Ympäristöhallinnon kannalta ongelmallista on
yleisten suunnittelu- ja kehittämisvarojen niukkuus samanaikaisesti,
kun vaatimukset vaikuttavan ja tehokkaan ympäristö-
ja ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat yhä haasteellisemmat.
Valiokunta painottaa, että riittävät
tutkimus- ja kehittämisvoimavarat on turvattava, sillä vaikuttavan
ja oikeasuhtaisen ympäristöpolitiikan toteuttaminen
edellyttää riittävää ja
ajantasaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Valiokunta muistuttaa, että METSO-ohjelman mukaisten
alueiden hankinta- ja rauhoitustavoitteiden toteuttaminen ja luonnonsuojelualueiden
palvelujen varmistaminen edellyttävät riittävän
rahoituksen turvaamista. Suomi on sitoutunut pysäyttämään
luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ja ohjelmalla on tämän
tavoitteen saavuttamisessa ratkaiseva merkitys.
Öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja parantaminen
riittävälle tavoitetasolle edellyttää varautumista öljyntorjunta-alusinvestointeihin.
Torjuntakaluston rungon muodostavat yhteistoiminta-alukset Merivoimien,
Rajavartiolaitoksen ja Varustamoliikelaitoksen kanssa. Vuoden 2009 ensimmäisessä lisäbudjetissa
on 7 miljoonan euron rahoitus öljyntorjunta-alus Hallin
peruskorjaukseen. Kehyskaudella on vuosina 2010—2012 varattu
vuosittain 4 miljoonaa euroa muiden peruskorjausten aloittamiseen
sekä korvaavan uuden aluksen hankinnan valmisteluun. Kehysrahoitus
ei kuitenkaan mahdollista uuden korvaavan aluksen hankintaa. Valiokunta
katsoo, että uudelleen kohdentamiseen suunnattavien
varojen käyttöä öljyntorjuntavalmiuden
parantamiseen tulee harkita, ja kiirehtii samalla öljysuojamaksun
korottamista koskevan lakiesityksen saattamista eduskuntaan.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Merentutkimuslaitoksen
toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena tutkimusalus
Arandan toiminnan ohjaus ja operointimenot jakautuvat Ilmatieteen
laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken.
Valiokunta korosti asiasta antamassaan lausunnossa, että toimintojen
järjestäminen kahden ministeriön tulosohjauksessa
on erityinen haaste ja edellyttää toimivien yhteistyömuotojen
aikaansaamista. Ympäristöhallinnon pääluokkaan
siirtyi uudistuksessa noin 5 miljoonan euron määräraha,
mutta ei määrärahaa investointityyppisiin
menoihin, joita Arandan kunnossapitohuolto tulee edellyttämään.
Itämeren suojelutavoitteiden saavuttamiseksi on myös
välttämätöntä vähentää mereen
päätyvää ravinnekuormitusta.
Tavoitteen saavuttamiseksi tulee jatkaa maatalouden vesistökuormituksen
tehokkuutta ja toimenpiteiden oikein suuntaamista selvittävän
TEHO-hankkeen tulosten perusteella maatalouden kuormituksen vähentämistä sekä edistää
kiinteistökohtaisten
talousjätevesien käsittelyjärjestelmien
uudistamista ja taajamien jätevesihuollon keskittämistä tehokkaampiin
yksiköihin.