Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.

Esitys koskee eri veronsaajien pysyviä ja vuonna 2015 väliaikaisesti sovellettavia yhteisöveron jako-osuuksia. Se nojautuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan yhteisöveroperusteiden muutoksista aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia.

Koska yhteisöveron perusteisiin on tehty kaksi muutosta hallituksen esityksen antamisen jälkeen, jako-osuuksia on tarkistettava muutoksia vastaavasti.

Ensimmäinen muutos koskee elokuvatuen verovapautta, jonka eduskunta on pysyttänyt toisin kuin hallitus esitti tuloverotusta koskevassa esityksessään HE 122/2014 vp. Lisäksi hallitus on antanut itse vastikään esityksen HE 269/2014 vp, jolla jatketaan tuotannollisten investointien korotettuja poistoja vielä vuosina 2015—2016. Pysyvät jako-osuudet tulisivat siten sovellettaviksi vasta vuodesta 2017 lukien.

Muutokset pienentävät yhteisöverotuottoa yhteensä noin 69 milj. euroa vuosina 2015—2016 ja noin 4 milj. euroa vuodesta 2017 lukien. Tämän vaikutus on siis otettava huomioon veronsaajakohtaisissa jako-osuuksissa.

Verontilityslain muutokset

Elokuvatuen verovapauden on arvioitu pienentävän yhteisöveron tuottoa noin 4 milj. euroa vuodessa. Kuntien jako-osuutta tulee korottaa sen vuoksi pysyvästi 0,03 prosenttiyksikköä. Muutos ei vaikuta seurakuntien jako-osuuteen.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot pienentävät taas yhteisöverotuottoa arviolta 65 milj. euroa vuosina 2015 ja 2016. Sen vaikutus kuntien jako-osuuteen on 0,58 ja seurakuntien jako-osuuteen 0,04 prosenttiyksikköä.

Muutokset alentavat vastaavasti valtion jako-osuutta vuosina 2015—2016 yhteensä 0,65 prosenttiyksikköä ja vuodesta 2017 pysyvästi 0,03 prosenttiyksikköä.

Jako-osuuksia tulee siis tarkentaa näitä muutoksia vastaavasti. Koska tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskeva väliaikainen muutos on voimassa vielä vuonna 2016, myös tälle vuodelle on säädettävä väliaikaiset veronsaajaryhmien jako-osuudet. Verontilityslakiin tulee ottaa sen vuoksi uusi väliaikainen 12 e §. Lisäksi lain nimikettä, johtolausetta ja voimaantulosäännöstä tulee tarkentaa muutoksia vastaavasti.

Tuloverolain muutokset

Muutokset vaikuttavat niin ikään tuloverolain 124 §:n 3 momenttiin, jossa säädetään osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosenteista. Näiden yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan ja seurakunnan kesken säädetään verontilityslaissa. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 3 momenttiin tehdään verontilityslain muutoksia vastaavat tarkistukset.

Koska tuloverolain 124 a §:ssä säädetään väliaikaisista poikkeuksista lain 124 §:n 3 momenttiin, myös tätä säännöstä tulee muuttaa vuosia 2015 ja 2016 koskevalta osin. Tämä vaikuttaa ensinnäkin pykälän 1 momentin 4 kohtaan, jossa säädetään vuodesta 2015. Lisäksi säännökseen tulee lisätä uusi 5 kohta, jossa säädetään vuonna 2016 noudatettavista tuloveroprosenteista. Muutos tulee ottaa huomioon lisäksi pykälän otsikossa.

Verotulomenetysten kompensointimalli

Valiokunta viittaa tässä yhteydessä lisäksi vuodentakaiseen huomautukseensa, joka koski voimassa olevan verotulomenetysten kompensointimallin tarkoituksenmukaisuutta (VaVM 33/2013 vp — HE 194/2013 vp). Valiokunta piti mallia kaikkiaan turhan mutkikkaana, koska kompensointi tapahtuu osaksi verojärjestelmän sisällä ja osittain valtionosuuksien kautta. Lisäksi laskentaan vaikuttavat pysyvien veroperustemuutosten ohella monet määräaikaiset säännökset sekä kuntien ja seurakuntien talouden tasapainottamiseksi hyväksytyt väliaikaiset jako-osuuksien korotukset. Mallin todellisia vaikutuksia yksittäisen kunnan tasolla on näistä syistä vaikea hallita. Lisäksi yhteisövero itsessään on veropohjana melko altis muutoksille.

Kuntaliitto katsoo puolestaan, että yhteisöveron rooli kuntien taloudessa on merkittävä ja että menettely verojärjestelmän sisällä on ollut toimiva. Se on toivonut kuitenkin salassapitosäännöksiin muutosta, joka antaisi sille oikeuden saada yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskentaperusteisiin liittyvät tiedot käyttöönsä. Tiedot luovutetaan nykyisin vain kunkin kunnan osalta kunnalle itselleen.

Valiokunta pitää edelleen harkitsemisen arvoisena sitä vaihtoehtoa, että verotuottomenetykset kompensoitaisiin kunnille vain yhtä kanavaa pitkin eli valtionosuuksien kautta. Sikäli kuin menettely jatkuu nykyisellään, Kuntaliitolle tulisi taata mahdollisuus saada edellä tarkoitetut kuntakohtaiset tiedot. Valtiovarainministeriön tulisi selvittää sen vuoksi tiedonsaannin edellytykset ja niiden vaatimat mahdolliset toimenpiteet yhdessä Kuntaliiton kanssa.