Eduskuntaan ja kansanedustajiin liittyvä muistitiedon keruu päättyi 31.8.2016. Muistitiedon keruulla halusimme tavoittaa juuri sinun kokemuksiasi ja muistojasi eduskunnasta historian eri vaiheissa. Parhaita paloja aineistosta julkaistaan alla teemakokonaisuuksina, joista ensimmäiset käsittelevät kansalaisvaikuttamista ja eduskuntaa lapsen silmin.
Lisätietoa keruusta
Suomalaisen kirjallisuuden seuraSvenska Litteratusällskapet i Finland
Eduskunta on lapselle eriskummallinen paikka. Talo on valtavan suuri ja sisällä on tärkeitä mutta ystävällisiä aikuisia. Muutamat muistelijat ovat lapsena päässeet tutustumaan Eduskuntataloon koululaisvierailuja tarkemmin.
Lue lisää.
Jokaisen kansalaisen pitäisi löytää itsestään aktivisti, joka pyrkii vaikuttamaan itselleen tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Kansalaisvaikuttamiseen liittyvät muistelmat kuvaavat onnistumisia, esimerkkinä vaikkapa naiskansanedustajien ensimmäiseen yhteiseen kirjalliseen kysymykseen johtanut julkisuuskampanja.
Lue lisää muistoja kansalaisvaikuttamisesta.
Politiikkaa seurattiin 1950-luvulla radion välityksellä, kunnes television yleistyminen toi poliitikkojen puhuvat päät olohuoneisiin. Kansanedustajat tarvitsevat julkisuutta ja toimittajat uutisia politiikasta. Lue lisää.
Kun Eduskuntataloa ryhdyttiin rakentamaan 1920-luvun lopulla, Heikki A. Reenpää (s. 1922) menetti mäenlaskupaikkansa. Myöhemmin hän kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, joka muutti vuonna 1937 Nervanderinkadulle, kivenheiton päähän Arkadianmäeltä. Eduskuntatalon arkkitehti J.S. Sirén kuului perheen ystäväpiiriin.
Haastattelussa 95-vuotias Heikki A. Reenpää muistelee J.S. Siréniä, hänen poikaansa Heikki Sireniä, joka oli Reenpään luokkatoveri, sekä lapsuutensa ja nuoruutensa Eduskuntataloa. Hän kuvailee sen sotavuosiksi tyhjennettyjä tiloja ja arvioi laajemminkin aikakauden arkkitehtuuria.
Professori Heikki A. Reenpää on yritysjohtajana kustannusosakeyhtiö Otavassa toiminut kulttuurivaikuttaja. Haastattelu on taltioitu Eduskuntatalossa, naisten harmaassa huoneessa 18. joulukuuta 2017.
Vanhat vaalijulisteet tuovat pintaan muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Katso lisää!
Jos kansanedustajan kännykkä soi kesken valiokunnan kokouksen, hän joutuu tarjoamaan kakkukahvit kaikille läsnäolijoille. Täysistunnossa sääntöä voi olla vaikeampi noudattaa.
Lue lisää yksityiskohtia eduskunnan tavoista ja historiasta.
Eduskuntatalon edessä ja portailla osoitetaan mieltä mitä moninaisimpien asioiden puolesta ja vielä useampia vastaan.
"Kansanedustajana Hertta Kuusinen oli osaava, ahkera ja ammattitaitoinen sekä edustava. Hän pukeutui muodikkaasti sekä tyylikkäästi ja hänessä oli naisellista viehätysvoimaa."
Kansanedustaja Veikko Vennamo ei suostunut poistumaan täysistunnosta puhemiehen kehotuksesta huolimatta toukokuussa 1974. Istuntosalin lehterit tyhjennettiin ja Vennamo kannettiin ulos istuntosalista. Lue lisää.
