Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki rikoslain muuttamisesta

34 luku. Yleisvaarallisista rikoksista

11 §. Kaappaus.

Nykyiseen aluksen kaappausta koskevaan pykälään ehdotetaan mm. lisättäväksi teon kohteeksi raideliikennekulkuneuvo ja joukkoliikenteessä oleva moottorikulkuneuvo sekä rikosnimikkeen tarkistamista vastaamaan uutta sisältöä.

Joukkoliikenteessä olevan moottorikulkuneuvon osalta edellytetään, että sen määräysvaltaan ottaminen tapahtuu liikenneturvallisuutta vakavasti vaarantavalla tavalla. Pykälän 3 momentin maininta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kaappauksesta, joka aiheuttaa vain vähäistä vaaraa muulle liikenneturvallisuudelle, on ristiriidassa sanotun edellytyksen kanssa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 3 momentin sanamuodon tarkistamista.

34 a luku. Terrorismirikoksista

1 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.

Pykälässä luetellaan ne rikokset, joiden rangaistusta korotetaan, jos ne on tehty terroristisessa tarkoituksessa siten, että ne ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

Pykälään ei ehdoteta erillistä yrityksen rangaistavuutta koskevaa säännöstä. Perusteluissa (s. 32/II) todetaan, että pykälässä lueteltujen tekojen yritykset ovat useimmissa tapauksissa muutenkin rangaistavia joko yrityksinä tai täytettyyn tekoon rinnastettuina. Tästä ovat poikkeuksina mm. laiton uhkaus, perätön vaarailmoitus, vaaran aiheuttaminen, räjähderikos ja törkeä ympäristön turmeleminen.

Sitä, ettei yritystä erikseen kriminalisoitaisi, voidaan pitää johdonmukaisena pykälässä käytetyn lainsäädäntötekniikan kannalta. Valiokunta katsoo kuitenkin olevan selkeämpää, että yritys säädetään erikseen rangaistavaksi. Ei olisi myöskään täysin johdonmukaista, että 2 §:ssä säädetään rangaistavaksi esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehdyn tahallisen vaaran aiheuttamisen valmistelu ja tahallisen törkeän ympäristön turmelemisen valmistelu, mutta niiden yritys jäisi rankaisemattomaksi. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa yritys säädetään rangaistavaksi.

2 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu.

Pykälässä säädetään rangaistavaksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu. Ehdotetun 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainitaan kemiallinen ja biologinen ase. Kemiallisen aseen kiellon rikkominen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 11 luvun 7 a §:ssä. Biologisen aseen kiellon rikkominen ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi saman luvun 7 b §:ssä. Pykälän säännökset koskevat biologisen aseen lisäksi toksiiniasetta. Valiokunta ehdottaa, että myös 2 ja 3 kohdassa mainitaan erikseen sekä biologinen ase että toksiiniase.

Sanotun 3 kohdan mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmisteluna rangaistaan säännöksessä lueteltujen aseiden valmistuksessa tarvittavien laitteiden ym. hankkiminen. Säännöksen sanamuodon mukaan ei ole kuitenkaan selvää, tarkoitetaanko ydinräjähteen hankkimista vai ydinräjähteen valmistuksessa tarvittavien laitteiden hankkimista. Koska tarkoituksena on, että 2 kohta koskee mm. ydinräjähteen hankkimista ja 3 kohta valmistamisessa tarvittavien laitteiden hankkimista, valiokunta ehdottaa 3 kohdan kielellistä täsmentämistä.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei räjähteisiin, aseisiin tai muihin vaarallisiin esineisiin tai aineisiin kohdistuvia tekoja rangaista valmisteluna, mikäli teko on rangaistava 1 §:n 1 momentin tai 4 §:n 2 kohdan mukaan.

Säännöstä pidetään perusteluiden mukaan (s. 46/I) tarpeellisena sen vuoksi, että ehdotettu terrorismirikoksia koskeva sääntely on melko monimutkainen. Valiokunta yhtyy perusteluiden käsitykseen sääntelyn monimutkaisuudesta. Ehdotettu 2 momentti ei kuitenkaan sääntelyä selvennä. Lainkonkurrenssia koskevien periaatteiden mukaan on selvää, että valmistelukriminalisointi on toissijainen täytettyyn tekoon ja yritykseen nähden. Valiokunta ehdottaa, että momentti poistetaan tarpeettomana.

Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun rangaistusasteikoksi ehdotetaan sakkoa tai enintään kolmea vuotta vankeutta. Rangaistusasteikon on oltava oikeassa suhteessa 1 §:n 1 momentin 2—7 kohtien mukaisten tekojen ja varsinkin niiden yritysten rangaistuksiin. Ehdotetun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen teon yrityksestä voidaan tuomita kolme vuotta vankeutta. Johdonmukaisuuden vuoksi valmistelulle ei voida ehdottaa ankarampaa enimmäisrangaistusta. Lisäksi rangaistusasteikon on oltava oikeassa suhteessa rikoslain muihin valmistelukriminalisointeihin.

Ehdotettua rangaistusasteikkoa on arvosteltu sen johdosta, ettei se mahdollista poliisilain mukaisia rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi käytettäviä tiedonhankintakeinoja kuten teknistä kuuntelua tai teknistä valvontaa.

Rikoksen valmistelun kriminalisointi on poikkeuksellista. Samoin kuin rikoksen yritys myös valmistelu on rangaistavaa ainoastaan silloin, kun se on laissa rangaistavaksi erikseen säädetty. Toisin kuin yrityksen osalta laissa on säädettävä valmistelun tunnusmerkistö ja rangaistusasteikko. Tämä seikka on osaltaan saattanut johtaa käsitykseen, ettei terrorismirikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi olisi käytettävissä poliisilain tiedonhankintakeinoja. Rikostorjunnassa on tavanomaisesti lähtökohtana täytetty rikos, ei sen yritys tai valmistelu. Tämän vuoksi poliisilaissa säädettyjen keinojen käyttö ratkaistaan täytetyn rikoksen rangaistusasteikon mukaan.

3 §. Terroristiryhmän johtaminen.

Pykälässä säädetään rangaistavaksi terroristijärjestön johtaminen. Pykälässä käytetään ilmaisuja, jotka viittaavat terroristiryhmän tekemään rikokseen. Suomalaisessa rikosoikeudessa rikoksentekijä on aina luonnollinen henkilö, myös silloin kun kyse on oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Valiokunta ehdottaa pykälän sanamuodon muuttamista siten, että siinä käytetään ilmaisua "terroristijärjestön toiminnassa tehty rikos".

Puitepäätös velvoittaa säätämään terroristiryhmän johtamisen törkeimpien tekojen enimmäisrangaistukseksi vähintään viisitoista vuotta vankeutta. Suomessa määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksitoista vuotta, paitsi määrättäessä useammasta rikoksesta yhteinen vankeusrangaistus, jolloin enimmäispituus on viisitoista vuotta. Pykälän 3 momentin tarkoituksena on täyttää tämä velvoite siten, että terroristiryhmän johtaja tuomitaan paitsi terroristiryhmän johtamisesta myös terroristiryhmän toiminnassa hänen johdollaan terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta tai sellaisen rikoksen yrityksestä tai valmistelusta.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota 3 momentin sanamuodon harhaanjohtavuuteen. Säännöksen sanamuotoa on perustuslakivaliokunnan mukaan aiheellista tarkistaa siten, että siitä ilmenee, ettei kyse ole objektiivisesta rangaistusvastuusta. Lakivaliokunta ehdottaa, että momentin sanamuotoa muutetaan siten, että se vastaa perusteluista ilmenevää (s. 49/I) tarkoitusta rangaistusvastuun perustumisesta subjektiiviseen syyksiluettavuuteen.

4 §. Terroristiryhmän toimintaan osallistuminen.

Pykälän nojalla rangaistaan sitä, joka toimii jollakin pykälässä kuvatulla tavalla edistääkseen terroristiryhmän rikollista toimintaa tai tietoisena siitä, että hänen toimintansa sitä edistää. Edellytyksenä on, että teko ei ole rangaistava terroristisessa tarkoituksessa tehtynä rikoksena tai terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmisteluna eikä siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Rangaistavuuden edellytyksenä ei ole, että terroristiryhmän toiminnassa tehdään rikos tai rangaistava rikoksen yritys taikka valmistelu.

Edellä mainitussa puitepäätösehdotuksesta antamassaan lausunnossa (LaVL 20/2001 vp) lakivaliokunta piti ongelmallisena sitä, ettei terroristijärjestön toimintaan osallistumisen ja tukemisen rangaistavuuden edellytyksenä ole ryhmän toiminnassa tehty rikos tai sen rangaistava yritys. Perusteluinaan valiokunta viittasi edelleen eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen säätämisestä rangaistavaksi, jossa tällaisen kriminalisoinnin on todettu olevan rikosoikeuden yleisten periaatteiden vastaista (HE 183/1999 vp, s. 7/II).

