Perustelut
Puolustusvoimien kumppanuusohjelma
Valiokunta on osana hallituksen toimenpidekertomuksen käsittelyä ja
muutoinkin kuluvan kevään aikana perehtynyt puolustusvoimien
kumppanuushankkeisiin. Valiokunta toteaa, että kumppanuushankkeet
vaikuttavat puolustusvoimien tulevaan rakenteeseen ja organisaatioon sekä Suomen
kokonaismaanpuolustukseen merkittävällä tavalla.
Valiokunta tulee kiinnittämään niihin
erityistä huomiota tulevassa työssään.
Puolustushallinnon kumppanuusohjelma on käynnistynyt
seitsemällä pilottihankkeella. Valiokunta on saanut
selvityksen ja kuullut asiantuntijoita puolustusvoimien ajoneuvojen
ja panssarivaunujen huolto- ja korjaustoimintaa koskevasta AKKU-hankkeesta.
Hanke on esimerkiksi henkilöstövaikutuksiltaan
laajin vireillä oleva kumppanuushanke. Valiokunta pitää erityisen
tärkeänä, että henkilöstöjärjestöt
ovat jatkuvasti ja tiiviisti mukana kumppanuushankkeiden kaikissa
vaiheissa ja eri valmistelutasoilla. Valiokunta on pyytänyt,
että sitä informoidaan AKKU-hankkeen etenemisestä soveltuvassa
vaiheessa ennen ratkaisevien päätösten tekemistä.
Puolustusvoimien noin 17 000 hengen suuruisesta palkatusta
henkilökunnasta noin 9 000 työskentelee
tukitoimintojen parissa ja loput noin 8 000 sotilaallisissa
tehtävissä. Puolustushallintoon kohdistuvat kustannuspaineet
aiheuttavat tarvetta siirtää henkilöstövoimavaroja
tukitoiminnoista puolustusvoimien ydintehtäviin.
Puolustushallinnon kumppanuushankkeiden tarkoituksena on integroida
puolustusvoimat nykyistä tiiviimmin suomalaiseen yhteiskuntaan
ja tuottaa lisäarvoa yhteistyön kaikille osapuolille. Tavoitteena
kumppanuushankkeissa on, että integroitumalla siviiliyhteiskuntaan
kyetään sama toimintamalli ja rakenne säilyttämään
myös kriisin ja sodan aikana. Perustana kumppanuushankkeille
on valtioneuvoston hallintopoliittinen periaatepäätös.
Puolustusvoimien kumppanuushankkeiden eli käytännössä toimintojen
ulkoistamisen taustalla on teknisen kehityksen tuomia muutoksia.
Kehittyneeseen tekniikkaan perustuvien asejärjestelmien
elinkaaren aikaisten kokonaiskustannusten rakenne on muuttunut huomattavasti. Aiemmin
valtaosa elinkaaren aikaisista kustannuksista oli hankintakustannuksia.
Muiden kustannusten (käyttökustannukset, varastointikustannukset,
ylläpitokustannukset, ajanmukaistamiskustannukset sekä hävittämiskustannukset) osuus
kokonaiskustannuksista on järjestelmien teknistyttyä kasvanut
ja ylittänyt hankintakustannusten määrän.
Tästä seuraa suuria lisäystarpeita toimintamenoihin,
koska erilaisten tukipalveluiden, erityisesti korjaamo- ja huoltopalveluiden
järjestäminen edellyttää merkittäviä laite-
ja henkilöstöresursseja järjestelmien
koko elinkaaren ajan.
Puolustusvaliokunta pitää kumppanuushankkeiden
perusteita ja periaatteita kannatettavina. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kumppanuushankkeiden aloittamisessa pyritään
mahdollisimman tarkkaan selvittämään
niiden todelliset kustannusvaikutukset nykytilanteeseen eli puolustusvoimien
omaan toimintaan verrattuna. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta
toteaa, että puolustushallinnon nykyiset sisäisen laskennan
järjestelmät ovat osin kehittymättömiä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että puolustushallinto pyrkii määrätietoisesti
kehittämään järjestelmiä,
jotta ne tuottavat riittävän ja mahdollisimman
täsmällisen tietopohjan päätöksentekoa
varten.
Valiokunta katsoo, että kunkin kumppanuushankkeen kannattavuutta
on arvioitava hankekohtaisesti sekä kustannus- että henkilövaikutusten
kannalta. Valiokunta pitää itsestään
selvänä, että puolustusvoimat vastuullisena
työnantajana pyrkii kaikin keinoin minimoimaan henkilöstölle
kumppanuushankkeiden toteuttamisesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset.
Valiokunta toteaa, että kumppanuushankkeiden toteuttamispäätöksissä on
maanpuolustukselle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin oltava keskeisessä asemassa.
Kumppanuushankkeiden on valiokunnan mielestä lisättävä kokonaismaanpuolustuksen
tehokkuutta. Järjestelmien toimivuuteen kriisioloissa on
kiinnitettävä erityistä huomiota. Puolustusvoimien
oman toiminnan kehittämisen on oltava kumppanuushankkeiden
todellinen vaihtoehto, jota on selvitettävä perusteellisesti.
