Perustelut
Yleistä
Sivistysvaliokunta pitää ehdotettua hallituksen esitystä oikeansuuntaisena
kokonaisuutena alkoholilain uudistamisen tässä vaiheessa.
Uudistuksen päälinja eli alkoholin mainonnan rajoittaminen
nykytilasta on kannatettava. Valiokunnan keskeinen huoli koskee
alkoholimainonnan vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tulevassa alkoholilain
kokonaisuudistuksessa on mahdollista linjata nyt ehdotettua kattavammin
ja tiukemmin alkoholiin liittyvää mainontaa.
Sivistysvaliokunta pitää valitettavana, että keskustelu
alkoholilain uudistamisesta on osin polarisoitunut eräiden
urheilujärjestöjen ja kotimaisten panimoiden ja
toisaalta alkoholimainonnan vastustajien väliseksi kiistelyksi
siten, että tämän mainonnan kokonaistaloudellinen
merkitys laajasti liikunta- ja urheilujärjestöille,
mukaan lukien lasten- ja nuorisoliikunnalle, eri kulttuurijärjestöille,
-tapahtumille ja erilaisille festivaaleille sekä muun muassa
paikallisradiotoiminnalle on jäänyt vähemmälle
huomiolle. Sivistysvaliokunta kantaa huolta mainostulojen vähenemisen
kielteisistä vaikutuksista lyhyellä aikavälillä esimerkiksi
liikunta- ja kulttuurijärjestöjen ja paikallisradioiden
yhteiskunnallisesti tärkeälle toiminnalle.
Valiokunta toteaa myös, että vaikka kotimaisten
alkoholituotteiden mainontaa nyt rajoitetaan, nuoret altistuvat
edelleen verkossa ulkomaisten tuotemerkkien mainonnalle. Alkoholimainontaan
tulisikin puuttua laajemmin EU-tasolla tupakkamainonnan tavoin.
Nuorten alkoholinkäytön vähentäminen
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alkoholi vaarantaa monella
tavalla vakavasti nuoren fyysistä ja psykososiaalista kehittymistä.
Alkoholinkäytön aloittamisikä, sen säännöllinen käyttö ja
humalajuomisen määrä ennustavat vahvasti
myös aikuisiän ongelmakäyttöä.
Mittavan suomalaisen pitkittäistutkimuksen perusteella raja
on 16 vuotta, jota ennen aloittaneiden riski on erityisen korkea.
Suomessa alle 15-vuotiaista säännöllisesti
alkoholia käyttää 8 % ja alle
17-vuotiaista 48 %. Nuorista 30 % on ollut ensimmäisen
kerran humalassa 13—14-vuotiaina. Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on
tutkimusten mukaan laskusuunnassa, merkittävä joukko heistä juo
tavalla, josta koituu ongelmia nyt ja myöhemmin.
Valiokunta pitää itsestään
selvänä, että alkoholi ei kuulu alaikäisille
ja että heidän alkoholinkäyttöään
on ehkäistävä. Hallituksen esityksen tavoite
rajoittaa mietojen alkoholijuomien mainontaa siten, että lapset
ja nuoret altistuisivat alkoholimainonnalle nykyistä vähemmän,
on valiokunnan arvion mukaan ehdottoman oikeansuuntainen. Valiokunnan
kuulemat tutkijat ovat todenneet, että alkoholimainonnalle
altistuminen lisää nuoruudenaikaisen alkoholinkäytön
todennäköisyyttä ja määrää.
Mitä enemmän nuori kohtaa häntä kiinnostavaa
mainontaa, sitä todennäköisemmin ja enemmän
hän juo. Onnistuneena esimerkkinä mainoskiellon
vaikutuksista valiokunta viittaa tupakan mainonnan kieltoon, jota
esimerkiksi ei ole erityisemmin yritetty kiertää ulkomailta
Suomeen suunnatulla mainonnalla.
Sivistysvaliokunta pitää alkoholin ulkomainonnan
kieltoa tärkeänä, sillä tällaiselta
mainonnalta on kotien ja muiden kasvattajien mahdoton suojella lapsia.
Sivistysvaliokunta pitää myös erittäin
kannatettavana, että alkoholimainonta, jossa käytetään
kuluttajien osallistumista peliin, arpajaisiin tai kilpailuun, kielletään.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alaikäiset valjastetaan
jo nyt mainosviestien levittäjiksi ja tuottajiksi sosiaalisessa
mediassa. Vertaispaine nuorten yhdenmukaiseen käytökseen
ja siinä osana alkoholinkäyttöön
tulee valiokunnan arvion mukaan usein juuri sosiaalisen
median erilaisten matkapuhelinsovellusten kautta. Tämä on
myös huomioitava, kun harkitaan toimia nuorten elintapojen
muuttamiseksi terveyttä korostavaan suuntaan.
