YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2004 vp

YmVL 11/2004 vp - E 7/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta: Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen: Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 18 päivänä helmikuuta 2004 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta: Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen; Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma (E 7/2004 vp) ympäristövaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Mervi Salminen, kauppa- ja teollisuusministeriö

ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Komission tiedonanto

Ympäristöteknologian toimintasuunnitelman lähtökohtana on taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen luonnonvarojen kestävän käytön pohjalta. Toimintasuunnitelmassa korostetaan ympäristöteknologian keskeistä merkitystä sekä kestävän kehityksen että kilpailukyvyn strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Se tukee myös tavoitetta katkaista talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys (decoupling).

Toimintasuunnitelman tavoitteena on ympäristöteknologian täysimittainen hyödyntäminen ympäristönsuojelun, kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun edistämisessä sekä Euroopan unionin johtavan roolin varmistaminen ympäristöteknologian kehittämisessä ja soveltamisessa.

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia ympäristöteknologian käyttöön liittyvien esteiden poistamiseksi ja ympäristöteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto ei ole vielä muodostanut kantaansa tiedonantoon.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Ympäristövaliokunta pitää ympäristöteknologian merkityksen korostamista taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistämisessä luonnonvarojen kestävän käytön pohjalta erittäin tärkeänä. Ympäristöteknologian merkitys on Suomen kansantalouden kannalta huomattava, sillä Suomen viennistä yli kolmasosa on ympäristömyötäisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien vientiä. Tästä perinteistä ympäristöteknologiaa on alle viidesosa. Perinteinen ympäristönsuojelu ja ympäristöosaamiseen erikoistuneet teknologia- ja tietoyritykset työllistävät yli 20 000 henkeä. Ympäristöalalla on paljon nuoria ja pieniä yrityksiä, jotka hyötyisivät kasvussaan ja kansainvälistymisessään ympäristöteknologian toimintasuunnitelman tarkoittamasta tuesta ja yhteistyöstä erityisesti markkinoille pääsyn helpottamisessa.

Ympäristöteknologian määrittely on kuitenkin melko vakiintumatonta. Valiokunta katsoo, että ympäristöteknologian edistämisessä tulisi ensisijaisesti tukea ympäristönsuojelullisesti edistyneen teknologian markkinoille pääsyä konventionaalisen teknologian sijaan. Ympäristöteknologian kapea määrittely voi johtaa älykkäämpien, integroitujen ratkaisujen kehittämisen hidastumiseen ja vanhan teknologian laajamittaiseen ja pitkäaikaiseen käyttöön. Uusille innovaatioille olisi jäätävä tilaa.

Ympäristöteknologian sisämarkkinat EU:ssa laajenevat huomattavasti yhteisön laajentuessa, sillä ympäristölainsäädännön täytäntöönpano luo markkinoita olemassa olevan ympäristöteknologian käytön laajentamiselle. Varsinainen haaste on kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti talouskasvun ja ympäristöhaittojen välisen yhteyden katkaiseminen koko yhteisössä ja erityisesti pitkälle edistyneissä jäsenmaissa. Valiokunta painottaa myös ympäristöteknologian edistämistä aktiivisella vaikuttamisella kansainvälisiin ympäristösopimuksiin.

Ympäristövaliokunta tukee kehittyneen ympäristöteknologian laajan käyttöönoton edistämiseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman yksittäisistä toimenpide-ehdotuksista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, jotta niiden tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta olisi mahdollista muodostaa kantaa. Esimerkiksi ehdotus eurooppalaisen ympäristöteknologian testausverkoston perustamisesta on lähtökohtaisesti kannatettava. Kannan muodostamiseksi tulisi kuitenkin saada tarkempaa selvitystä verkoston toimintatavoista ja jäsenmaiden roolista siinä. Ympäristöteknologian sertifiointi verkoston kautta edellyttäisi vakiintuneita määritelmiä ja hallinnollisen raskauden välttäminen toimivia ja tehokkaita rakenteita. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee toimia aktiivisesti toimintasuunnitelman sisällön kehittämiseksi siten, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla Suomen vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa myös tulevaisuudessa.

Lausunto

Edellä olevan perusteella ympäristövaliokunta esittää lausuntonaan,

että valtioneuvosto ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pentti Tiusanen /vas
  • vpj. Satu Hassi /vihr
  • jäs. Susanna Haapoja /kesk
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Tuomo Hänninen /kesk
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Mikaela Nylander /r
  • Satu Taiveaho /sd
  • Unto Valpas /vas
  • Ahti Vielma /kok
  • Pia Viitanen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marja  Ekroos