Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 18 päivänä helmikuuta 2004 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta: Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen; Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma (E 7/2004 vp) ympäristövaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
ylitarkastaja Mervi Salminen, kauppa- ja teollisuusministeriö
ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö
Ympäristöteknologian toimintasuunnitelman lähtökohtana on taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen luonnonvarojen kestävän käytön pohjalta. Toimintasuunnitelmassa korostetaan ympäristöteknologian keskeistä merkitystä sekä kestävän kehityksen että kilpailukyvyn strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Se tukee myös tavoitetta katkaista talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys (decoupling).
Toimintasuunnitelman tavoitteena on ympäristöteknologian täysimittainen hyödyntäminen ympäristönsuojelun, kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun edistämisessä sekä Euroopan unionin johtavan roolin varmistaminen ympäristöteknologian kehittämisessä ja soveltamisessa.
Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia ympäristöteknologian käyttöön liittyvien esteiden poistamiseksi ja ympäristöteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Valtioneuvosto ei ole vielä muodostanut kantaansa tiedonantoon.
Ympäristövaliokunta pitää ympäristöteknologian merkityksen korostamista taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistämisessä luonnonvarojen kestävän käytön pohjalta erittäin tärkeänä. Ympäristöteknologian merkitys on Suomen kansantalouden kannalta huomattava, sillä Suomen viennistä yli kolmasosa on ympäristömyötäisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien vientiä. Tästä perinteistä ympäristöteknologiaa on alle viidesosa. Perinteinen ympäristönsuojelu ja ympäristöosaamiseen erikoistuneet teknologia- ja tietoyritykset työllistävät yli 20 000 henkeä. Ympäristöalalla on paljon nuoria ja pieniä yrityksiä, jotka hyötyisivät kasvussaan ja kansainvälistymisessään ympäristöteknologian toimintasuunnitelman tarkoittamasta tuesta ja yhteistyöstä erityisesti markkinoille pääsyn helpottamisessa.
Ympäristöteknologian määrittely on kuitenkin melko vakiintumatonta. Valiokunta katsoo, että ympäristöteknologian edistämisessä tulisi ensisijaisesti tukea ympäristönsuojelullisesti edistyneen teknologian markkinoille pääsyä konventionaalisen teknologian sijaan. Ympäristöteknologian kapea määrittely voi johtaa älykkäämpien, integroitujen ratkaisujen kehittämisen hidastumiseen ja vanhan teknologian laajamittaiseen ja pitkäaikaiseen käyttöön. Uusille innovaatioille olisi jäätävä tilaa.
Ympäristöteknologian sisämarkkinat EU:ssa laajenevat huomattavasti yhteisön laajentuessa, sillä ympäristölainsäädännön täytäntöönpano luo markkinoita olemassa olevan ympäristöteknologian käytön laajentamiselle. Varsinainen haaste on kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti talouskasvun ja ympäristöhaittojen välisen yhteyden katkaiseminen koko yhteisössä ja erityisesti pitkälle edistyneissä jäsenmaissa. Valiokunta painottaa myös ympäristöteknologian edistämistä aktiivisella vaikuttamisella kansainvälisiin ympäristösopimuksiin.
Ympäristövaliokunta tukee kehittyneen ympäristöteknologian laajan käyttöönoton edistämiseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman yksittäisistä toimenpide-ehdotuksista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, jotta niiden tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta olisi mahdollista muodostaa kantaa. Esimerkiksi ehdotus eurooppalaisen ympäristöteknologian testausverkoston perustamisesta on lähtökohtaisesti kannatettava. Kannan muodostamiseksi tulisi kuitenkin saada tarkempaa selvitystä verkoston toimintatavoista ja jäsenmaiden roolista siinä. Ympäristöteknologian sertifiointi verkoston kautta edellyttäisi vakiintuneita määritelmiä ja hallinnollisen raskauden välttäminen toimivia ja tehokkaita rakenteita. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee toimia aktiivisesti toimintasuunnitelman sisällön kehittämiseksi siten, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla Suomen vahvaa osaamista ympäristöteknologiassa myös tulevaisuudessa.
Edellä olevan perusteella ympäristövaliokunta esittää lausuntonaan,
että valtioneuvosto ottaa huomioon, mitä tässä lausunnossa on esitetty.
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Ekroos