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että hallituksen
esityksessä mietojen alkoholijuomien televisiomainonnan
aikarajaa pidennetään tunnilla siten, että alkoholia
saisi mainostaa vain kello 22.00—07.00. Valiokunta korostaa
perheiden ja nuorten ajankäyttötapojen viime vuosikymmenten
selkeää muutosta, jolloin ehdotettu kello 22.00:n
aikaraja ei välttämättä vielä tosiasiallisesti
vähennä nuorten altistumista alkoholimainonnalle
televisiossa. Sivistysvaliokunta esittää sosiaali-
ja terveysvaliokunnalle, että se harkitsisi mietojen alkoholijuomien
mainostamista koskevan aikarajan asettamista kello 23.00:aan.
Valiokunta kannattaa radiomainonnan rinnastamista alkoholin
mainostamisen osalta televisiomainontaan ja siten saman aikarajan
käyttöä molemmissa medioissa. Valiokunta
tiedostaa, että erityisesti monelle paikallisradiolle mietojen
alkoholijuomien mainonnan rajoittaminen on taloudellisesti hyvin
hankalaa ja että toimenpide on ristiriidassa paikallisradioiden
toiminnan edistämistavoitteiden kanssa. Valiokunta painottaa
tässä asiassa kuitenkin hyvin voimakkaasti nuorten
alttiutta sähköisen viestinnän sisältämälle
mainonnalle.
Nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttavat
aikuisten toiminta ja asenteet, sillä alaikäisille
ei saa välittää ja myydä alkoholia.
Tästä huolimatta tutkimukset osoittavat, että alaikäiset
saavat säännöllisesti käyttöönsä alkoholia.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että jatkossa edelleen selvitetään mahdollisuuksia
puuttua nykyistä tehokkaammin alaikäisten alkoholin
saantiin.
Haasteet alkoholilain kokonaisuudistukselle
Sivistysvaliokunta pitää valitettavana, että alkoholilain
uudistamisen tässä vaiheessa ei ole vielä ehdotettu
alkoholin mielikuvamainonnan kieltoa. Nykytiedon valossa on sivistysvaliokunnan arvion
mukaan lähdettävä siitä, että mainonta vaikuttaa
nuorten asenteisiin ja käyttäytymiseen ja että elämäntyylimainonta
on nuorten kannalta kaikkein eniten huomiota keräävä mainonnan
laji. Valiokunta ei sinänsä näe merkittävää eroa siinä,
mille kohderyhmälle mielikuvamainonta on suunnattu, sillä kaikenlainen
elämäntyylimainonta vetoaa väistämättä myös
herkässä kehittymisvaiheessa oleviin nuoriin,
jotka hakevat roolimalleja ja kiinnittymistä sosiaaliseen
elämään. Sivistysvaliokunta pitää nuorten
terveyden kannalta alkoholilain kokonaisuudistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena
nimenomaan alkoholin mielikuvamainonnan täyskieltoa.
Valiokunta korostaa myös, että alkoholimainonnan
salliminen hallituksen esityksen mukaisesti yleisötilaisuuksissa
ja niihin pysyvästi käytettävissä paikoissa,
kuten urheilu- ja kulttuuritapahtumissa, on ristiriitaista esityksen yleistavoitteen
kanssa, sillä aktiiviset nuoret hakeutuvat katsojiksi ja
osallistujiksi juuri tällaisiin tapahtumiin. Mainonnan
säätelyä helpottaisi valiokunnan arvion
mukaan se, että jatkossa säätely perustuisi
sallittua alkoholimainontaa koskevaan yksiselitteiseen listaukseen
eikä, kuten nyt, moniselitteisiin kieltoihin poikkeuksineen.
Mainosalalla on itsesäätelyä ja oma
valvontaelin, jolla säännellään
mainosten hyvän tavan mukaisuutta ja lapsiin ja nuoriin
kohdistuvaa mainontaa. Vastaavasti esimerkiksi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
on vuoden 2008 alusta ottanut käyttöön
vastuullisen markkinointiviestinnän ohjeistuksen. Sivistysvaliokunta
pitää kuitenkin tärkeänä korostaa,
että alkoholimainontaan liittyvät taloudelliset
ja moraalis-eettiset kysymykset on syytä ottaa tarkasteluun koko
sillä kulttuurin ja urheilun sekä sähköisen viestinnän
kentällä, jolla lapset ja nuoret liikkuvat päivittäin.
Valiokunnan saaman asiantuntija-arvion mukaan esimerkiksi urheilujärjestöt
ovat huomanneet yhteiskuntavastuun merkityksen lajisuosiossa, ja
tämän seurauksena myös sponsoroinnin
vaikutukset tullaan toivottavasti tulevaisuudessa arvioimaan nykyistä tarkemmin.
Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee saada
aikaan alkoholin mainontaan Suomessa nykyistä selväpiirteisempi,
eettisesti kestävä ja helposti valvottava linjaus,
jolla ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuva
alkoholimainonta.
Edellä todetun perusteella sivistysvaliokunta esittää sosiaali-
ja terveysvaliokunnalle, että se mietinnössään
hyväksyisi lausuman, jossa edellytetään,
että tämän lainmuutoksen vaikutuksia seurataan
ja arvioidaan alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä.