Suuri valiokunta on antanut valtioneuvostolle lausuntonsa komission ehdotuksesta EU:n rahoituskehykseksi 2028–34. Lausunto on eduskunnan kanta neuvotteluihin, jotka alkavat EU-johtajien tasolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa 18.–19.12.
Eduskunta on syksyn aikana käsitellyt rahoituskehysehdotusta valtioneuvoston selvityksen E 73/2025 sekä erillisiä säädösehdotuksia koskevien valtioneuvoston U-kirjelmien pohjalta. Suuri valiokunta sai asiassa lausunnot yhdeltätoista eduskunnan erikoisvaliokunnalta sekä kuuli ja sai kirjallisia lausuntoja n. 80 asiantuntijataholta.
Suuri valiokunta päivittää eduskunnan kantaa rahoituskehysneuvotteluiden edetessä ja säädösehdotusten tarkentuessa.
Suuri valiokunta äänesti eduskunnan kannasta. Lausuntoon jätettiin kolme eriävää mielipidettä (kesk., vihr., vas.). Lisäksi äänestettiin sosialidemokraattisen ryhmän edustajien ehdottamasta lausumasta.
Suuren valiokunnan lausunto SuVL 11/2025
Rahoituskehyksen kokonaistaso, politiikkatavoitteet ja Suomen asema
Suuri valiokunta toteaa lausunnossaan, että Suomen tavoittelemat EU-politiikan painopisteet ovat tulevan rahoituskehyksen keskiössä. Näitä ovat Ukrainan tukeminen, turvallisuus, puolustus ja kilpailukyky.
Suuri valiokunta toteaa, että monivuotisella rahoituskehyksellä on keskeinen rooli EU:n toiminnan ohjaamisessa, mikä korostaa neuvotteluprosessin merkitystä EU:n ja Suomen tulevaisuuden kannalta.
Rahoituskehyksen yleiset poliittiset painopisteet – kilpailukyky ja taloudellinen resilienssi, turvallisuus ja puolustus, kestävä kehitys ja vähähiilistäminen sekä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus – ovat kannatettavia ja yhdensuuntaisia Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa. Suuri valiokunta jakaa valtioneuvoston arvion EU-rahoituksen painopisteiden priorisoinnin välttämättömyydestä.
Rahoituskehykselle on välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi Suomen maksutaakkaa kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen.
Suuri valiokunta korostaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen jatkon turvaamista. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuen merkitys Suomessa harvaan asuttujen alueiden ja näillä alueilla toimivien yritysten kehittämisedellytyksille on ratkaisevan tärkeää.
Suomen asema itäisenä ulkorajavaltiona ja nettomaksajana on ainutlaatuinen. Se edellyttää neuvotteluissa kehyskokonaisuuden huolellista strategista arviointia.
Suuri valiokunta toteaa lausunnossaan, että punninta kokonaistason ja politiikkaprioriteettien sekä Suomen maksuosuuden ja saantojen välillä on erittäin haastavaa.
Suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti tavoitteisiin lisätä ehdollisuutta ja joustavuutta
Suuri valiokunta tukee esityksiä rahoituskehyksen ja siihen kytkeytyvän muun EU-rahoituksen oikeusvaltio- ja perusoikeusehdollisuuden vahvistamiseksi.
Suuri valiokunta pitää EU-varojen käytön tuloksellisuuden, tavoitteiden mitattavuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä välttämättömänä. Etenkin jäsenvaltioille suoraan kohdistuvan rahoituksen tulosperusteisuus vahvistaisi EU-rahoituksen vaikuttavuutta ja tehostaisi EU-varojen toimeenpanoa.
Suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti tavoitteisiin lisätä joustavuutta luomalla suurempia kokonaisuuksia ja sisällyttämällä rahoitusohjelmiin enemmän kohdentamatonta rahoitusta. Komission tavoitteena on, että tuleva rahoitus olisi paremmin hyödynnettävissä muuttuviin painopisteisiin ja mahdollisiin kriiseihin. Samalla pyritään päällekkäisyyksien poistamiseen, synergioiden luomiseen ja sitä kautta menojen vähentämiseen.
Omien varojen ehdotukset arvioitava strategisesti osana kehysratkaisua
Omien varojen järjestelmän osalta suuri valiokunta toteaa, että valtioneuvoston tulee tarkastella ehdotuksien yksityiskohtia osana rahoituskehyksen kokonaisuutta ja arvioida sitä strategisesti. Ehdotetuista uusista omista varoista osan arvioidaan olevan Suomelle edullisia.