Perustuslakivaliokunta on arvioinut säännösehdotusta rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate sisältää vaatimuksen sääntelyn täsmällisyydestä. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. Perustuslakivaliokunta on käytännössään painottanut täsmällisyysvaatimuksen korostuvan, jos osallisuutta rikokseen säännellään rikosoikeudessa vakiintuneista osallisuusopillisista käsityksistä poikkeavasti (PeVL 7/2002 vp, s. 2/II). Perustuslakivaliokunta on tällaisissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen, onko rangaistava osallistuminen aktiivista, kohdistuuko se ryhmän rikolliseen toimintaan, edellyttääkö osallistumisen rangaistavuus pääteoksi katsottavan rikoksen tekemistä ja onko osallistuminen rangaistavaa vain tahallisena.

Perustuslakivaliokunta huomauttaa edelleen siitä, että terroristiryhmän toimintaan osallistuminen on ehdotuksen mukaan itsenäinen rikos, jonka rangaistavuus ei — toisin kuin terroristiryhmän johtamisen rangaistavuus 3 §:ssä — edellytä, että ryhmä olisi tehnyt tai yrittänyt tehdä 1 §:ssä tarkoitetun rikoksen tai että ryhmän toiminta olisi 2 §:n perusteella rangaistavaa, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua.

Kriminalisoinnilla täytäntöönpantavan puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdan perusteella jäsenvaltion on säädettävä terroristiryhmän toimintaan osallistuminen rangaistavaksi. Puitepäätöksessä ei kuitenkaan oteta kantaa kriminalisoinnin toteuttamisen tapaan, vaan siinä on jätetty jäsenvaltion harkittavaksi tapa, jolla terroristiryhmän toimintaan osallistumisen kriminalisointi toteutetaan.

Perustuslakivaliokunnan mukaan rikosten tekemiseksi muodostuneiden ryhmien toimintaan osallistumisen kriminalisointi on uutta kotimaisessa rikosoikeudessa. Tällöin kriminalisoinnin tarkkarajaisuuteen liittyy myös sääntely- ja soveltamiskokemusten puuttumisesta johtuvia, uuden tyyppisiä epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi terroristiryhmän ja terroristisen tarkoituksen käsitteisiin liittyy tällaisia seikkoja. Tällaisessa tilanteessa on sääntelyn täsmällisyyden kannalta perustuslakivaliokunnan mielestä tärkeää liittää terroristiryhmän toimintaan osallistumisen rangaistavuus 3 §:ssä käytetyn sääntelymallin mukaisesti siihen, että ryhmän toiminnan voidaan todeta edistyneen vähintään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun asteelle.

Puitepäätöksen 2 artikla velvoittaa jäsenvaltiot säätämään rangaistavaksi sekä terroristiryhmän johtamisen että sen toimintaan osallistumisen. Hallituksen esityksen perusteluissa terroristiryhmän johtajuudesta rankaisemisen todetaan edellyttävän, että ryhmä on tehnyt vähintään rangaistavan valmistelun. Perusteluiden mukaan vastaavia perusteita tälle lähtökohdalle ei terroristiryhmän toimintaan osallistumisen osalta ole, vaan osallistuminen on säädettävä rangaistavaksi silloinkin, kun itse tekoa tai sen valmistelua ei ole vielä tehty (s. 51/I).

Puitepäätöksen 2 artiklan sanamuoto tai kirjoittamistapa ei lakivaliokunnan käsityksen mukaan tue hallituksen esityksen perusteluissa esitettyä näkemystä, vaan päinvastoin sitä, että molemmilla teoilla on samat rangaistavuuden edellytykset. Lakivaliokunta ehdottaakin pykälän muuttamista siten, että rangaistavuuden edellytyksenä on, että terroristiryhmän toiminnassa tehdään 1 §:ssä tarkoitettu rikos tai sen rangaistava yritys taikka 2 §:ssä tarkoitettu teko.

Perusteluiden (s. 52/I) mukaan terroristiryhmällä tarkoitetaan ryhmää, joka toimii tehdäkseen luvun 1 ja 2 §:n mukaisia terrorismirikoksia. Koska tämä ei ilmene säädösehdotuksesta, lakivaliokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä vastaamaan perusteluista ilmenevää tarkoitusta.

Teon rangaistavuuden edellytyksenä on, että tekijän tarkoitus on edistää terrorismirikoksia, tai, että hän on tietoinen siitä, että hänen toimintansa edistää terroristiryhmän terrorismirikoksia. Tämän yleisen syyksiluettavuusvaatimuksen lisäksi 5 kohdassa tekijän tarkoituksena olisi oltava tarkoitus teollaan hyödyttää terroristiryhmää. Valiokunta ehdottaa, että kohdasta poistetaan tekijän tarkoitusta koskeva edellytys tarpeettomana.

