Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tuotiin eduskuntaan elokuun lopulla vuonna 1994. Sen täysistuntokäsittelyyn marraskuussa liittyi sodanjälkeisen kauden historian pisin, neljä ja puoli vuorokautta kestänyt jarrutuskeskustelu, jolla pyrittiin siirtämään eduskunnan ratkaisu Ruotsissa järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeiselle ajalle.
EU-jäsenyyden näkyvin vastustaja oli Ahon hallituksen entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Täysistunnon jarrutuskeskustelu käynnistyi lakiehdotuksen ensimmäisestä käsittelystä eli palautekeskustelusta, joka jatkui ympärivuorokautisena keskiviikosta sunnuntaihin 2.11.–6.11. Puheenvuorot taukosivat vain pyhäinpäivän jumalanpalveluksen ajaksi.
Kansanedustajien puheenvuorojen pituutta ei voi rajoittaa, jos puheet pysyvät käsiteltävässä asiassa. Ennätyspitkän kuusi ja puolituntisen puheenvuoron piti Vaihtoehto Suomelle -eduskuntaryhmän ainoa edustaja Vesa Laukkanen perjantain ja lauantain välisenä yönä. Jarruttajat pitävät huolen siitä, että listalla oli aina riittävästi puhujia ja kukin heräsi vuorollaan pitämään puheenvuoronsa. Näin puhemiehistö ei päässyt lopettamaan täysistuntokäsittelyä.
Jarrutuspuheenvuoroja pitivät keskustan, vasemmistoliiton ja kristillisten edustajat, mutta joukkoon kuului myös yksittäinen vihreiden edustaja. Poikkeuksellinen näytelmä eduskunnassa toi täysistunnon lehtereille runsaasti yleisöä eri vuorokaudenaikoina. Paavo Väyrysen arvion mukaan jarrutuskeskusteluja seurasi paikan päällä yhteensä 12 000 kansalaista.
Puhemiesneuvosto taipui lopulta jarruttajien vaatimukseen ja siirsi eduskunnan EU-ratkaisun Ruotsin kansanäänestyksen yli. Kun Ruotsi äänesti jaa, eduskunnan voimasuhteet eivät muuttuneet ja liittymissopimus EU:hun hyväksyttiin äänin 152–45. Päätökseen pettynyt Vesa Laukkanen pyysi vakaumukseensa vedoten eroa kansanedusajan toimesta, mutta eduskunta ei sitä myöntänyt.
Kuva: Kansanedustaja Vesa Laukkanen (Vaihtoehto Suomelle -eduskuntaryhmä) pitämässä puheenvuoroa Suomen EU-jäsenyyskeskustelussa eduskunnan täysistunnossa 1994 (Vesa Lindqvist / Eduskunta)