Ehdotus

Muutosehdotuksella on tarkoitus parantaa ympäristövaikutusten arvioinnin laatua ja kehittää ympäristövaikutusten arviointia vastaamaan paremmin muun muassa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamiin haasteisiin. Ehdotuksella pyritään myös YVA-direktiivin ja muiden EU-lainsäädännön edellyttämien ympäristövaikutusten arviointia koskevien velvoitteiden parempaan yhteensovittamiseen ja menettelyiden yksinkertaistamiseen.

Ehdotus sisältää muutoksia lähes kaikkiin direktiivin artikloihin ja liitteisiin. Keskeisimmät ehdotukset koskevat epäjohdonmukaisuuksien välttämistä YVA-direktiivin ja muun EU:n lainsäädännön asettamien ympäristövaikutusten arviointivelvoitteiden välillä, hankkeesta tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden yhdenmukaisempaa ja tarkempaa selvittämistä, YVA:n sisältöä ja laatua sekä YVA:n päättämistä ja arvioinnin tulosten huomioon ottamisen vahvistamista lupaa koskevassa päätöksenteossa.

Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT 192 artiklan 1 kohta (ympäristö) ja se hyväksytään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Direktiivin 2 artiklan muutoksella edellytettäisiin, että hankkeisiin, joissa velvoite tehdä ympäristövaikutusten arviointeja johtuu samanaikaisesti sekä YVA-direktiivistä että EU:n muusta lainsäädännöstä sovellettaisiin yhteen sovitettuja tai vaihtoehtoisesti yhteisiä menettelyitä. Yhteen sovitetussa menettelyssä toimivaltaisen viranomaisen olisi sovitettava yhteen eri viranomaisten tekemät EU:n lainsäädännön edellyttämät arvioinnit. Yhteisessä menettelyssä sisällytettäisiin yhteen ympäristövaikutusten arviointiin yhden tai useamman viranomaisen tekemät arvioinnit. Komission mukaan muita ympäristövaikutusten arviointivelvoitteita sisältyy ainakin tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun direktiiviin 2001/42/EY, luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettuun direktiiviin 2009/147/EY, yhteisön vesipolitiikan puitteista annettuun direktiiviin 2000/60/EY, teollisuuden päästöistä annettuun direktiiviin 2010/75/EU sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettuun direktiiviin 92/43/ETY.

Lisäksi ehdotetaan, että jäsenvaltioiden on nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa yksittäisten hankkeiden lupamenettelyn helpottamisesta (engl. facilitating).

Direktiivin 4 artiklaan ehdotetaan lisättäväksi hankkeen toteuttajan velvollisuus antaa tiettyjä tietoja toimivaltaiselle viranomaiselle YVA:n tarpeellisuutta koskevan päätöksenteon perustaksi. Tiedot koskisivat kuvausta hankkeesta ja sen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteistä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään taikka vähentämään merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yksityiskohtaiset perusteet päätökselle esitettäisiin muutetussa liitteessä III. Artiklassa säädettäisiin myös toimivaltaiselle viranomaiselle velvollisuus tehdä päätös YVA:n tarpeellisuudesta kolmen kuukauden kuluessa luvan hakemispäivästä. Määräaikaa voitaisiin pidentää kolmella kuukaudella tietyillä perusteilla. Lisäksi esitetään, että mikäli hankkeeseen tulee soveltaa YVA:a, päätöksen tulee sisältää ehdotukseen sisältyvän muutetun 5 artiklan mukainen arvioinnin sisällön rajauspäätös.

Direktiivin 3 artiklaan ja liitteeseen IV ehdotetuilla muutoksilla ympäristövaikutuksen arvioinnin sisältöä täsmennettäisiin ja laajennettaisiin liittyen ajankohtaisiin ympäristöhaasteisiin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, ilmastonmuutokseen, katastrofiriskeihin ja luonnonvarojen käyttöön.

Ehdotuksella muutettaisiin 5 artikla perusteellisesti. Ympäristövaikutusten arvioinnin sisällön rajaaminen tulisi pakolliseksi. Ehdotuksessa säilytetään keskeinen vaatimus, jonka mukaan hankkeen toteuttajan on annettava ympäristötietoja, mutta ne tulisi jatkossa esittää ympäristöraportin muodossa. Muutetussa artiklassa määriteltäisiin ympäristöraportin sisältö ja se täsmennettäisiin muutetussa liitteessä IV. Ympäristöraportin tulisi sisältää muun muassa kohtuullisten vaihtoehtojen arviointi. Lisäksi esitetään säännöksiä, joilla pyritään takaamaan ympäristöraportin kattavuus ja riittävä laatu. Vaihtoehtoisia keinoja laadun varmistamiseen olisivat arvioinnin tekijöiltä edellytettävä akkreditointi tai vaihtoehtoisesti ympäristöraportin todentaminen akkreditoitujen asiantuntijoiden ja/tai kansallisista asiantuntijoista koostuvan komitean toimesta.