Ukrainan tukeminen on yhteinen investointi Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Ukrainan tukeminen on EU:n keskeinen turvallisuuspoliittinen tehtävä ja samalla yhteinen investointi Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Lyhyellä aikavälillä tärkeintä on aseavun riittävyys ja sen kestävän rahoituksen varmistaminen erilaisin rahoitusratkaisuin.
Suomelle esitetty maatalouden korvamerkitty rahoitus on riittämätön
Suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi tavoittelee yhteisen maatalouspolitiikan osalta mahdollisimman korkeaa saantoa, sillä luonnonolosuhteet ovat Suomessa epäedulliset verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Komission Suomelle esittämä maatalouden korvamerkitty rahoitus on riittämätön. On tärkeää, että maataloutta voidaan harjoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi koko EU:n alueella.
Koheesio: Suomen itäisten alueiden elinvoimaisuus on EU:n turvallisuuskysymys
Suuri valiokunta tukee kumppanuusrahastoasetuksen (NRP-asetus) yleistavoitteita ja korostaa joustavuutta kumppanuussuunnitelman laadinnassa synergioiden sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden ja haasteiden huomioimiseksi.
Jäsenvaltioilla tulee olla vahva rooli määriteltäessä kansallisia ja alueellisia painopisteitä sekä niihin liittyviä uudistuksia ja investointeja. Suuri valiokunta korostaa NRP-suunnitelmia koskevien maakohtaisten suositusten ei-sitovaa luonnetta ja selkeää toimivallan jakoa unionin ja jäsenvaltioiden välillä.
Suomen on tärkeää tuoda jatkoneuvotteluissa esiin, että Suomen itäisten alueiden elinvoimaisuus on turvallisuuskysymys koko EU:lle. Suljetun itärajan seurannaisvaikutukset aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen tuntuvat erityisesti itäisen ulkorajan maakunnissa, mutta merkittävästi myös muilla Suomen alueilla.
Kilpailukyky: TKI-rahoituksen jakamisen on perustuttava laatukriteereihin
Suuri valiokunta pitää ratkaisevan tärkeänä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus perustuu jatkossakin avoimeen kilpailuun, jossa rahoituksen jakoperusteena on korkea laatu. Näin rahoitus tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa ja houkuttelee yksityisiä investointeja.
Suuri valiokunta korostaa Suomen vaikuttamisessa tutkimustulosten ja innovaatioiden pilotointiin, skaalaamiseen ja kaupallistamiseen liittyviä näkökulmia. On tärkeää huolehtia koko TKI-ketjun rahoittamisesta.
Puolustusrahoitus ohjattava aidosti puolustuskykyä kehittäviin toimiin
Suuri valiokunta tukee puolustukseen kohdistettavan rahoituksen kasvattamista. Rahoitus tulee ohjata toimiin, jotka aidosti kehittävät jäsenvaltioiden puolustuskykyä. EU:n puolustusinvestoinnit ovat jatkossakin vain murto-osa jäsenvaltioiden puolustushankinnoista. Erittäin tärkeää on sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen kasvattaminen. Sotilaallinen liikkuvuus on Suomen ja muiden EU- ja Nato-maiden kannalta erittäin tärkeä osa-alue.
Neuvottelut edellyttävät yhä aktiivista ja määrätietoista vaikuttamista
Suuri valiokunta korostaa neuvottelujen edellyttävän edelleen aktiivista ja määrätietoista vaikuttamista Suomen keskeisten tavoitteiden, kehyksen maltillisen tason ja riittävän saannon varmistamiseksi.
Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää eduskunnan hyvin tietoisena neuvotteluiden etenemisestä ja tuo tarvittavat jatkokirjelmät eduskunnan käsiteltäväksi hyvissä ajoin siten, että eduskunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa Suomen neuvottelukantoihin.
E 73/2025 EU:n monivuotinen rahoituskehys 2028–34 – käsittelytiedot ja asiakirjat
Lausunto kattaa lisäksi lainsäädäntöehdotuksia koskevat U-kirjelmät U 48/2025, U 50/2025, U 52/2025, U 53/2025, U 54/2025, U 55/2025 ja U 56/2025.
Lue lisää: Eduskunnan kirjaston tietopaketti: EU:n rahoituskehys vuosille 2028–34
Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla