Yleisperustelut
         
         Neuvoston puitepäätös
         
         Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on
            panna täytäntöön Euroopan unionin
            neuvostossa kesäkuussa 2002 tehty puitepäätös
            terrorismin torjumisesta. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja
            tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
            huomautuksin ja muutosehdotuksin.
         
         
         Lakivaliokunta antoi puitepäätösehdotuksesta
            lausunnon marraskuussa 2001 (LaVL 20/2001 vp).
            Lausunnossaan valiokunta korosti terrorismin olevan luonteeltaan
            vakavaa, usein rajat ylittävää rikollista
            toimintaa, joka loukkaa vakavasti keskeisimpiä perus- ja
            ihmisoikeuksia. Valiokunta piti Euroopan unionin jäsenvaltioiden
            välistä ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tärkeänä tällaisen
            rikollisuuden torjumiseksi ja selvittämiseksi.
         
         
         Valiokunta esitti kritiikkiä puitepäätösehdotuksen
            useista yksityiskohdista. Terroristiryhmän johtamisen ja
            toiminnan edistämisen osalta valiokunta piti ongelmallisena
            sitä, ettei rangaistavuuden edellytyksenä ole
            ryhmän toteutunut rikollinen toiminta. Valiokunta suhtautui
            aikaisempien kannanottojensa mukaisesti kriittisesti myös
            rangaistusasteikkojen pitkälle menevään yhtenäistämiseen.
            Ehdotettujen rangaistusasteikkojen katsottiin poikkeavan merkittävästi Suomessa
            noudatetusta linjasta ja vaikeuttavan johdonmukaisen rikosoikeudellisen
            seuraamusjärjestelmän toteuttamista ja johtavan
            suhteellisuusperiaatteen vastaisiin rangaistusuhkiin. 
         
         
         Hyväksytty puitepäätös on
            monilta osin täsmentynyt vastaamaan lausunnossa esitettyjä näkemyksiä,
            mutta puitepäätöksen säännökset poikkeavat
            useissa kohdin kansallisen rikoslainsäädännön
            kirjoittamisessa noudatetuista periaatteista. Puitepäätöksen
            tarkoituksena on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2
            kohdan b alakohdan mukaan lähentää jäsenvaltioiden
            lainsäädäntöä. Puitepäätökset
            velvoittavat jäsenvaltioita saavutettavaan tulokseen nähden,
            mutta jättävät kansallisten viranomaisten
            valittavaksi muodon ja keinot. Velvoitteen joustavuuden ansiosta
            jäsenvaltioiden on mahdollista ottaa täytäntöönpanovaiheessa
            huomioon mm. kansallisessa lainsäädännössä noudatetut
            periaatteet. 
         
         
         Esityksen lähtökohtana on, ettei kriminalisointeja
            uloteta pidemmälle kuin mitä Suomen kansainväliset
            velvoitteet välttämättä edellyttävät.
            Puitepäätöksen velvoitteet kirjataan
            lakiin suomalaisen rikosoikeudellisen lainkirjoittamisperinteen
            mukaisesti, jotta säännösten rakenne
            ja kirjoitustapa vastaavat mahdollisimman pitkälle rikoslain
            kokonaisuudistuksessa omaksuttuja periaatteita.
         
         
         Terrorismirikokset
         
         Terrorismin torjumista koskeva puitepäätös
            on ensimmäinen Euroopan unionin piirissä syntynyt
            säädöskokonaisuus, joka velvoittaa jäsenvaltiot
            lähentämään terrorismia koskevaa
            kansallista rikoslainsäädäntöä.
            Aikaisemmin suomalaista lainsäädäntöä on
            muutettu kahdentoista YK:n piirissä laaditun terrorisminvastaisen
            yleissopimuksen johdosta. Suomessa ei kuitenkaan ole tähän
            asti ollut — lukuun ottamatta tänä vuonna säädettyä terrorismin
            rahoittamista — nimenomaista terrorismia koskevaa rikoslainsäädäntöä.
            Silti useimmat terroritekoina arvioitavat teot ovat jo nyt Suomen
            rikoslain mukaan rangaistavia tekoja.
         
         
         Puitepäätöksen velvoitteiden täyttämiseksi
            rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
            34 a luku terrorismirikoksista. Luvun 1 § on sen keskeisin säännös.
            Pykälässä luetellaan ne rikokset, joiden
            rangaistusta korotetaan, jos ne on tehty terroristisessa tarkoituksessa
            siten, että ne ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa
            jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle. 
         
         
         Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos
            hänen tarkoituksenaan on: 1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön
            keskuudessa; 2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus
            tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään,
            sietämään tai tekemättä jättämään
            jotakin; 3) kumota jonkin valtion valtiosääntö tai
            oikeudettomasti muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion
            oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta
            vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille;
            tai 4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen
            järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön
            muille perusrakenteille.
         
         
         Vaatimus, että teon on oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa
            vahinkoa valtiolle tai kansainväliselle järjestölle,
            terroristisen tarkoituksen määritelmä ja
            sääntelytapa, joka koventaa jo nykyisin rangaistavien
            tekojen rangaistuksia, sekä poikkeuksellinen syytejärjestely
            osoittavat terrorismirikosten poikkeuksellisen luonteen. Vakavimmat
            terrorismirikokset ovat rinnastettavissa rikoslain kaikkein vakavimpien
            rikosten joukkoon. Rikoslainsäädännön
            terrorismikäsitteellä on siten jokapäiväistä kielenkäyttöä huomattavasti
            rajatumpi, rikosten vakavuutta korostava merkitys. 
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         1. Laki rikoslain muuttamisesta
         
         34 luku. Yleisvaarallisista rikoksista
         
         11 §. Kaappaus.
         
          Nykyiseen aluksen kaappausta koskevaan pykälään
            ehdotetaan mm. lisättäväksi
            teon kohteeksi raideliikennekulkuneuvo ja joukkoliikenteessä oleva
            moottorikulkuneuvo sekä rikosnimikkeen tarkistamista vastaamaan uutta
            sisältöä.
         
         
         Joukkoliikenteessä olevan moottorikulkuneuvon osalta
            edellytetään, että sen määräysvaltaan ottaminen
            tapahtuu liikenneturvallisuutta vakavasti vaarantavalla tavalla.
            Pykälän 3 momentin maininta 1 momentin 2 kohdassa
            tarkoitetusta kaappauksesta, joka aiheuttaa vain vähäistä vaaraa
            muulle liikenneturvallisuudelle, on ristiriidassa sanotun edellytyksen
            kanssa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 3 momentin
            sanamuodon tarkistamista.
         
         
         34 a luku. Terrorismirikoksista
         
         1 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.
         
          Pykälässä luetellaan ne rikokset,
            joiden rangaistusta korotetaan, jos ne on tehty terroristisessa
            tarkoituksessa siten, että ne ovat omiaan aiheuttamaan
            vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle
            järjestölle.
         
         
         Pykälään ei ehdoteta erillistä yrityksen
            rangaistavuutta koskevaa säännöstä.
            Perusteluissa (s. 32/II) todetaan, että pykälässä lueteltujen
            tekojen yritykset ovat useimmissa tapauksissa muutenkin rangaistavia
            joko yrityksinä tai täytettyyn tekoon rinnastettuina.
            Tästä ovat poikkeuksina mm. laiton uhkaus,
            perätön vaarailmoitus, vaaran aiheuttaminen, räjähderikos
            ja törkeä ympäristön turmeleminen.
         
         
         Sitä, ettei yritystä erikseen kriminalisoitaisi, voidaan
            pitää johdonmukaisena pykälässä käytetyn
            lainsäädäntötekniikan kannalta.
            Valiokunta katsoo kuitenkin olevan selkeämpää,
            että yritys säädetään
            erikseen rangaistavaksi. Ei olisi myöskään
            täysin johdonmukaista, että 2 §:ssä säädetään
            rangaistavaksi esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehdyn
            tahallisen vaaran aiheuttamisen valmistelu ja tahallisen törkeän
            ympäristön turmelemisen valmistelu, mutta niiden yritys
            jäisi rankaisemattomaksi. Tämän johdosta
            valiokunta ehdottaa, että pykälään
            lisätään uusi 3 momentti, jossa yritys
            säädetään rangaistavaksi.
         
