Yleiskokous, the Assembly
Kaikilla jäsenmailla oli edustus Kansainliiton yleiskokouksessa. Kullakin maalla oli yksi ääni ja paikalla saattoi olla korkeintaan kolme osanottajaa. Yleiskokous järjestettiin yleensä syyskuussa, ensimmäisen kerran liitto kokoontui yleiskokoukseen Genevessä marraskuussa 1920.
Yleiskokouksen yksinomaisiin valtaoikeuksiin kuuluivat esimerkiksi uusien jäsenmaiden hyväksyminen, neuvoston vaihtuvien jäsenmaiden valitseminen sekä budjetin hyväksyminen. Esimerkiksi pääsihteerin nimittäminen sekä peruskirjan muuttaminen olivat asioita, jotka edellyttivät sekä yleiskokouksen että neuvoston myötävaikutusta.
Yleiskokouksella oli kuusi eri aiheisiin keskittyvää pääkomiteaa:
1. perustuslailliset ja oikeudelliset kysymykset
2. tekniset organisaatiot
3. aseidenriisunta
4. budjetti- ja taloudelliset kysymykset
5. yleiset ja humanitaariset kysymykset
6. poliittiset kysymykset
Yleiskokouksen kolmen ensimmäisen istunnon pöytäkirjat ilmestyivät erillisinä julkaisuina. Vuodesta 1922 alkaen pöytäkirjat julkaistiin virallisen lehden erityisliitteinä, special supplement. Samassa osassa julkaistiin myös resoluutiot eli päätöslauselmat.