Pykälän 6 kohta sisältää tekotavaltaan täsmentämättömän säännöksen. Sen mukaan rangaistaisiin sitä, joka muulla, vakavuudeltaan 1—5 kohtien tekotapoihin rinnastettavalla, tavalla toimii terroristiryhmän hyväksi.

Perustuslakivaliokunta pitää pykälän 6 kohtaa sääntelyn tarkkuuden kannalta arveluttavana. Teon rangaistavuus perustuu säännöksen väljyyden vuoksi terroristiryhmän käsitteeseen ja viime kädessä henkilön subjektiiviseen tarkoitukseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä kohdan poistamista on syytä harkita.

Lakivaliokunnan mielestä 6 kohta ei ole rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen kannalta riittävän tarkkarajainen. Säännöksen perusteella ei ole mahdollista ennakolta tietää, mitkä teot sen mukaan ovat rangaistavia. Perusteluissa mainitaan esimerkkeinä teoista, jotka olisivat kohdan mukaan rangaistavia, terroristiryhmän varoihin kohdistuva rahanpesu ja terroristiryhmän talouden hoitaminen ja sen toiminnan kannalta tärkeiden taloudellisten neuvojen antaminen. Lisäksi todetaan, ettei terroristiryhmän jäsenen avustamista oikeudenkäynnissä, oikeudellisten neuvojen antamista tai muuta oikeudellista avustamista pidetä terroristiryhmän toiminnan edistämisenä (s. 54/I). Valiokunta ehdottaa, että kohtaa täsmennetään mainitsemalla tekotapoina terroristiryhmän merkittävien taloudellisten asioiden hoitaminen, ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeiden taloudellisten tai oikeudellisten neuvojen antaminen.

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 7 kohta. Sen mukaan rangaistaisiin sitä, joka terroristiryhmän 1 tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa edistääkseen tekee rikoslain 32 luvun 1 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdan mukaisen kätkemisrikoksen. Eduskunta on 26.11.2002 hyväksynyt kätkemisrikoksia koskevan, toistaiseksi vahvistamatta olevan lainmuutoksen, jolla rahanpesurikos eriytetään kätkemisrikoksesta erilliseksi tunnusmerkistöksi. Viittaus 32 luvun säännöksiin on tämän johdosta myöhemmin tarkistettava.

Valiokunta ehdottaa edelleen, että pykälään lisätään 1 momentin 6 kohtaa rajoittava 2 momentti. Sen mukaan 6 kohdan mukaisesta teosta ei ole kyse silloin, kun hoidetaan oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtäviä rikoksen esitutkinnassa tai tuomioistuinkäsittelyssä taikka rangaistuksen täytäntöönpanossa. Momentti rajaa rangaistussäännöstä siten, ettei sillä puututa perustuslain 21 §:ssä säädettyyn oikeusturvaan tai oikeudenkäyntiavustajan tai oikeudenkäyntiasiamiehen ja hänen päämiehensä väliseen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyllä todistamiskiellolla suojattuun erityisen luottamukselliseen suhteeseen eli oikeusturvan ydinalueeseen.

Lisäksi lakivaliokunta ehdottaa rikosnimikkeen muuttamista vastaamaan paremmin pykälän sisältöä.

5 §. Terrorismin rahoittaminen.

Terrorismin rahoittaminen on säädetty rangaistavaksi tämän vuoden heinäkuussa voimaan tulleella lailla. Lakiehdotuksesta antamassaan mietinnössä (LaVM 14/2002 vp) lakivaliokunta totesi, että terrorismin rahoittamisena rangaistaan myös sellaisia tekoja, joilla ei ole mitään tekemistä terrorismirikosten kanssa. Valiokunta piti välttämättömänä, että säännöstä täsmennetään, kun valmistellaan nyt käsiteltävänä olevaa esitystä. Rikossäännöstä onkin tässä suhteessa täsmennetty.

Mietinnössään valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että kriminalisoinnin perustana olevassa kansainvälisessä terrorismin rahoituksen vastaisessa yleissopimuksessa teon rangaistavuudelta edellytetään, että varojen kerääminen tai antaminen on tahallista ja laitonta. Edellytyksellä teon laittomuudesta on tarkoitus sulkea määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle humanitaarinen avustustyö kriisialueella, missä väestön joukossa voi olla terroristeiksi luokiteltavia rikollisia, mutta avustusjärjestön ei ole mahdollista erotella heitä muusta väestöstä.