         
         2 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
            rikoksen valmistelu. 
         
         
          Pykälässä säädetään
            rangaistavaksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
            rikoksen valmistelu. Ehdotetun 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainitaan
            kemiallinen ja biologinen ase. Kemiallisen aseen kiellon rikkominen
            on säädetty rangaistavaksi rikoslain 11 luvun
            7 a §:ssä. Biologisen aseen kiellon rikkominen
            ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi
            saman luvun 7 b §:ssä. Pykälän
            säännökset koskevat biologisen aseen
            lisäksi toksiiniasetta. Valiokunta ehdottaa, että myös
            2 ja 3 kohdassa mainitaan erikseen sekä biologinen ase
            että toksiiniase. 
         
         
         Sanotun 3 kohdan mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
            rikoksen valmisteluna rangaistaan säännöksessä lueteltujen
            aseiden valmistuksessa tarvittavien laitteiden ym. hankkiminen.
            Säännöksen sanamuodon mukaan ei ole kuitenkaan
            selvää, tarkoitetaanko ydinräjähteen hankkimista
            vai ydinräjähteen valmistuksessa tarvittavien
            laitteiden hankkimista. Koska tarkoituksena on, että 2
            kohta koskee mm. ydinräjähteen hankkimista
            ja 3 kohta valmistamisessa tarvittavien laitteiden hankkimista,
            valiokunta ehdottaa 3 kohdan kielellistä täsmentämistä.
         
         
         Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi,
            ettei räjähteisiin, aseisiin tai muihin vaarallisiin
            esineisiin tai aineisiin kohdistuvia tekoja rangaista valmisteluna,
            mikäli teko on rangaistava 1 §:n 1 momentin tai
            4 §:n 2 kohdan mukaan. 
         
         
         Säännöstä pidetään
            perusteluiden mukaan (s. 46/I) tarpeellisena sen
            vuoksi, että ehdotettu terrorismirikoksia koskeva sääntely
            on melko monimutkainen. Valiokunta yhtyy perusteluiden käsitykseen
            sääntelyn monimutkaisuudesta. Ehdotettu 2 momentti
            ei kuitenkaan sääntelyä selvennä.
            Lainkonkurrenssia koskevien periaatteiden mukaan on selvää,
            että valmistelukriminalisointi on toissijainen täytettyyn
            tekoon ja yritykseen nähden. Valiokunta ehdottaa, että momentti
            poistetaan tarpeettomana.
         
         
         Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen
            valmistelun rangaistusasteikoksi ehdotetaan sakkoa tai enintään
            kolmea vuotta vankeutta. Rangaistusasteikon on oltava oikeassa suhteessa
            1 §:n 1 momentin 2—7 kohtien mukaisten tekojen
            ja varsinkin niiden yritysten rangaistuksiin. Ehdotetun 1 §:n
            1 momentin 2 kohdan mukaisen teon yrityksestä voidaan tuomita
            kolme vuotta vankeutta. Johdonmukaisuuden vuoksi valmistelulle ei
            voida ehdottaa ankarampaa enimmäisrangaistusta. Lisäksi
            rangaistusasteikon on oltava oikeassa suhteessa rikoslain muihin
            valmistelukriminalisointeihin.
         
         
         Ehdotettua rangaistusasteikkoa on arvosteltu sen johdosta, ettei
            se mahdollista poliisilain mukaisia rikoksen estämiseksi
            tai paljastamiseksi käytettäviä tiedonhankintakeinoja
            kuten teknistä kuuntelua tai teknistä valvontaa.
         
