7.1
Laki yleisistä kielitutkinnoista
1 §.Soveltamisala.
Pykälän kolmas momentti sisältää nykyisin viittaussäännöksen, jonka mukaan yleisellä kielitutkinnolla osoitetun suomen ja ruotsin kielen taidon rinnastamisesta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaan kielitaitoon säädetään erikseen. Perustelujen (HE 86/2004, s. 7) mukaan kyse on siitä, millä tavoin yleisessä kielitutkinnossa osoitettu kielitaito eri taitotasolla rinnastetaan valtionhallinnon kielitutkinnoissa osoitettuun kielitaitoon kielitaitolain 13 §:ssä sekä kielitaitoasetuksen 13 §:ssä. Koska esityksessä ehdotetaan valtionhallinnon kielitutkintojen sulauttamista osaksi yleisiä kielitutkintoja, 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Kielitaitolain ja sen nojalla annettavan uudistetun kielitaitoasetuksen säännökset kuitenkin edelleen sääntelisivät sitä, miten yleisten kielitutkintojen taitotasot osoittaisivat kielitaitolaissa tarkoitettua erinomaista, hyvää ja tyydyttävää kielitaitoa. Nämä rinnastuisivat toisiinsa samalla asteikolla kuin nykyisinkin.
2 §. Tutkintojen hallinto.
Pykälässä säädetään nykyisin, että Opetushallitus voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sopimuksia voisi tehdä korkeakoulujen taikka muiden sellaisten julkisyhteisöjen tai yhteisöjen kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin. Pykälän perusteluissa (HE 86/2004, s. 7) on viitattu Opetushallituksen yhteistyöhön Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa. Pykälässä tarkoitettuja tehtäviä hoitaa edelleen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Korkeakoulujen tutkimusosaaminen on tehtäviä hoitaessa keskeistä jatkossakin. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole, että toimintamuotona on nimenomaan korkeakoulu, vaan toiminta voisi periaatteessa olla järjestetty myös esimerkiksi korkeakoulukonsortiona tai korkeakoulukonserniin kuuluvana yhtiönä. Sen vuoksi ehdotetaan, ettei sopimuksen osapuoleksi sidottaisi tiettyä toiminnan muotoa. Lisäksi ruotsinkieliseen pykälään tehtäisiin kielellisiä muutoksia sanajärjestykseen, ja
som hänför sig till
muutettaisiin ilmaukseksi
som gäller
.
4 §.Tutkintojen järjestäminen.
Pykälässä säädetään yleisten kielitutkintojen järjestämistä koskevista sopimuksista, joita Opetushallitus voi tehdä enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Nykyinen 1 momentti sisältää luettelon, jonka ensimmäisen kohdan mukaan Opetushallitus voi tehdä tällaisia sopimuksia korkeakoulujen sekä valtion virastojen ja laitosten kanssa. Toisen kohdan mukaan sopimuksia voidaan tehdä sellaisten koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten ylläpitäjien kanssa, joilla on a) perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestämislupa; b) lukiolaissa tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa; c) ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa tarkoitettu tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa; tai d) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu oppilaitoksen ylläpitämislupa. Kolmannen kohdan mukaan yleisten kielitutkintojen järjestämisestä voidaan sopia perusopetuksen järjestäjänä olevan kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Lisäksi neljännen kohdan mukaan tällaisia sopimuksia voidaan tehdä myös muiden kuin 1–3 kohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen yhteisöjen tai säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus. Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan sopimuksia tehtäessä on otettava huomioon, että tutkintotilaisuuksia on tarjolla alueellisesti riittävä määrä. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että järjestäjän käytettävissä on tutkintojen järjestämisen edellyttämä henkilöstö, tilat ja laitteet. Sopimus voidaan purkaa, jos tutkinnon järjestäjä laiminlyö sopimuksen mukaisia tehtäviään.
Pykälän sanamuotoa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että sopimusten tekemisen edellytyksistä säädettäisiin nykyistä yleisemmällä tasolla. Pykälän 1 momentissa ei enää lueteltaisi mahdollisia järjestäjiä, vaan Opetushallitus voisi sopia yleisten kielitutkintojen järjestämisestä sellaisten julkisyhteisöjen tai yhteisöjen kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus ja edellytykset tutkintojen järjestämiseen. Viittaus julkisyhteisöihin ja yhteisöihin vastaisi 2 pykälään ehdotettua muutosta. Käytännössä yleisten kielitutkintojen järjestämisestä vastaavat nykyisin suurelta osin koulutuksen järjestäjät, ja tarkoituksena on jatkaa nykyistä käytäntöä edelleen. Momentissa ei kuitenkaan olisi tarpeen luetella mahdollisia kielitutkintojen järjestäjiä yksityiskohtaisesti, sillä jo nykyisen neljännen kohdan mukaan sopimuksia voidaan tehdä muiden rekisteröityjen yhteisöjen tai säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus.
Lisäksi sopimuksille säädetty viiden vuoden enimmäismääräaika ehdotetaan poistettavaksi laista. Lainkohdan perustelujen (HE 86/2004 vp, s. 7) mukaan sopimusten määräaikaisuuden on tarkoitettu tuovan joustavuutta järjestelmän käytännön toteutukseen ja antavan mahdollisuuden tarkastella verkoston laajuutta ja toimivuutta eri tavoin kuin silloisessa järjestelmässä. Nykyisin enimmäismääräajasta tai määräaikaisuudesta ylipäätään ei kuitenkaan olisi tarpeen säätää lain tasolla, vaan Opetushallitus voisi tehdä sopimuksia tarkoituksenmukaiseksi katsomalleen ajanjaksolle.