Ehdotuksella muutettaisiin 8 artiklaa ensinnäkin siten, että siinä asetettaisiin toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden määräaika siitä, kun viranomaiselle on annettu kaikki tarvittavat ympäristövaikutusten arvioinnit ja kun tarvittavat kuulemiset on toteutettu, saattaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointi päätökseen. Määräaikaa voitaisiin pidentää kolmella kuukaudella tietyillä perusteilla. Toiseksi edellytettäisiin, että toimivaltaisen viranomaisen olisi sisällytettävä luvan myöntämispäätökseen muun muassa toimivaltaisen viranomaisen tekemä ympäristöarviointi ja päätökseen liitetyt ympäristöehdot sekä tärkeimmät syyt hyväksytyn hankkeen valinnalle ottaen huomioon muut tarkastellut vaihtoehdot, mukaan lukien ympäristön nykytilan todennäköinen kehitys ilman hankkeen toteuttamista. Luvan myöntämispäätöksen olisi myös sisällettävä lausunto, jossa esitetään, miten ympäristönäkökohdat ja kuulemisen tulokset on otettu huomioon luvassa. Kolmanneksi jälkikäteisseuranta tehtäisiin pakolliseksi niille hankkeille, joilla toteutettujen kuulemisten ja myös ympäristöraportin mukaan on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Neljänneksi toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkistettava, että ympäristöraportin tiedot ovat ajantasaiset ennen kuin se myöntää tai epää luvan.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksen tavoitteita pääpiirteiltään kannatettavina ja YVA-menettelyn kehittämistä tärkeänä sekä Euroopan unionin että kansallisella tasolla.

Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta) asianmukaisena. Ehdotus on myös toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä on tärkeää pyrkiä yhtenäistämään ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia koko EU:n tasolla. Neuvotteluissa on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota ehdotetun EU:n sääntelyn yksityiskohtaisuuteen ja pyrkiä jättämään jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa tavoitteiden toteuttamisessa niiden kansalliseen järjestelmään parhaiten soveltuvalla tavalla.

Ehdotuksen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältöön liittyvät ajankohtaisia ympäristöhaasteita, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ilmastonmuutosta, koskevat tarkennukset ovat perusteltuja.

Komission ehdotus sisältää useita säännöksiä, jotka vaativat vielä tarkempaa selvittämistä muun muassa suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön ja muuhun EU-tason sääntelyyn. Erityisesti ehdotusta, jossa edellytetään YVA-direktiivin ja EU:n muun lainsäädännön mukaisten ympäristövaikutusten arviointien, kuten Natura-arviointien, yhteensovittamista tai yhdistämistä toisiinsa, on tarkasteltava käytännön toteuttamisen kannalta. Ehdotukseen liittyvissä neuvotteluissa tulisikin pyrkiä varmistamaan riittävä kansallinen liikkumavara eri ympäristövaikutusten arviointivelvoitteiden toteuttamisessa siten, että jäsenvaltioiden on mahdollista myös jatkossa soveltaa eri arviointien yhteensovittamisessa kansallista menettelytapaansa ja päättää eri viranomaisten tehtävänjaosta. Valtioneuvosto pitää myös epäselvänä ja Suomen viranomaisjärjestelmän kannalta mahdollisesti ongelmallisena tähän liittyvää ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi viranomainen vastaamaan yksittäisten hankkeiden lupamenettelyjen helpottamisesta (engl. facilitating).

Valtioneuvosto katsoo, että ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten huomioon ottamisen vahvistaminen lupamenettelyissä on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta se ei saa johtaa eri lupamenettelyjen ja -päätösten monimutkaistumiseen tai eri lupien soveltamisalan hämärtymiseen.

Valtioneuvosto ei pidä kannatettavina ehdotuksia, joilla ympäristövaikutusten arvioinnin tekemiseen liittyviä vastuita ja tehtäviä siirrettäisiin hankkeesta vastaavalta toimivaltaiselle viranomaiselle. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että hankkeesta vastaavan ja viranomaisten välinen nykyinen selkeä työnjako ja vastuut säilyvät myös jatkossa ja että arvioinnin sisältöä ja hankkeesta vastaavan vastuuta laadukkaan ympäristövaikutuksia koskevan tiedon tuottajana kehitetään.

Valtioneuvosto pitää ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja laadunvarmistuksen kehittämistä lähtökohtaisesti kannatettavana. Valtioneuvosto pitää ehdotusta kuitenkin siltä osin ongelmallisena, että se ei näyttäisi jatkossa mahdollistavan YVA-yhteysviranomaisen toimimista laadun varmistajana, sillä ympäristöraportin laadunvarmistuksen tulisi ehdotuksen mukaan tehdä akkreditoitu ja teknisesti pätevä asiantuntija ja/tai kansallisista asiantuntijoista koostuva komitea.

Valtioneuvosto pitää ongelmallisena ehdotukseen sisältyvää säännöstä siitä, että mikäli hankkeeseen tulee soveltaa YVA:a menettelyn tarpeellisuuden selvittämistä koskevan päätöksen nojalla, tulee tämän päätöksen sisältää myös arvioinnin sisällön rajaamista koskeva päätös. Säännöksen mukainen arvioinnin rajaus menettelyn tarpeellisuuden selvittämistä koskevan päätöksen yhteydessä käytännössä estäisi nykyiseen kansalliseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyvän nk. arviointiohjelmavaiheen kyseisten hankkeiden arviointimenettelyissä. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että neuvotteluissa voisi tuoda esiin, että direktiiviehdotuksen mukaisen arvioinnin sisällön rajausvaiheen kuulemisen tulisi käsittää muiden viranomaisten lisäksi myös yleisön kuulemisen, mikä parantaisi YVA:n laatua.

Ehdotuksen mukaan komissiolle siirrettäisiin valta direktiivin tiettyjen liitteiden (liitteet II.A, III ja IV) muuttamiseen delegoiduilla säädöksillä tieteen ja tekniikan kehityksen mukaisiksi. Jatkovalmistelussa tulee kiinnittää tältä osin huomiota säädösvallan siirtämisen laajuuteen.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että voimassa olevan direktiivin sisältämää maanpuolustukseen liittyvää poikkeamismahdollisuutta ei kavenneta direktiivin uudistamisen yhteydessä.

Kannanmuodostus yksittäisiin ehdotuksiin on vielä kesken.