         
         Rikoksen valmistelun kriminalisointi on poikkeuksellista. Samoin
            kuin rikoksen yritys myös valmistelu on rangaistavaa ainoastaan
            silloin, kun se on laissa rangaistavaksi erikseen säädetty.
            Toisin kuin yrityksen osalta laissa on säädettävä valmistelun
            tunnusmerkistö ja rangaistusasteikko. Tämä seikka
            on osaltaan saattanut johtaa käsitykseen, ettei
            terrorismirikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi olisi
            käytettävissä poliisilain tiedonhankintakeinoja.
            Rikostorjunnassa on tavanomaisesti lähtökohtana
            täytetty rikos, ei sen yritys tai valmistelu. Tämän vuoksi
            poliisilaissa säädettyjen keinojen käyttö ratkaistaan
            täytetyn rikoksen rangaistusasteikon mukaan. 
         
         
         3 §. Terroristiryhmän johtaminen.
         
          Pykälässä säädetään
            rangaistavaksi terroristijärjestön johtaminen.
            Pykälässä käytetään
            ilmaisuja, jotka viittaavat terroristiryhmän tekemään
            rikokseen. Suomalaisessa rikosoikeudessa rikoksentekijä on
            aina luonnollinen henkilö, myös silloin kun kyse
            on oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Valiokunta ehdottaa
            pykälän sanamuodon muuttamista siten,
            että siinä käytetään
            ilmaisua "terroristijärjestön toiminnassa tehty
            rikos".
         
         
         Puitepäätös velvoittaa säätämään
            terroristiryhmän johtamisen törkeimpien tekojen
            enimmäisrangaistukseksi vähintään
            viisitoista vuotta vankeutta. Suomessa määräaikaisen
            vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksitoista vuotta,
            paitsi määrättäessä useammasta
            rikoksesta yhteinen vankeusrangaistus, jolloin enimmäispituus
            on viisitoista vuotta. Pykälän 3 momentin tarkoituksena
            on täyttää tämä velvoite
            siten, että terroristiryhmän johtaja tuomitaan
            paitsi terroristiryhmän johtamisesta myös terroristiryhmän toiminnassa
            hänen johdollaan terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta
            tai sellaisen rikoksen yrityksestä tai valmistelusta.
         
         
         Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
            huomiota 3 momentin sanamuodon harhaanjohtavuuteen. Säännöksen
            sanamuotoa on perustuslakivaliokunnan mukaan aiheellista tarkistaa
            siten, että siitä ilmenee, ettei kyse ole objektiivisesta
            rangaistusvastuusta. Lakivaliokunta ehdottaa, että momentin
            sanamuotoa muutetaan siten, että se vastaa perusteluista
            ilmenevää (s. 49/I) tarkoitusta rangaistusvastuun
            perustumisesta subjektiiviseen syyksiluettavuuteen. 
         
         
         4 §. Terroristiryhmän toimintaan osallistuminen. 
         
          Pykälän nojalla rangaistaan sitä,
            joka toimii jollakin pykälässä kuvatulla
            tavalla edistääkseen terroristiryhmän
            rikollista toimintaa tai tietoisena siitä, että hänen
            toimintansa sitä edistää. Edellytyksenä on,
            että teko ei ole rangaistava terroristisessa tarkoituksessa
            tehtynä rikoksena tai terroristisessa tarkoituksessa
            tehtävän rikoksen valmisteluna eikä siitä säädetä muualla laissa
            yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Rangaistavuuden
            edellytyksenä ei ole, että terroristiryhmän
            toiminnassa tehdään rikos tai rangaistava rikoksen
            yritys taikka valmistelu.
         
         
         Edellä mainitussa puitepäätösehdotuksesta antamassaan
            lausunnossa (LaVL 20/2001 vp) lakivaliokunta
            piti ongelmallisena sitä, ettei terroristijärjestön
            toimintaan osallistumisen ja tukemisen rangaistavuuden edellytyksenä ole
            ryhmän toiminnassa tehty rikos tai sen rangaistava yritys.
            Perusteluinaan valiokunta viittasi edelleen eduskunnan käsiteltävänä olevaan
            hallituksen esitykseen rikollisjärjestön toimintaan
            osallistumisen säätämisestä rangaistavaksi,
            jossa tällaisen kriminalisoinnin on todettu olevan rikosoikeuden
            yleisten periaatteiden vastaista (HE 183/1999
               vp, s. 7/II). 
         
