Perustelut

Valiokunnan aikaisempi lausunto

Suuren valiokunnan lausunnossa SuVL 2/2004 vp (8.10.2004) valiokunta piti yleisdirektiiviä palvelukaupan pelisäännöistä tarpeellisena. Valiokunta kuitenkin edellytti, että ehdotukseen tehdään muutoksia ja tarkennuksia ja että siitä saadaan eräitä selvennyksiä.

Vaatimukset koskivat direktiivin vaikutusten arviointia, palveluiden vastikkeellisuuden sekä sijoittautumisen ja palveluiden vapaan tarjonnan määrittelemistä, alkuperämaaperiaatteen selventämistä, jäsenvaltioiden mahdollisuutta päättää yleishyödyllisten palveluiden järjestämis- ja rahoitustavoista, kuntien kilpailutusvelvoitteita, rahapelitoiminnan ja alkoholin vähittäismyyntimonopolin pitämistä direktiivin soveltamisalan ulkopuolella, apteekkitoimintaa, taksipalveluita, alkuperämaaperiaatteen soveltamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, potilasvahinkovakuutusta, yleisradiotoimintaa sekä lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvontaa.

Tämän lisäksi valiokunta edellytti, että asiassa ei tehdä Suomea lopullisesti sitovia ratkaisuja, ennen kuin eduskunnalla on ollut tilaisuus lausua asiasta uudelleen kantansa.

Eduskunnan informointi ja yhteistyö valtioneuvoston kanssa

Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle direktiiviehdotuksen käsittelyn aikana viisi lisäselvitystä, jotka ovat olleet käsittelyssä myös asianomaisissa erikoisvaliokunnissa. Tämän lisäksi ehdotusta on käsitelty useita kertoja suuren valiokunnan saadessa selvitystä ministerineuvostojen kokouksista, joiden asialistalla direktiiviehdotus on ollut.

Valiokunta on tyytyväinen yhteistyöhön valtioneuvoston kanssa. Eduskunnan informointi on ollut säännöllistä ja perusteellista. Eduskunnan kannanotot on otettu käsittelyssä asianmukaisesti ja täysimääräisesti huomioon.

Tämä on ollut omiaan edistämään poliittisesti varsin kiistanalaisen ehdotuksen kansallista käsittelyä ilmapiirissä, joka on ollut yleiseurooppalaisesti katsoen poikkeuksellisen yksituumainen.

On tärkeää, että eduskunnan hyvä informointi ja yhteistyö valtioneuvoston kanssa jatkuvat myös direktiivin käsittelyn edetessä.

Erikoisvaliokuntien lausunnot

Komission muutettua ehdotusta ja valtioneuvoston kirjelmää koskevissa erikoisvaliokuntien lausunnoissa ja kannanotoissa yhdytään eräin huomautuksin valtioneuvoston kantaan. Erikoisvaliokuntien lausunnot ja kannanotot ovat yksimielisiä.

Valtiovarainvaliokunta ei antanut lausuntoa, vaan yhtyi pöytäkirjakannanotolla valtioneuvoston kantaan.

Hallintovaliokunnan lausunnossa yhdytään valtioneuvoston kantaan. Valiokunta tähdentää sääntelyn selkeyttämisen tarvetta sekä direktiivin artiklojen että johdantolauseiden osalta. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sosiaalipalveluiden määrittely on vaikeaselkoinen. Myös esimerkiksi käsitteitä yleishyödylliset palvelut, yleishyödylliset taloudelliset palvelut ja yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut olisi tarpeen täsmentää. Lisäksi HaV pitäisi johdonmukaisena, että direktiivin 40 artiklasta (arviointi lisäharmonisointitarpeesta) poistetaan maininta yksityisistä turvapalveluista, sillä ne eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan ja vastaava poisto tehtiin myös rahapelitoiminnan osalta. Automaattisen luvan myöntämisen osalta valiokunta pitää perusteltuna muuttaa säännöstä esimerkiksi valtioneuvoston kannassa esitetyn mukaisesti siten, että jos lupaa ei myönnetä määräajassa, se katsottaisiin kielteiseksi päätökseksi, joka on valituskelpoinen. Säännöksen voisi myös poistaa ehdotuksesta.

Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen alalla esiintyneet ongelmalliset kysymykset näyttävät ratkenneen.

Sivistysvaliokunta toteaa saman seikan, lukuun ottamatta 17 artiklan 13 kohdassa olevaa viittausta tekijänoikeuksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä pyrkiä saamaan muutos siten, että kohta viittaa tekijänoikeuksiin liittyviin palveluihin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja katsoo, että jatkovalmistelussa on syytä varmistaa, ettei direktiiviä sovelleta universaalin sosiaalipalvelujärjestelmän yleisesti tarjoamiin palveluihin mukaan lukien palvelut, joiden saaminen ei edellytä tarveharkintaa. Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksena on mahdollistaa perusoikeuksien toteutuminen jokaisen ihmisen kohdalla. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston selvityksessä esitettyyn kantaan siitä, että direktiivin soveltamisalaa on tarpeen selkeyttää soveltamisalaan kuuluvien sosiaalipalvelujen osalta.

