​Eduskunta ja itsenäistyminen 1917 -tietopaketti

Historiallinen tietopaketti Eduskunta ja itsenäistyminen 1917 esittää dramaattisen vuoden käänteet valtiopäivien näkökulmasta. Vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä mahdollistivat Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymiskehityksen. Valtiopäivillä kiisteltiin Venäjästä irtautumisen nopeudesta ja tavasta sekä siitä, mikä valtioelin perisi keisarin vallan Suomessa. Itsenäisyyden saavuttaminen ei lieventänyt yhteiskunnallista jännitystä, joka purkautui sisällissodaksi tammikuussa 1918. 

Tietopaketin linkkien avulla lukija pääsee tutustumaan itsenäisyyskysymyksestä vuoden 1917 valtiopäivillä käytyihin keskusteluihin sekä muutamiin keskeisiin itsenäistymisasiakirjoihin.


Teksti: Joni Krekola, helmikuu 2017, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Kuva: Punakeltainen leijonalippu, Museovirasto

Lisää tietoa maaliskuun 2017 vallankumouksesta.

Kysymys korkeimmasta vallasta Suomessa.

Lisää tietoa vasemmistöenemmistöisestä eduskunnasta.

Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš vakuutti, että Suomea sortavista laeista jäivät voimaan vain maailmansodan edellyttämät.

mielenosoitus_260x200.jpg

Lokakuun eduskuntavaaleissa vasemmisto menetti yllättäen enemmistön edustajapaikoista.

”Suomen kansan ikionneksi ja menestykseksi”.

Tokoin2_206x200.jpg

Kun hallitus oli hajottanut Suomen senaatin, tarvittiin uusi hallitus.

valtalaki_260x200.jpg

Lex Tulenheimo muuttui perustuslakivaliokunnan käsittelyssä radikaalisti eduskuntavaltaisempaan suuntaan.

Svinhufvudin_260x200.jpg

Korkein valta oli eduskunnalla, mutta maahan tarvittiin hallitus, sillä senaattorit olivat jättäneet eronpyyntönsä.

Lisää tietoa Eduskunta ja itsenäistyminen -tietopalketissa käytetyistä lähteistä.

Lähteenä käytetyt dokumentit, kirjallisuus ja verkkojulkaisut.