         
         Perustuslakivaliokunta on arvioinut säännösehdotusta
            rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Rikosoikeudellinen
            laillisuusperiaate sisältää vaatimuksen
            sääntelyn täsmällisyydestä.
            Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava
            laissa riittävällä täsmällisyydellä siten,
            että säännöksen sanamuodon perusteella
            on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti
            rangaistavaa. Perustuslakivaliokunta on käytännössään
            painottanut täsmällisyysvaatimuksen korostuvan,
            jos osallisuutta rikokseen säännellään
            rikosoikeudessa vakiintuneista osallisuusopillisista käsityksistä poikkeavasti
            (PeVL 7/2002 vp, s. 2/II).
            Perustuslakivaliokunta on tällaisissa yhteyksissä kiinnittänyt
            huomiota siihen, onko rangaistava osallistuminen aktiivista, kohdistuuko
            se ryhmän rikolliseen toimintaan, edellyttääkö osallistumisen
            rangaistavuus pääteoksi katsottavan rikoksen tekemistä ja
            onko osallistuminen rangaistavaa vain tahallisena. 
         
         
         Perustuslakivaliokunta huomauttaa edelleen siitä, että terroristiryhmän
            toimintaan osallistuminen on ehdotuksen mukaan itsenäinen
            rikos, jonka rangaistavuus ei — toisin kuin terroristiryhmän
            johtamisen rangaistavuus 3 §:ssä — edellytä,
            että ryhmä olisi tehnyt tai yrittänyt
            tehdä 1 §:ssä tarkoitetun rikoksen tai että ryhmän
            toiminta olisi 2 §:n perusteella rangaistavaa, terroristisessa
            tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua. 
         
         
         Kriminalisoinnilla täytäntöönpantavan
            puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdan perusteella
            jäsenvaltion on säädettävä terroristiryhmän
            toimintaan osallistuminen rangaistavaksi. Puitepäätöksessä ei
            kuitenkaan oteta kantaa kriminalisoinnin toteuttamisen tapaan, vaan
            siinä on jätetty jäsenvaltion harkittavaksi
            tapa, jolla terroristiryhmän toimintaan osallistumisen
            kriminalisointi toteutetaan. 
         
         
         Perustuslakivaliokunnan mukaan rikosten tekemiseksi muodostuneiden
            ryhmien toimintaan osallistumisen kriminalisointi on uutta kotimaisessa
            rikosoikeudessa. Tällöin kriminalisoinnin tarkkarajaisuuteen
            liittyy myös sääntely- ja soveltamiskokemusten
            puuttumisesta johtuvia, uuden tyyppisiä epävarmuustekijöitä.
            Esimerkiksi terroristiryhmän ja terroristisen tarkoituksen
            käsitteisiin liittyy tällaisia seikkoja. Tällaisessa
            tilanteessa on sääntelyn täsmällisyyden
            kannalta perustuslakivaliokunnan mielestä tärkeää liittää terroristiryhmän
            toimintaan osallistumisen rangaistavuus 3 §:ssä käytetyn
            sääntelymallin mukaisesti siihen, että ryhmän
            toiminnan voidaan todeta edistyneen vähintään
            terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen
            valmistelun asteelle. 
         
         
         Puitepäätöksen 2 artikla velvoittaa
            jäsenvaltiot säätämään
            rangaistavaksi sekä terroristiryhmän johtamisen
            että sen toimintaan osallistumisen. Hallituksen esityksen
            perusteluissa terroristiryhmän johtajuudesta rankaisemisen
            todetaan edellyttävän, että ryhmä on
            tehnyt vähintään rangaistavan valmistelun.
            Perusteluiden mukaan vastaavia perusteita tälle lähtökohdalle
            ei terroristiryhmän toimintaan osallistumisen osalta ole,
            vaan osallistuminen on säädettävä rangaistavaksi
            silloinkin, kun itse tekoa tai sen valmistelua ei ole vielä tehty
            (s. 51/I). 
         
         
         Puitepäätöksen 2 artiklan sanamuoto
            tai kirjoittamistapa ei lakivaliokunnan käsityksen mukaan
            tue hallituksen esityksen perusteluissa esitettyä näkemystä,
            vaan päinvastoin sitä, että molemmilla
            teoilla on samat rangaistavuuden edellytykset. Lakivaliokunta ehdottaakin
            pykälän muuttamista siten, että rangaistavuuden
            edellytyksenä on, että terroristiryhmän
            toiminnassa tehdään 1 §:ssä tarkoitettu
            rikos tai sen rangaistava yritys taikka 2 §:ssä tarkoitettu
            teko.
         
         
         Perusteluiden (s. 52/I) mukaan terroristiryhmällä tarkoitetaan
            ryhmää, joka toimii tehdäkseen luvun
            1 ja 2 §:n mukaisia terrorismirikoksia. Koska tämä ei
            ilmene säädösehdotuksesta, lakivaliokunta
            ehdottaa säännöksen täsmentämistä vastaamaan
            perusteluista ilmenevää tarkoitusta.
         
         
         Teon rangaistavuuden edellytyksenä on, että tekijän
            tarkoitus on edistää terrorismirikoksia, tai,
            että hän on tietoinen siitä, että hänen
            toimintansa edistää terroristiryhmän
            terrorismirikoksia. Tämän yleisen syyksiluettavuusvaatimuksen
            lisäksi 5 kohdassa tekijän tarkoituksena olisi
            oltava tarkoitus teollaan hyödyttää terroristiryhmää.
            Valiokunta ehdottaa, että kohdasta poistetaan tekijän
            tarkoitusta koskeva edellytys tarpeettomana.
         
         
         Pykälän 6 kohta sisältää tekotavaltaan
            täsmentämättömän säännöksen.
            Sen mukaan rangaistaisiin sitä, joka muulla, vakavuudeltaan
            1—5 kohtien tekotapoihin rinnastettavalla, tavalla toimii
            terroristiryhmän hyväksi. 
         
         
         Perustuslakivaliokunta pitää pykälän
            6 kohtaa sääntelyn tarkkuuden kannalta arveluttavana.
            Teon rangaistavuus perustuu säännöksen väljyyden
            vuoksi terroristiryhmän käsitteeseen ja viime
            kädessä henkilön subjektiiviseen tarkoitukseen.
            Perustuslakivaliokunnan mielestä kohdan poistamista on
            syytä harkita.
         
         
         Lakivaliokunnan mielestä 6 kohta ei ole rikosoikeudelliseen
            laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen
            kannalta riittävän tarkkarajainen. Säännöksen
            perusteella ei ole mahdollista ennakolta tietää,
            mitkä teot sen mukaan ovat rangaistavia. Perusteluissa
            mainitaan esimerkkeinä teoista, jotka olisivat kohdan mukaan
            rangaistavia, terroristiryhmän varoihin kohdistuva rahanpesu
            ja terroristiryhmän talouden hoitaminen ja sen toiminnan
            kannalta tärkeiden taloudellisten neuvojen antaminen. Lisäksi todetaan,
            ettei terroristiryhmän jäsenen avustamista oikeudenkäynnissä,
            oikeudellisten neuvojen antamista tai muuta oikeudellista avustamista
            pidetä terroristiryhmän toiminnan edistämisenä (s.
            54/I). Valiokunta ehdottaa, että kohtaa täsmennetään
            mainitsemalla tekotapoina terroristiryhmän merkittävien
            taloudellisten asioiden hoitaminen, ryhmän toiminnan kannalta
            erittäin tärkeiden taloudellisten tai oikeudellisten
            neuvojen antaminen.
         
         
         Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälään
            lisätään uusi 7 kohta. Sen mukaan rangaistaisiin sitä,
            joka terroristiryhmän 1 tai 2 §:ssä tarkoitettua
            rikollista toimintaa edistääkseen tekee rikoslain
            32 luvun 1 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdan mukaisen kätkemisrikoksen.
            Eduskunta on 26.11.2002 hyväksynyt kätkemisrikoksia
            koskevan, toistaiseksi vahvistamatta olevan lainmuutoksen, jolla
            rahanpesurikos eriytetään kätkemisrikoksesta
            erilliseksi tunnusmerkistöksi. Viittaus 32 luvun säännöksiin
            on tämän johdosta myöhemmin tarkistettava.
         
         
         Valiokunta ehdottaa edelleen, että pykälään lisätään
            1 momentin 6 kohtaa rajoittava 2 momentti. Sen mukaan 6 kohdan mukaisesta
            teosta ei ole kyse silloin, kun hoidetaan oikeudellisen avustajan
            tai asiamiehen tehtäviä rikoksen esitutkinnassa
            tai tuomioistuinkäsittelyssä taikka rangaistuksen
            täytäntöönpanossa. Momentti
            rajaa rangaistussäännöstä siten,
            ettei sillä puututa perustuslain 21 §:ssä säädettyyn
            oikeusturvaan tai oikeudenkäyntiavustajan tai oikeudenkäyntiasiamiehen
            ja hänen päämiehensä väliseen
            oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n 1 momentin
            4 kohdassa säädetyllä todistamiskiellolla suojattuun
            erityisen luottamukselliseen suhteeseen eli oikeusturvan ydinalueeseen.
         
         
         Lisäksi lakivaliokunta ehdottaa rikosnimikkeen muuttamista
            vastaamaan paremmin pykälän sisältöä. 
         
         
         5 §. Terrorismin rahoittaminen.
         
          Terrorismin rahoittaminen on säädetty rangaistavaksi
            tämän vuoden heinäkuussa voimaan tulleella
            lailla. Lakiehdotuksesta antamassaan mietinnössä (LaVM 14/2002
               vp) lakivaliokunta totesi, että terrorismin rahoittamisena
            rangaistaan myös sellaisia tekoja, joilla ei ole mitään
            tekemistä terrorismirikosten kanssa. Valiokunta piti välttämättömänä,
            että säännöstä täsmennetään,
            kun valmistellaan nyt käsiteltävänä olevaa
            esitystä. Rikossäännöstä onkin
            tässä suhteessa täsmennetty.
         
         
         Mietinnössään valiokunta kiinnitti
            huomiota myös siihen, että kriminalisoinnin perustana
            olevassa kansainvälisessä terrorismin rahoituksen vastaisessa
            yleissopimuksessa teon rangaistavuudelta edellytetään,
            että varojen kerääminen tai antaminen
            on tahallista ja laitonta. Edellytyksellä teon laittomuudesta
            on tarkoitus sulkea määräyksen soveltamisalan
            ulkopuolelle humanitaarinen avustustyö kriisialueella,
            missä väestön joukossa voi olla terroristeiksi
            luokiteltavia rikollisia, mutta avustusjärjestön
            ei ole mahdollista erotella heitä muusta väestöstä. 
         
         
         Rikossäännöksen tunnusmerkistöön
            ei sisällytetty edellytystä teon laittomuudesta,
            koska sen avulla ei katsottu voitavan selkeästi rajata rangaistavuuden
            ulkopuolelle esimerkiksi humanitaariseen avustustoimintaan liittyviä keräyksiä.
            Valiokunta korosti tuolloin, että tällainen toiminta
            rajautuu selkeästi rangaistavuuden ulkopuolelle, koska
            terrorismin rahoittaminen edellyttää tietoisuutta
            siitä, että varat on tarkoitus käyttää yhden
            tai useamman terroriteon tekemistä varten. Näihin
            rajauksiin eivät pykälään nyt
            ehdotetut muutokset vaikuta. 
         
         
         Sanotun lisäksi valiokunta toteaa, että mainitun
            kansainvälisen yleissopimuksen lainsäädännön
            alaan kuuluvat määräykset ovat Suomessa lakina
            voimassa. Siten rikoslain rangaistussäännöstä tulkittaessa
            on otettava huomioon yleissopimuksen määräykset. 
         
         
         Syytteen terrorismin rahoittamisesta, samoin kuin muista terrorismirikoksista,
            voi nostaa ainoastaan valtakunnansyyttäjä. Poikkeuksellisen syytejärjestelyn
            tarkoituksena on varmistaa puitepäätöksen
            yhteydessä hyväksytyn lausuman toteutuminen, ettei
            puitepäätöksen perusteella voida asettaa
            syytteeseen terrorismista henkilöitä, jotka käyttävät
            laillista oikeuttaan tuoda julki mielipiteensä, vaikka
            he kyseistä oikeutta käyttäessään
            syyllistyvät rikoksiin. Syytteen nostamisessa joudutaan
            harkitsemaan rikoksen terroristisen tarkoituksen olemassaoloa ja
            mahdollisesti myös sitä, mikä on
            ollut toiminnan suhde perusoikeuksien käyttämiseen.
            Syyteoikeuden järjestelyn tavoitteena on taata terrorismirikosten
            syyteharkinnassa tarvittava erityinen, perusoikeuksia turvaava huolellisuus. 
         
         
         6 §. Määritelmät. 
         
          Rikoksentekijällä on terroristinen
            tarkoitus 1 momentin 3 kohdan mukaan mm. silloin, kun hänen
            tarkoituksenaan on kumota jonkin valtion valtiosääntö tai
            oikeudettomasti muuttaa sitä. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöstä on
            välttämättä tarkistettava niin,
            että vain tarkoitus kumota valtiosääntö "oikeudettomasti"
            voi olla terroristinen. Lakivaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan
            esittämän täsmennyksen tekemistä säännökseen.
         
         
         8 §. Oikeushenkilön rangaistusvastuu. 
         
          Oikeushenkilön rangaistusvastuu ehdotetaan ulotettavaksi
            puitepäätöksen mukaisesti kaikkiin 34 a luvun
            terrorismirikoksiin.
         
         
         Tämän lisäksi puitepäätöksen
            7 artiklan 1 kohta velvoittaa ulottamaan oikeushenkilön rangaistusvastuun
            puitepäätöksen 3 artiklan mukaisiin terroritoimintaan
            liittyviin rikoksiin. Tällaisia rikoksia ovat ehdotetun
            34 a luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 1 momentin
            3 kohdassa mainitun rikoksen tekemiseksi tehty ryöstö,
            törkeä ryöstö, kiristys ja törkeä kiristys
            sekä luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa
            ja 2 momentissa, 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 4
            ja 5 §:ssä mainitun rikoksen tekemiseksi tehty
            väärennys ja törkeä väärennys. 
         
         
         Puitepäätöksen velvoitteen täyttämiseksi
            valiokunta ehdottaa, että pykälään
            lisätään uusi 2 momentti, joka
            ulottaa oikeushenkilön rangaistusvastuun myös
            puitepäätöksen tarkoittamiin
            terroritoimintaan liittyviin rikoksiin.
         
         
         Johtolause. 
         
          Vuonna 1998 on hyväksytty rikoslain 1 luvun 7 §:n
            muutos (EV 214/1998 vp), jolla lisätään
            pykälään uusi 2 momentti. Laki on tarkoitus
            saattaa voimaan tasavallan presidentin asetuksella saman aikaisesti
            kuin käsiteltävänä olevan esityksen
            perusteella hyväksyttävät lait. Valiokunta
            on lisännyt johtolauseeseen maininnan aikaisemmin hyväksytystä laista
            sekä tehnyt johtolauseeseen eräitä muita
            tarkistuksia.
         
         
         2. Laki pakkokeinolain muuttamisesta
         
         5 a luku. Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu
         
         2 §. Telekuuntelun edellytykset. 
         
          Rikosnimikkeiden luetteloon ehdotetaan lisättäväksi
            sellaiset terrorismirikokset, joiden enimmäisrangaistus
            on vähintään neljä vuotta vankeutta.
            Uudet rikosnimikkeet ehdotetaan sijoitettavaksi uudeksi 1 ja 9 kohdaksi.
         
         
         Eduskunta on 26.11.2002 hyväksynyt samaa pykälää koskevan,
            toistaiseksi vahvistamatta olevan lainmuutoksen. Muutosten yhteensovittamiseksi
            lakivaliokunta ehdottaa, että uudet rikosnimikkeet sijoitetaan
            pykälään lisättävään uuteen
            2 momenttiin. 
         
         
         Valiokunnan ehdottamien muutosten vuoksi on lakiehdotuksen johtolausetta
            tarkistettava.