Urho Kekkonen pyrki viimeistä kertaa presidentiksi vuonna 1978 iskulauseella Luottamus yli rajojen. Olemme tottuneet ajattelemaan, että tällä tarkoitettiin itärajaa ja että Kekkosen elämäntyö liittyi Suomen ja Neuvostoliiton välisen luottamuksen rakentamiseen ja vaalimiseen.

Mikko Virta avaa väitöskirjaa popularisoivassa tietokirjassaan ikkunan Kekkosen länsisuhteisiin, Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Molemmat arvioivat sodan jälkeisellä kaudella Suomen kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin, mikä ei vähentänyt maiden kiinnostusta Suomeen ja Kekkoseen – ja varsinkin presidentti Kekkoseen.

Kekkonen tunsi talvisodan traumojen takia epäluuloa länsivaltoihin mutta ryhtyi parantamaan länsisuhteitaan 1950-luvun lopulla. Presidentti otti Tamminiemeen asumaan brittiläisen englannin kielen opettajan, joka raportoi Kekkosen edesottamuksista Lontooseen. Entisenä Etsivän keskuspoliisin työntekijänä Kekkonen luotti länsisuhteissaan vakoilijoina tunnettuihin hahmoihin kuten Rex Bosley’in ja James H. Magilliin – sekä whiskyyn kielenkantojen rentouttajana.

Toimittajataustainen Mikko Virta on perannut väitöskirjaansa varten huolellisesti brittiläiset arkistolähteet, joissa arvioidaan Suomen asemaa idän ja lännen välisellä harmaalla vyöhykkeellä sekä Kekkosen persoonaa, joka herätti diplomaateissa ja vakoilijoissa enimmäkseen epäluuloa. Mitä pitempään he Suomessa viihtyivät, sitä enemmän ymmärrystä presidentin tasapainoilu sai osakseen – eräänlaista suomettumista tämäkin.

Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Näillä sivuilla esittelemme kiinnostavia kirjoja, artikkeleita, verkkojulkaisuja tai -sivustoja Eduskunnan kirjaston aihealueilta. Tutustu myös aiempiin suosituksiin.