Talousvaliokunnan lausunnossa yhdytään valtioneuvoston kantaan, pidetään esitystä päälinjoiltaan hyväksyttävissä olevana ja todetaan, että soveltamisalaa tulee täsmentää erityisesti yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen katteen selventämiseksi. Lausunnossa yhdytään edellä mainittuun valtioneuvoston kantaan, joka koskee sosiaalipalveluita.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että uudesta ehdotuksesta on poistettu sen aiemmin ongelmallisina pitämät kohdat. Lausunnossa pidetään tärkeänä johdantokappaleen 31 sanamuodon selkeyttämistä siten, että ei synny ristiriitaa edustajan käyttämistä lähetettyjen työntekijöiden työolosuhteiden valvomiseksi koskevan Suomen lainsäädännön kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että direktiivin jatkokäsittelyssä varmistetaan, ettei palveludirektiivi estä edustajan asettamista siten kuin siitä on säädetty 1.1.2006 voimaan tulleessa lähetettyjä työntekijöitä koskevassa laissa (1198/2005). Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että direktiivillä ei vaikuteta jäsenvaltion lainsäädännössä laillisina pidettyjen työtaistelutoimenpiteiden asemaan ja että ehdotuksen työnvälityspalveluja koskevat säännökset eivät aiheuta ongelmia Suomea sitovien ILO:n sopimusten noudattamiselle.

Valiokunnan kannanotot

Valtioneuvoston selvityksen, erikoisvaliokuntien lausuntojen ja saadun asiantuntijaselvityksen perusteella valiokunta toteaa, että valtioneuvostolta saadun jatkoinformaation ja EP:n kantaan perustuvan komission muutetun ehdotuksen myötä valiokunnan edellyttämät selvitykset on saatu ja direktiiviehdotus on ongelmallisilta osiltaan muuttunut valiokunnan edellyttämällä tavalla, lukuun ottamatta eräitä kokonaisuuteen nähden vähäisiä, sinänsä tarpeellisia lisäselvennystarpeita.

Valiokunta pitää direktiiviä tarpeellisena Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja yhtenäisten pelisääntöjen luomiseksi palveluiden sisämarkkinoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että direktiiviehdotus saadaan hyväksyttyä EU:n toimielimissä mahdollisimman nopeasti nyt käsittelyssä olevan komission muutetun ehdotuksen, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston yleislinjaa noudattaen.

Vaikka direktiivi on soveltamisalaltaan komission alkuperäistä ehdotusta kapeampi, se on merkittävä askel palvelumarkkinoilla esiintyvän syrjinnän poistamiseksi ja palvelumarkkinoiden avaamiseksi. Valtioneuvoston kirjelmän liitteenä oleva vaikutusarviointi osoittaa, että lähes 60 prosenttia maamme palveluyrityksistä olisi edelleen direktiivin piirissä. Soveltamisalan katetta lisää vielä teollisuuden harjoittama palveluvienti, jonka osuus puuttuu arviosta. Kuten talousvaliokunnan lausunnossa todetaan, säädöshankkeen laajuus ja mahdolliset alkuvaiheen soveltamisvaikeudet huomioon ottaen soveltamisalan supistunut kate saattaa olla alkuvaiheessa perusteltu. Saatujen kokemusten ja vaikutusten perusteella sääntelyä voidaan jatkossa kehittää.

Erikoisvaliokuntien lausunnoissa on pidetty tärkeänä direktiiviehdotukseen sisältyviä määräyksiä hallinnon yksinkertaistamisesta, keskitetyn asioimispisteen perustamisesta ja lupajärjestelmien läpikäynnistä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa todetaan, että on tärkeää, että niin jäsenmaan omat kuin ulkomaisetkin palveluntarjoajat voivat saada keskitetysti, yhdestä pisteestä tiedon kaikista niistä säännöksistä, joita palveluntarjoajan tulee noudattaa. Tärkeää olisi, että asioimispisteestä saisi kootusti tietoa myös työsuhteen ehtoja koskevasta lainsäädännöstä ja noudatettavista työehtosopimuksista, jotta palveluntarjoaja tietäisi, millaisia työehtoja kyseisessä maassa tehtävässä työssä tulee noudattaa. Velvoite arvioida lupajärjestelmiä ja raportoida niistä on keskeinen toimi palvelutoiminnan helpottamiseksi. Sen voidaan arvioida helpottavan suomalaisen työn ja osaamisen vientiä. Suuri valiokunta yhtyy näihin arvioihin.

Valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien lausunnoissa esitettyihin, valtioneuvoston kannan mukaisiin direktiivin selventämistarpeisiin ja valtioneuvoston kannassa olevaan toimintalinjaan.

Selventämistarpeiden osalta valiokunta viittaa erityisesti valtioneuvoston kirjelmässä sekä hallinto-, sosiaali- ja terveys- sekä talousvaliokunnan lausunnoissa ilmaistuun kantaan, jonka mukaan direktiivin tekstiä olisi selvennettävä sen soveltamisalaan kuuluvien sosiaalipalveluiden osalta. Erityisesti on varmistettava, että direktiivi ei koske universaalisen sosiaalipalvelujärjestelmämme yleisesti tarjoamia palveluita, joissa ei ole tarveharkintaa.

Suuri valiokunta korostaa myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaisesti valtioneuvoston kantaa, joka koskee mahdollisuutta edellyttää työnantajan edustajan asettamista palveluita suoritettaessa. Palveluntarjoajien sijoittautumista koskevaan 14 artiklaan liittyvään johdantokappaleeseen 31 on syytä saada lisäselvitystä ja täsmennyksiä. Tekstiä tulee tarkentaa siten, että rajaus ei koske tilapäistä palveluntarjontaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että direktiivin jatkokäsittelyssä varmistetaan, ettei palveludirektiivi estä edustajan asettamista siten kuin siitä on säädetty 1.1.2006 voimaan tulleessa lähetettyjä työntekijöitä koskevassa laissa (1198/2005).