Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Ehdotetut muutokset ovat tarpeen toisaalta ns. osallistumisoikeusdirektiivinYleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY. ja toisaalta ns. tuote-VOC-direktiivinOrgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta ja direktiivin 1999/13/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/42/EY. täytäntöönpanemiseksi. Ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin sisälty-vien kuulemissäännösten täydentäminen ehdotetulla tavalla osallistumisoikeusdirektiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöämme täsmentää kuulemissäännösten sisältöä asianmukaisesti. Velvoite tiedottaa valtakunnallisista suunnitelmista ja ohjelmista sähköisesti Internetin välityksellä edistää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Ns. tuote-VOC-direktiivissä säädetään tiettyjen maalien ja lakkojen sekä ajoneuvojen korjausmaalien sallitusta liuotinsisällöstä ja tuotteiden merkitsemisestä. Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden myöntää poikkeuksia direktiivin määräyksistä sellaisten rakennusten ja vanhojen ajoneuvojen entistämistä ja ylläpitoa varten, joilla toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve poiketa direktiivin vaatimuksista Suomessa on ennakoitua laajempi. Suomessa on käytetty rakentamisessa paljon puuta ja erityisesti pehmeitä puulajeja. Samoin sinkittyjen peltikatteiden suuri osuus on otettava huomioon. Vanhemmassa rakennuskannassa puuverhous edellyttää hengittävää maalityyppiä ja siten usein liuotinohenteisten maalien käyttöä. Lateksimaaleissa on lisäksi useita ominaisuuksia, joiden vuoksi ne eivät sovellu hyvin vanhojen rakennusten entisöintiin tai peruskorjaukseen.

Koska poikkeamismenettelyn käyttöala muodostuu ennakoitua laajemmaksi, on tarpeen tarkentaa hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 17 a §:ään sisältyvää asetuksenantovaltuutta. Ehdotuksen mukaan poikkeus voidaan myöntää tuotteille, joita käytetään sellaisten rakennusten entistämistä ja ylläpitoa varten, joilla on erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa. Koska rakennuskantaa, jolla on historiallista ja kulttuurista arvoa, ei ole Suomessa yksiselitteisesti määritelty, on asetuksella tarpeen säätää niistä tarkemmin. Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että tällaisina kohteina pidetään 1) asemakaavassa merkinnällä suojeltuja rakennuksia tai alueita, 2) asemakaavassa merkinnällä rakennussuojelualueiksi osoitettuja kohteita, 3) rakennussuojelulailla (60/1985), kirkkolailla (1054/1993), muinaismuistolailla (295/1963) tai valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/1985) suojeltuja kohteita, 4) maailmanperintöluetteloon hyväksyttyjä kohteita, 5) kohteita, jotka on tunnistettu valtakunnallisissa, alueellisissa tai paikallisissa inventoinneissa rakennushistoriallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiksi, 6) kohteita, joille on myönnetty rakennusten entistämisavustusta tai rakennusperinnön hoitoavustusta sekä 7) muita näihin rinnastettavia kohteita, joilla on erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa.

Valiokunta toteaa, että edellä viitattu luettelo on tarpeen sisällyttää asetukseen, jotta poikkeusten myöntämisestä ei muodostu tarpeettoman raskasta tai tulkinnanvaraista menettelyä. Valiokunta pitää kuitenkin samanaikaisesti epätarkoituksenmukaisena, että rakennuskanta, jolla on historiallista ja kulttuurista arvoa, määritellään ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa eikä rakennussuojelua koskevassa lainsäädännössä. Onkin oltava selvää, että luettelolla on tässä yhteydessä ainoastaan rajattu soveltamisalansa ja tämänkaltaisen kokonaismäärittelyn tulee sisältyä rakennussuojelulainsäädäntöön.

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä myös, että yhtenäinen tieto suojelluista rakennuksista maassamme puuttuu. Alueellisia inventointeja on, mutta ei valtakunnantasoista tietoa. Myös rakennusperinnön hoidosta on kertynyt paljon käyttökelpoista tietoa, mutta sekin on hajallaan eri toimijoiden tuottamissa aineistoissa. Valiokunta kiirehtii sekä suojeltuja kohteita että rakennusperinnön hoitoa koskevan, olemassaolevan tiedon kokoamista yhteen ja saattamista käyttökelpoiseen muotoon.