Perustelut
Yleistä
Asetusehdotuksella yhteisön viisumisäännöstöksi
kootaan kaikki viisumipäätöksiä koskevat säännökset
yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä on tarpeen, koska
nykyiset säädökset ovat osittain vanhentuneita,
epätarkkoja ja hajanaisia. Tavoitteena on määritellä selkeät
ja yhdenmukaiset menettelytavat, jotka kattavat koko viisumin hakuprosessin
ja päätöksenteon.
Hakijan kannalta pyritään mahdollisimman suureen
ennakoitavuuteen ja läpinäkyvyyteen ottaen huomioon
myös ihmis- ja perusoikeusnäkökulma.
Samalla eri jäsenmaiden noudattamien menettelytapojen
yhdenmukaistamisen tavoitteena on ehkäistä edullisimman
viisumikohtelun etsimistä (ns. visa shopping). Yhteisen konsuliohjeen
osauudistus, josta valiokunta on antanut lausuntonsa 23.10.2008
(HaVL 28/2008 vp), tulee osaksi nyt
käsiteltävää asetusehdotusta
ja koskee sen artikloja 7, 11 ja 40.
Tietosuoja
Valiokunta on yleisen konsuliohjeen osamuutoksista antamassaan
lausunnossa jo ottanut kantaa biometristen tunnisteiden käyttöön
(artikla 11) ja viisumitoimintojen ulkoistamiseen (artikla 40).
Valiokunta on tällöin todennut, että se suhtautuu
ulkoistamiseen varauksellisesti. Ulkopuolisten palveluiden käyttäminen
ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta noudattaa viisumihakemusten
käsittelyä koskevia tietosuoja- ja tietoturvasäännöksiä.
Viisumipalveluiden mahdollisen ulkoistamisen yhteydessä on
tietojen turvallisuuteen — etenkin biometristen tietojen käsittelyssä — kiinnitettävä
erityistä huomiota.
Muutoksenhaku
Viisumihakemus voidaan jättää ottamatta
tutkittavaksi, jos hakija ei toimita pyydettyjä lisätietoja.
Koska tutkimatta jättäminen ei tarkoita, että hakemus
olisi hylätty, hakijalla ei tällöin ole
muutoksenhakuoikeutta. Jos hakemus sen sijaan käsitellään
ja siitä tehdään kielteinen päätös,
on epäämisestä ilmoitettava hakijalle
ja päätös on perusteltava. Asetusehdotuksen
mukaan kielteisestä päätöksestä tulee
olla muutoksenhakuoikeus, joka toteutetaan jäsenvaltioiden
kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Suomi on tehnyt tarkasteluvarauman muutoksenhakua koskevaan ehdotukseen,
koska Suomen lainsäädännön mukaan
viisumipäätöksistä ei ole yleistä valitusoikeutta.
Hallintovaliokunta toteaa, että valitusmahdollisuuden
avaaminen hallintotuomioistuimeen saattaa olla ongelmallista ottaen
huomioon kielteisen viisumipäätöksen
luonteen ja niiden suuren määrän. Suomen
edustustoissa on tehty vuosittain noin 12 000 kielteistä viisumipäätöstä. Asetusehdotuksen
jatkovalmistelussa onkin syytä harkita järjestelmää,
jossa muutosta viisumihakemuksen epäävään
päätökseen voitaisiin hakea oikaisuvaatimuksella
hallintoviranomaiselta.
Suojelupoliisin lausunnot
Suojelupoliisi antaa ulkoasiainministeriölle pyynnöstä lausuntoja
viisumihakemuksista terrorismin ja vakoilun ennalta estämiseksi.
Asetusehdotuksen 8 ja 9 artikloissa käsitellään
luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisten hakiessa viisumia
on kuultava viisumin myöntävän edustuston
keskusviranomaisia. Nykyisin nämä luettelot ovat
salaisia. Komission ehdotuksen mukaan asetuksen liitteeksi tulevat
luettelot olisivat kuitenkin julkisia. Valiokunta katsoo saamansa
selvityksen perusteella, että luettelojen julkiseksi tuleminen
vaikeuttaisi valtion turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämistä. Tämä tärkeä näkökohta
on syytä ottaa huomioon asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä.
Valiokunta ilmaisee myös tässä kohdin
huolensa valitusmahdollisuuden avaamisesta viisumipäätöksiin.
Nykyisin kielteisessä viisumipäätöksessä viitataan
sovellettuun lainsäädäntöön. Mikäli
perusteluvelvollisuus valitusmenettelyn kautta laajenee, on huolehdittava
siitä, etteivät suojelupoliisin lausunnoista ilmenevät
seikat päädy muutoksenhakijan tietoon.
Taloudelliset vaikutukset
Euroopan unionin ulkorajarahastosta voidaan rahoittaa viisumitoimintoihin
liittyviä hankkeita siten, että yhteisön
rahoitusosuus on 50—75 prosenttia. VIS-järjestelmässä,
josta on päätetty VIS-asetuksessa (N:o 767/2008),
on keskusjärjestelmän arvioitu aiheuttavan Euroopan
unionille yhteensä 30 miljoonan euron menoerän. Suomelle
VIS-järjestelmän käyttöönoton
on arvioitu aiheuttavan vuosina 2004—2011 yhteensä noin
16 miljoonan euron kustannukset.
Mikäli viisumisäännöstöön
sisällytetään valitusmahdollisuus hallintotuomioistuimeen,
se aiheuttaa henkilöstön lisätarvetta
paitsi viisumihakemusten käsittelyn myös tuomioistuinkäsittelyn
osalta. Näihin kustannuksiin pitäisi varautua myös
valtion talousarviossa.