Rikossäännöksen tunnusmerkistöön ei sisällytetty edellytystä teon laittomuudesta, koska sen avulla ei katsottu voitavan selkeästi rajata rangaistavuuden ulkopuolelle esimerkiksi humanitaariseen avustustoimintaan liittyviä keräyksiä. Valiokunta korosti tuolloin, että tällainen toiminta rajautuu selkeästi rangaistavuuden ulkopuolelle, koska terrorismin rahoittaminen edellyttää tietoisuutta siitä, että varat on tarkoitus käyttää yhden tai useamman terroriteon tekemistä varten. Näihin rajauksiin eivät pykälään nyt ehdotetut muutokset vaikuta.

Sanotun lisäksi valiokunta toteaa, että mainitun kansainvälisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat Suomessa lakina voimassa. Siten rikoslain rangaistussäännöstä tulkittaessa on otettava huomioon yleissopimuksen määräykset.

Syytteen terrorismin rahoittamisesta, samoin kuin muista terrorismirikoksista, voi nostaa ainoastaan valtakunnansyyttäjä. Poikkeuksellisen syytejärjestelyn tarkoituksena on varmistaa puitepäätöksen yhteydessä hyväksytyn lausuman toteutuminen, ettei puitepäätöksen perusteella voida asettaa syytteeseen terrorismista henkilöitä, jotka käyttävät laillista oikeuttaan tuoda julki mielipiteensä, vaikka he kyseistä oikeutta käyttäessään syyllistyvät rikoksiin. Syytteen nostamisessa joudutaan harkitsemaan rikoksen terroristisen tarkoituksen olemassaoloa ja mahdollisesti myös sitä, mikä on ollut toiminnan suhde perusoikeuksien käyttämiseen. Syyteoikeuden järjestelyn tavoitteena on taata terrorismirikosten syyteharkinnassa tarvittava erityinen, perusoikeuksia turvaava huolellisuus.

6 §. Määritelmät.

Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus 1 momentin 3 kohdan mukaan mm. silloin, kun hänen tarkoituksenaan on kumota jonkin valtion valtiosääntö tai oikeudettomasti muuttaa sitä. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöstä on välttämättä tarkistettava niin, että vain tarkoitus kumota valtiosääntö "oikeudettomasti" voi olla terroristinen. Lakivaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan esittämän täsmennyksen tekemistä säännökseen.

8 §. Oikeushenkilön rangaistusvastuu.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu ehdotetaan ulotettavaksi puitepäätöksen mukaisesti kaikkiin 34 a luvun terrorismirikoksiin.

Tämän lisäksi puitepäätöksen 7 artiklan 1 kohta velvoittaa ulottamaan oikeushenkilön rangaistusvastuun puitepäätöksen 3 artiklan mukaisiin terroritoimintaan liittyviin rikoksiin. Tällaisia rikoksia ovat ehdotetun 34 a luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitun rikoksen tekemiseksi tehty ryöstö, törkeä ryöstö, kiristys ja törkeä kiristys sekä luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa ja 2 momentissa, 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 4 ja 5 §:ssä mainitun rikoksen tekemiseksi tehty väärennys ja törkeä väärennys.

Puitepäätöksen velvoitteen täyttämiseksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, joka ulottaa oikeushenkilön rangaistusvastuun myös puitepäätöksen tarkoittamiin terroritoimintaan liittyviin rikoksiin.

Johtolause.

Vuonna 1998 on hyväksytty rikoslain 1 luvun 7 §:n muutos (EV 214/1998 vp), jolla lisätään pykälään uusi 2 momentti. Laki on tarkoitus saattaa voimaan tasavallan presidentin asetuksella saman aikaisesti kuin käsiteltävänä olevan esityksen perusteella hyväksyttävät lait. Valiokunta on lisännyt johtolauseeseen maininnan aikaisemmin hyväksytystä laista sekä tehnyt johtolauseeseen eräitä muita tarkistuksia.

2. Laki pakkokeinolain muuttamisesta

5 a luku. Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu

2 §. Telekuuntelun edellytykset.

Rikosnimikkeiden luetteloon ehdotetaan lisättäväksi sellaiset terrorismirikokset, joiden enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Uudet rikosnimikkeet ehdotetaan sijoitettavaksi uudeksi 1 ja 9 kohdaksi.

Eduskunta on 26.11.2002 hyväksynyt samaa pykälää koskevan, toistaiseksi vahvistamatta olevan lainmuutoksen. Muutosten yhteensovittamiseksi lakivaliokunta ehdottaa, että uudet rikosnimikkeet sijoitetaan pykälään lisättävään uuteen 2 momenttiin.

Valiokunnan ehdottamien muutosten vuoksi on lakiehdotuksen johtolausetta tarkistettava.