Ehdotus

Euroopan komissio antoi 12 päivänä elokuuta 2011 asetusehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle KOM(2011) 470 Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta suunnitelmasta. Neuvostossa ehdotuksesta on käyty alustava keskustelu. Euroopan parlamentti on saattanut ensimmäisen lukemisensa päätökseensä.

Kaikkien Euroopan komission hoitosuunnitelmaehdotusten käsittelyä EU:ssa ovat viivästyttäneet komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välinen toimivaltakiista koskien artiklaa 43 sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (SEUT). Asiassa odotetaan tuomioistuimen ratkaisua. Kiistan osapuolet ovat samanaikaisesti käyneet toimielinten välisessä työryhmässä keskustelua artikla 43 tulkinnasta ja osapuolet ovat löytäneet asiasta yhteisen näkemyksen.

Komission ehdotuksen tavoitteena on Itämeren luonnonlohikantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on myös lohikantojen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Itämeren lohikantojen hoitosuunnitelmaa olisi tarkoitus soveltaa kaupalliseen kalastukseen Itämeressä ja Itämereen laskevissa joissa. Suunnitelmaa sovellettaisiin myös kalastusopastoimintaa harjoittaviin yrityksiin niiden tarjotessa virkistyskalastuspalveluja Itämerellä. Ehdotus ei koske muuta virkistyskalastustoimintaa merialueella. Ehdotuksessa esitetään mahdollisuutta tiettyjen edellytysten täyttyessä säädellä jokikalastusta EU:n säädöksillä. Ehdotus koskee myös lohi-istutuksia. Komission ehdotus koskee mm. luonnonlohikantojen tavoitetasoja, TAC:n tasojen määrittämistä luonnonlohijoissa ja merellä, kalastuskuolevuusarvojen määrittämistä, kalastusoppaiden lohisaaliiden laskemista osaksi kansallisia lohikiintiöitä, lohi-istutusten rajoittamista, lohen kalastuksen säätelyä, kalastuksen valvontaa ja raportointia. Euroopan parlamentti on esittänyt muutoksia komission ehdotukseen koskien mm. ehdotuksen soveltamisalaa, kalastuksen valvontaa, lohen vaelluspoikastuotantotavoitteita ja lohen rasvaeväleikkausta.Vuoden 2015 Itämeren suurinta sallittua saalista (TAC) ja kiintiöitä päätettäessä Itämeren jäsenmaat esittivät yhteisen lausuman toiveenaan saada Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) tieteellinen neuvonanto koskien mm. toimenpiteitä heikkojen lohikantojen elvyttämiseksi ja lohen kalastuksen erilaisista säätelyvaihtoehdoista. Euroopan komissio on esittänyt toiveenaan Suomelle ja Ruotsille haluavansa näiden maiden yhdessä yrittävän löytää malli lohen monivuotiseksi suunnitelmaksi ottaen huomioon EU:n kalastuspolitiikan reformin vaikutukset kuten alueellistamisen. Suomi tulee käymään keskusteluja Ruotsin sekä muiden Itämeren jäsenmaiden kanssa mm. Itämeren kalastusfoorumissa BALTFISH:ssa ja informoimaan näistä keskusteluista eduskuntaa. EU:n puheenjohtajamaana on keväällä 2015 Latvia. Latvia tulee aloittamaan keskustelut komission ehdotuksesta neuvoston ja Euroopan parlamentin asetukseksi koskien Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä hyödyntäviä kalastuksia. Latvia ei ole ilmaissut aikomuksiaan Itämeren lohta koskevaa suunnitelman osalta, mutta on mahdollista, että keskustelu alkaa keväällä 2015.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston yleisenä tavoitteena on edistää lohikantojen suojeluun ja kestävään kalastukseen tähtääviä tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita toimia EU:n tasolla ottaen huomioon tieteelliset ja muut neuvot sekä niihin liittyvät epävarmuustekijät. Valtioneuvosto katsoo, että EU:n tasolla tulisi säätää vain sellaisista asioista joista se on perusteltua ja välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvoston tavoitteena on, että Itämeren lohikantojen monivuotinen suunnitelma tukee ja ei vaikeuta kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tai kalatiestrategian tarkoituksenmukaista, tavoitteellista ja tehokasta toimeenpanoa.

Komission ehdotus ja Euroopan parlamentin kanta ehdotukseen sisältävät lukuisia ongelmakohtia, jotka liittyvät mm. toimivallan muutoksiin, ehdotuksen soveltamisalaan, aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan sekä kustannuksiin. Valtioneuvosto suhtautuu kielteisesti ehdotuksen sellaisiin kohtiin tai muutosesityksiin, jotka tarpeettomasti lisäävät kustannuksia tai hallinnollista taakkaa.

Kalastuspolitiikan reformi on lisännyt EU:n jäsenmaiden alueellisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kalastuspolitiikan toteuttamiseen ja alueellisen EU:n lainsäädännön laatimiseen. Itämeren jäsenmaiden yhteinen kalastusfoorumi BALTFISH voi laatia yhteisiä suosituksia, joiden pohjalta komissio laatii lainsäädäntöehdotuksia. Suositusten anto edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä, joten Suomen tavoitteiden kannalta ei-toivottujen säädösten syntyminen alueellistamismenettelyssä voidaan estää. Valtioneuvosto kannattaa alueellistamisen soveltamista laajalti ottaen huomioon edellä kuvatut yleiset tavoitteet ja jäljempänä kuvatuin poikkeuksin. Valtioneuvosto vastustaa kuitenkin komission ehdotuksessa esitettyjen laajan, täsmentämättömän ja ajallisesti rajattoman delegoidun säädösvallan antamisen mahdollisuutta ja tulee jatkamaan keskusteluja neuvostossa ja komission kanssa myös tältä osin.

EU:n komission ehdotus on eräiltä osin edelleen epäselvä. Käydyt alustavat keskustelut neuvostossa eivät ole olleet riittäviä selventämään komission ehdotuksen yksityiskohtia tai niiden merkitystä. Valtioneuvosto tulee edelleen jatkamaan keskusteluja komission kanssa mm. ehdotuksen vaikutuksista suhteelliseen vakauteen siirryttäessä Itämerellä kahdesta TAC:sta yhteen TAC:n ja artiklan 13 (palautusistutukset) liittyvistä kriteereistä.