Perustelut
Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan pitää tärkeänä panostamista
ympäristöteknologioiden edistämiseen.
Ympäristöteknologian toimintasuunnitelma tukee
samanaikaisesti yhteisön ympäristö- ja
kilpailukykytavoitteita ja edistää tavoitetta
kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti
talouskasvun ja ympäristöhaittojen välisen
yhteyden katkaisemiseksi yhteisössä.
Ympäristöteknologian merkitys on myös
Suomen kansantalouden kannalta huomattava, sillä alan liikevaihto
oli vuonna 2003 noin 2,1 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon suomalaisten yritysten
toiminta ulkomailla, liikevaihto on noin 3,4 miljardia euroa. Ala
työllistää Suomessa noin 9 000
henkilöä. Ilman- ja ilmastonsuojeluun liittyvien
tuotteiden osuus on jo lähes 40 % ympäristöteknologian
liikevaihdosta. Viennin osuus tästä on noin 80 %.
Ympäristöteknologian ulkomaan liikevaihdosta pääosa
muodostuu kuitenkin edelleen jätevesi- ja vesihuollon teknologioista
ja palveluista.
Valiokunta tukee ympäristöteknologioiden käyttöönottoa
edistävien rahoitusvälineiden perustamista yhteisötasolla.
Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävän
energiantuotantotekniikan sekä energiansäästötekniikoiden
kehittäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Keskeisessä asemassa tulee olemaan se, miten uusien teknologioiden
läpimurtoa voidaan edistää. Uuden teknologian
kehittäminen edellyttää mittavia, kohdennettuja
resursseja ja käyttöönotto teknologioiden
markkinoille saamista nopeasti ja riittävän laajassa
mittakaavassa, jolloin hinta laskee.
Kioton pöytäkirjan yhteistoteutus (JI, Joint Implementation)
ja puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) tarjoavat
mahdollisuuksia teknologian siirtoon ja siten teknologian kehittämiseen
kehitysmaissa sekä yksityisesti rahoitettujen investointihankkeiden
että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muodossa.
Suomalaisen ympäristöteknologian käyttöä voidaan
edistää yhteistoteutusta ja puhtaan kehityksen
mekanismeja käyttämällä ja samalla
edistää Kioton velvoitteiden ja tulevien päästövähennysvaatimusten
saavuttamista sekä ympäristöteknologioiden
siirtoa kehitysmaihin.
Valiokunta korostaa erityisesti, että uuden teknologian
läpimurrossa pitkäaikaiset resurssit ovat ratkaisevan
tärkeässä asemassa. Esimerkiksi ydinenergian
kehittämiseen on panostettu 55 miljardia euroa EU:n budjetista
ja tutkimuksen 7. puiteohjelmassa ydinenergiaan ehdotetaan 2,8 miljardin
euron panosta, kun uuteen energiateknologiaan ehdotetaan yhteensä 2,5
miljardia euroa. Euroopan ympäristöviraston arvion mukaan
EU:ssa tuettiin fossiilisten polttoaineiden käyttöä vuonna
2004 yli 23,9 miljardilla eurolla ja uusiutuvia energialähteitä 5,3
miljardilla eurolla. Uuden Euratom-sopimuksen kaltaisen yhteisöinstrumentin
luominen ilmastonmuutoksen torjumiseksi voisi edistää tarvittavaa
rahoitusta. Tavoite vähentää riippuvuutta
fossiilisista polttoaineista on myös EU:n kilpailukyvyn
kannalta tärkeää.
Valiokunta yhtyy myös näkemykseen julkisten
hankintojen keskeisestä merkityksestä. Julkiset
hankinnat tarjoavat mahdollisuuden ohjata tuotekehitystä ja
kulutusta ympäristömyönteisille tuotteille,
kun ne luovat alussa tarvittavaa kysyntää uusille
tuotteille. Edistyneen teknologian kaupallistamista ja käyttöönottoa
voidaan edistää myös yhteishankintojen
ja hankintaohjeiden avulla. Yhteisötason toimenpiteet ovat
tarpeen.
Valiokunta tukee edelleen myös tavoitetta selvittää mahdollisuudet
edistää ekotehokkaita innovaatioita ja ympäristöteknologian
käyttöönottoa markkinaehtoisilla ohjauskeinoilla.
Taloudellisen ohjauksen kehittäminen ympäristötavoitteiden
saavuttamiseksi voi edistää mahdollisimman kustannustehokkaiden
ratkaisujen löytämistä.