Puolustushallinnon sisällä kumppanuushankkeista
on merkittävää kokemusta erityisesti
ilmavoimissa, jonka koneet on huollettu, korjattu ja ajanmukaistettu
ulkoisten kumppaneiden eli suomalaisten yritysten toimesta jo vuosikymmenten
ajan. Ilmavoimissa kumppanuusjärjestelyt ovat valiokunnan
saaman selvityksen mukaan toimineet hyvin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kumppanuushankkeissa on
epäselvää, miten arvonlisävero
huomioidaan. Hankkeiden arvonlisäverokohtelulla on huomattava
merkitys niiden kannattavuuden arvioinnille. Puolustusvaliokunta
pitää tärkeänä, että tämä kumppanuushankkeita
koskevan päätöksenteon kannalta hyvin
tärkeä kysymys ratkaistaan mahdollisimman nopeasti.
Pohjoismainen yhteistyö
Hallituksen kertomuksessa todetaan, että Pohjoismaiden
välinen puolustuspoliittinen yhteistyö on maiden
toisistaan poikkeavista turvallisuuspoliittisista ratkaisuista huolimatta
ollut aktiivista ja sama suuntaus jatkunee myös tulevina vuosina.
Yhteistyön tärkein ilmentymä on NORDCAPS-järjestely,
jonka tavoitteena on kehittää ja tiivistää pohjoismaista
sotilaallista kriisinhallintayhteistyötä. Järjestelyn
avulla muodostettava pohjoismainen prikaati ilmoitettiin vuonna
2003 osittain käyttövalmiiksi kansainvälisiin
operaatioihin.
Pohjoismaiden välistä puolustusmateriaaliyhteistyötä on
toteutettu NORDAC-järjestelyn puitteissa 10 vuoden ajan.
Merkittävimpiä yhteistyöhankkeita Suomen
kannalta ovat olleet pohjoismainen helikopterihanke sekä AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä.
Puolustusvaliokunta pitää yhteistyön
jatkamista Pohjoismaiden välillä sekä puolustuspolitiikan,
kriisinhallinnan että puolustusmateriaaliyhteistyön
alalla tärkeänä. Valiokunta pitää Pohjoismaita
Suomelle luontevana yhteistyötahona, kun harkitaan mahdollista
Suomen osallistumista EU:n kriisinhallintatoiminnan nopean toiminnan
joukkojen kehittämiseen.
Merivoimien Tuuli-hanke
Kertomusvuoden aikana merivoimat päätti luopua
Tuuli-luokan ilmatyynyaluksen sisällyttämisestä osaksi
merivoimien Laivue 2000 -kehityshanketta. Merivoimat hankki ilmatyynyaluksen
prototyypin, jolla suoritettiin koeajo-ohjelma vuoden 2003 aikana.
Ilmatyynyaluksen prototyyppihankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet
toistaiseksi noin 16 miljoonaa euroa. Tuuli-luokan ilmatyynyalukset
päätettiin Laivue 2000 -hankkeen muuttuneiden
operatiivisten suorituskykyvaatimusten takia korvata hankkimalla
lisää Hamina-luokan ohjusveneitä. Perusteena
oli tarve muuttaa kehittämisen painopistettä pintatorjuntakyvystä valvontakyvyn, pitkäaikaisen
merelläolokyvyn sekä meriliikenteen suojaamiskyvyn
kehittämiseen.
Puolustusvaliokunta pitää saamansa selvityksen
perusteella ilmatyynyalusten hankinnasta luopumista perusteltuna.
Valiokunta korostaa Tuuli-projektin hankintakokemusten kuitenkin osoittavan,
että puolustusvoimien hankintaprojektien suunnitteluun
ja operatiivisten suorituskykyvaatimusten harkintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota
projektien alkuvaiheessa, jotta minimoidaan ylimääräisten
kustannusten synty.
Puolustusvoimien päällystön koulutusuudistus
(HE 18/2001 vp)
Eduskunta edellytti puolustusvaliokunnan mietinnön
(PuVM 1/2001 vp) pohjalta, että hallitus antaa
puolustusvaliokunnalle selvityksen päällystön
koulutusuudistuksen toteutumisesta ja erityisesti sen vaikutuksista
pätevän henkilöstön saatavuuteen
siinä vaiheessa, kun uudesta järjestelmästä on
saatu riittävästi kokemuksia.
Puolustusvaliokunta käsitteli lausumaa vuoden 2002
toimenpidekertomusta koskeneessa lausunnossaan (PuVL 1/2003
vp). Valiokunta toteaa, että lausuma on tarpeen
edelleen säilyttää toimenpidekertomuksessa.
Valtioneuvoston selonteko (VNS 2/2001 vp)
Valiokunta katsoo, että selontekoon liittyvät eduskunnan
valiokunnan laatiman mietinnön PuVM 2/2001
vp pohjalta hyväksymät lausumat on tarpeen
säilyttää kertomuksessa.