Perustelut

Päälinjaukset

Talouden positiivisesta suunnasta huolimatta finanssikriisin ja talouden taantuman jättämät jäljet ovat edelleen nähtävissä talousvaliokunnan toimialalla. Ulkomaankauppa ei ole toipunut kriisiä edeltävälle tasolle, ja myös yritysten investoinnit ovat tavanomaista alemmalla tasolla. Rahoitusmarkkinoilla epävakaus näkyy erityisesti vaikeutena saada kohtuuhintaista, pidempiaikaista rahoitusta. Kriisin myötä laskeneet korot ovat lisänneet asuntokauppaa, mikä puolestaan näkyy kotitalouksien velkaantumisasteen nousuna. Velkaantuminen näkyy myös mm. velkaneuvonnan kasvaneena kysyntänä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on keskeisessä asemassa kehittämässä Suomen talouden ja kilpailukyvyn tulevaa perustaa. Nykyisessä murrosvaiheessa on tärkeää huolehtia, että yritystemme toimintaedellytykset pysyvät kilpailukykyisinä. Tähän liittyen vuoden 2011 talousarvioesityksessä painotetaan erityisesti innovaatiotoiminnan (momentti 32.20) merkitystä. Valiokunta pitää linjausta ja esitettyä 4 %:n määrärahalisäystä erittäin perusteltuna. Ne vastaavat myös valiokunnan valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010—2013 antamassa lausunnossa (TaVL 12/2009 vp) ja innovaatiopoliittisesta selonteosta antamassa mietinnössä (TaVM 6/2009 vp) esille nostamia tarpeita. Määrärahalisäyksen ohella on kiinnitettävä erityistä huomiota innovaatioiden hyödyntämisen tehostamiseen. Valtion panostuksen lisäämisen ohella on tarve kehittää uusia toimivia insentiivejä siten, että elinkeinoelämän panostukset t&k&i-sektoriin saadaan käännettyä kasvuun. Tämä olisi myös omiaan lisäämään ulkomaisia investointeja Suomeen.

Osaltaan innovaatiotoimintaa tuetaan myös EU:n rakennerahasto-ohjelmien avulla painottamalla verkostoitumisen edistämistä ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Valiokunta katsoo, että rakennerahastovarojen suuntaaminen tämänkaltaiseen uutta potentiaalia luovaan toimintaan on erittäin tarkoituksenmukaista. Talouden kehityksen epävarmuustekijät painottavat tarvetta herkkyyteen myös rakennerahastovarojen osalta. Erityistukialuepäätöksin tulee jatkossakin nopeasti puuttua alueilla mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin vakavaa huomiota rakennerahasto-ohjelmiin liittyvään massiiviseen byrokratiaan ja erittäin hitaaseen rahoitushakemusten käsittelyyn. Nykyjärjestelmä edellyttää uudistamista. Esimerkkiä voidaan tältä osin hakea mm. Ruotsista, jossa vastaava toiminta hoidetaan yli puolet Suomen järjestelmää pienemmällä virkamiesmäärällä ja hakemusten käsittelyaika on murto-osa Suomen vastaavasta.

Vienti tulee jatkossakin olemaan Suomen talouskasvun tukipilari. Maailmankaupan elpyessä on tärkeää, että yrityksillä on hyvät valmiudet vahvistaa markkinaosuuksiaan. Riittävän määrärahapanostuksen lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota vientiorganisaation rakenteeseen. Kansainvälistymispalveluja on suhteellisen kattavasti tarjolla, mutta ne eivät kaikilta osin riittävästi tavoita keskeistä käyttäjäkuntaa eli pk-sektoria. Toimijoita on useita, eikä viranomaisten välinen koordinaatio toimi kunnolla. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva esitys laiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (HE 107/2010 vp) parantaa osaltaan viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja nopeuttaa päätösprosessia. On tärkeää, että toimintaa kehitetään edelleen nykyistä asiakaslähtöisemmäksi.

Energiamäärärahoihin (momentti 32.60) tuleva lisäys uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi vastaa eduskunnan hyväksymiä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteita (TaVM 9/2009 vp). Panostukset uusiutuvaan energiaan lisäävät osaltaan myös työllistämis- ja vientipotentiaalia.

Tekes (momentti 32.20.83)

Osana elvytystä nostettiin mm. Tekesin lainanantovaltuutta vuoden 2010 talousarvioon merkittävästi. Osa projekteista on käynnistynyt ennakoidulla tavalla, mutta mm. energiasektorin demonstraatiolaitoshankkeet ovat edenneet ennakoitua hitaammin. Jotta sinänsä tärkeät hankkeet saadaan vietyä suunnitellulla tavalla eteenpäin, on aiheellista tarkentaa em. momentin perusteluosaa siten, että Tekesillä on oikeus käyttää vuodelta 2010 mahdollisesti käyttämättä jäävää myöntämisvaltuutta myös vuonna 2011 tehtäviin myöntämispäätöksiin. Menettely on perusteltu myös hakemusten käsittelyprosessia ajatellen, sillä näin voidaan varmistaa yritysten hakemusten tasapuolinen tarkastelu riippumatta siitä, missä vaiheessa vuotta ne on tehty.

Talousvaliokunta on useissa aiemmissa kannanotoissaan painottanut tarvetta valtion riskinottoon innovaatiotoiminnassa. Vastaavaan tulokseen on tultu myös mm. Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa. Varman päälle pelaamalla ei saada aikaan merkittäviä läpimurtoja. Valiokunta katsoo, että Tekesin rahoitus on tyypillistä riskirahaa. Tätä taustaa vasten valiokunta katsoo, että momentille 32.20.83 asetettu maksuvapautuskatto (40 miljoonaa euroa) tulee poistaa. Maksuvapautuskaton poistaminen olisi linjassa myös lainoitusta koskevan sääntelyn (Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta; 298/2008) kanssa, jossa maksuvapautuksen saaminen on säädetty riippuvaiseksi projektin onnistumisesta, ei maksuvapautuskaton kiintiöstä.

Telakat (erityisesti momentit 32.30.46 ja 32.30.48)

Suomen telakkateollisuus käy parhaillaan läpi historiansa pahinta kriisiä. Talouden taantuma on hiljentänyt kysynnän ja uudet toimijat pyrkivät markkinoille aggressiivisen hintakilpailun avulla. Alalla oletetaan kuitenkin, että vientimarkkinat elpyvät vuoden 2011 aikana. Tällä hetkellä tilanne on vakavin Turun telakalla. Mikäli uusia tilauksia ei saada, on vuoden 2010 lopussa menetetty 14 000 työpaikkaa.

Talousarvioesitys ei sisällä tälle sektorille suunnattuja uusia määrärahoja. Talousvaliokunta painottaa, että valtion tulee nopeasti ryhtyä tarvittaviin toimiin uusien laivatilausten syntyessä, jotta suomalaisille telakoille voidaan turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset. Tukitoimenpiteinä tulevat kysymykseen mm. laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki, vähintään vienninrahoitusta vastaavat rahoitus- ja takuuehdot myös kotimaiselle alustilaukselle ja kotimaisten varustamojen ympäristöystävällisten uudisalusinvestointien kertaluonteinen tuki. Rakennemuutos- ym. varoin sekä työvoimapoliittisin toimenpitein on turvattava osaavan työvoiman saanti ja alihankintaverkoston toiminta.

Talous- ja velkaneuvonta (32.40.31)

Talousvaliokunta on viime vuosina järjestelmällisesti puuttunut talous- ja velkaneuvontaan osoitetun määrärahan riittämättömyyteen, eikä tilanne ole tältä osin muuttunut. Talousarvioesityksessä talous- ja velkaneuvontaan esitetään varattavaksi yhteensä 4 511 000 euroa eli 500 000 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Velkaneuvonnan tarve on kuitenkin pikemmin lisääntynyt. Talouden taantuman vaikutukset alkavat vasta nyt näkyä velkaneuvonnassa. Samoin on nähtävissä pikavippien ja nettipelaamisen vaikutukset kansalaisten velkaantumiseen. Työn haastavuutta lisää asiakkaiden moniongelmaisuus, minkä vuoksi asiakkaat tarvitsevat entistä enemmän ohjausta ja apua. Kun keskimääräiseksi jonotusajaksi asetettu 60 päivän maksimiaika ylitettiin vuonna 2008 vain 5 velkaneuvontayksikössä, oli ylittäjiä vuonna 2009 jo 16, ja tilanne on heikentynyt edelleen kuluvan vuoden aikana. Kuntien edelleen heikentyvä taloustilanne vaikeuttaa toimintaa entisestään.

Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan mm. mahdollisuuksia yksinkertaistaa nykyistä velkajärjestelymenettelyä. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2010. Se ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta tilanteeseen.

Talousvaliokunta edellyttää, että kansalaisten kannalta kohtuuttomaksi muodostuvaan tilanteeseen puututaan ja talous- ja velkaneuvontaan varattua määrärahaa nostetaan yhteensä 1 000 000 euroa. Määrärahaa kohdennettaessa talousvaliokunta pitää tärkeänä, että lainsäädännössä annettua mahdollisuutta ostaa palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta hyödynnetään tehokkaasti. Tämänkaltaisia yksityisiä talous- ja velkaneuvontapalveluja on jo nyt saatavilla. Näitä palveluntuottajia työllistävät tällä hetkellä mm. työvoimaviranomaiset, ulosotto- ja perintäviranomaiset sekä seurakunnat. Palveluntarjoajien käyttö varsinaisessa talous- ja velkaneuvontatyössä lisäisi kilpailua ja kehittäisi palvelukonseptia.

Resurssien turvaamisen ohella on tarpeen puuttua velkaantumisen syihin. Kuten edellä on tuotu esille, ovat mm. pikavipit ja nettipelaaminen enenevässä määrin ainakin osasyynä yksittäisten kansalaisten ylivelkaantumiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti pikavippitoimintaan, joka lainsäädännön tiukentamistoimista huolimatta aiheuttaa enenevässä määrin ongelmia. Kuluttajavirasto ja tietosuojavaltuutettu ovat viimeksi lokakuussa 2010 kiinnittäneet huomiota valvonnassa esille tulleisiin epäkohtiin, kuten lainanhakijan henkilöllisyyden puutteelliseen tunnistamiseen ja perinnässä esiintyviin lainvastaisiin menettelytapoihin. Sektorin aiheuttamiin haittoihin tulee varautua puuttumaan uusin sääntelyn tiukentamistoimin.

Matkailu ja luontopalvelut (momentit 35.10.52 ja 30.63.50)

Matkailuelinkeinolla on kasvava merkitys Suomen taloudelle. Matkailu työllistää tällä hetkellä noin 131 000 henkilöä, se tuottaa veroja noin 4 miljardia euroa vuodessa ja sen BKT-osuus on vajaat 4 prosenttia. Kesällä 2010 julkaistussa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 -selvityksessä arvioidaan, että vuonna 2020 ala voisi työllistää 171 000 henkilöä ja tuottaa veroja nykyhinnoin 7,5 miljardia euroa, jolloin matkailun BKT-osuus olisi jo yli 5 prosenttia.

Valiokunta nostaa esille erityisesti luontomatkailun, joka muodostaa olennaisen osan Suomen markkinointia matkailumaana. Tämän elinkeinon harjoittamiseen kohdistuvat voimakkaasti talousarvioehdotuksen esitykset leikata Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta noin 3 miljoonalla eurolla. Leikkaukset kohdistuisivat mm. kansallispuistoihin, joiden merkitys luontomatkailulle on huomattava. Osa matkailuyrityksistä on perustettu nimenomaisesti kansallispuistojen yhteyteen, ja nämä yritykset ovat riippuvaisia luontopalvelujen avulla tuotetuista palveluista, joita ovat mm. autiotuvat, tulipaikat, retkeilyreitit ja luontokeskuksissa tarjottava asiakaspalvelu. Näiden palvelujen merkitys nostetaan esille myös matkailustrategiassa ja painotetaan tarvetta turvata em. palvelujen rahoitus. Mikäli matkailuyrittäjät joutuvat vähentämään palvelutarjontaa luontopalvelujen supistuvan tarjonnan vuoksi, voivat seurannaisvaikutukset olla merkittävät sekä yrittäjien että aluetalouden kannalta.

Edellä olevaan viitaten talousvaliokunta painottaa tarvetta turvata luontopalveluihin käytetyt resurssit siten, että matkailuelinkeinon tarvitsemat palvelut voidaan säilyttää nykytasolla. Tämä edellyttää sekä lisäystä budjettirahoitukseen että Metsähallituksen konsernirahoituksen uudelleenjärjestelyä.