Sopimusten tekemisen edellytyksenä olisi ehdotetun 1 momentin mukaan riittävän asiantuntemuksen lisäksi, että julkisyhteisöllä tai yhteisöllä olisi edellytykset tutkintojen järjestämiseen. Tällaisilla edellytyksillä tarkoitettaisiin sentyyppisiä yleisiä edellytyksiä, joista nykyisin säädetään pykälän 2 momentissa, eli että tutkinnon järjestäjän käytettävissä on tutkintojen järjestämisen edellyttämä henkilöstö, tilat ja laitteet. Näitä edellytyksiä ei kuitenkaan enää lueteltaisi pykälässä yhtä yksityiskohtaisesti.
Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan sopimuksia tehtäessä on otettava huomioon, että tutkintotilaisuuksia on tarjolla alueellisesti riittävä määrä. Tämä säännös säilytettäisiin edelleen osana pykälää. Sen yhteyteen ehdotetaan lisättäväksi, että sopimuksia tehtäessä olisi otettava huomioon myös se, että tutkintotilaisuuksia olisi tarjolla riittävän usein. Tutkintotilaisuuksien järjestäminen riittävän usein olisi tärkeää, jotta kasvavien osallistujamäärien olisi mahdollista suorittaa tutkintoja tai osakokeita viivytyksettä erilaisiin tarpeisiinsa. Tutkintojen järjestämisessä olisi huomioitava kasvavan kysynnän lisäksi se, että nykyisin yleisten kielitutkintojen tutkintotilaisuuksia ei järjestetä yhtä usein kuin valtionhallinnon kielitutkintojen tutkintotilaisuuksia. Nykyisen kielitaitolain perustelujen (HE 92/2002 vp, s. 109) mukaan syynä valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän säilyttämiselle yleisten kielitutkintojen rinnalla on ollut erityisesti se, että virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa hakijoiden olisi tarvittaessa pystyttävä osoittamaan kielitaitonsa ilman viivytystä. Vaikka valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmäkään ei tällä hetkellä täysin vastaa tähän tarpeeseen, mahdollisuus suorittaa kielitutkinto ilman viivytystä olisi tärkeää huomioida kielitutkintojärjestelmien yhdistyessä. Tutkintotilaisuuksia olisi siten oltava riittävästi siihen nähden, että tutkinnon suorittajat saattavat tarvita tutkintotodistuksen nopeastikin, jotta heille ei aiheutuisi tutkintotilaisuuksien odottamisesta viivytystä esimerkiksi viranhakuun tai muihin viranomaisprosesseihin. Lisäksi ruotsinkieliseen momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos siten, että
skall
muutettaisiin muotoon
ska
.
8 §.Arvioijarekisteri.
Yleisten kielitutkintojen tutkintoprosessin yksi osa on tutkintosuoritusten arviointi. Pykälän nykyisessä 1 momentissa säädetään, että Opetushallitus ylläpitää yleisten kielitutkintojen arviointiin osallistuvista henkilöistä rekisteriä tutkintosuoritusten yhdenmukaisen arvioinnin tason turvaamiseksi. Tarkoitusta väljennettäisiin niin, että arvioijarekisteriä pidettäisiin yleisemmin tutkintosuoritusten arvioinnin toteuttamista varten. Muutos olisi kielellinen, eikä sen tarkoituksena olisi muuttaa nykytilaa.
Muun muassa arvioinnin valvonta kuuluu Opetushallitukselle 2 §:ssä säädettyyn tehtävään vastata yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista siltä osin kuin se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Artiklan 3 kohdan mukaan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun käsittelyn perustasta on säädettävä rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Oikeusperusteessa on määriteltävä myös käsittelyn tarkoitus tai sen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Jo lain 2 §:ssä säädetty tehtävä toimisi mahdollisesti riittävänä käsittelyperusteena käsitellä tutkintojärjestelmän ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja valvomiseksi tarpeellisia henkilötietoja. Arvioijarekisteriä koskeva pykälä ehdotetaan kuitenkin jätettäväksi lakiin, koska pykälässä olisi perusteltua säätää tarkemmin esimerkiksi rekisterimerkinnän kestosta. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan yleisen tietosuoja-asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa käsiteltävien tietojen tyyppiä, säilytysaikoja tai käsittelytoimia ja -menettelyjä. Lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.
Pykälän 2 momentissa säädetään arvioijarekisteriin tallennettavista tiedoista. Nykyisen momentin mukaan rekisteriin talletetaan henkilön nimi, henkilötunnus, sekä kieli tai kielet, joita henkilö on oikeutettu arvioimaan. Lisäksi rekisteriin talletetaan tarpeelliset yhteystiedot. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu vaihtoehtoa, ettei arvioijarekisterin tietosisällöstä säädettäisi tarkemmin laissa, vaan Opetushallitus määrittelisi tarpeelliset tiedot yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan periaatteiden mukaisesti. Esitystä valmisteltaessa on yhdessä Opetushallituksen kanssa arvioitu, että rekisteriin tallennettaisiin henkilön nimi, oppijanumerorekisteristä saatava oppijanumero henkilön yksilöintiä varten sekä ne kielet ja tasot, joita henkilö on oikeutettu arvioimaan. Lausuntopalautteen perusteella ehdotetaan kuitenkin tietosisällöstä säätämistä laissa. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilötunnuksen sijasta tallennettaisiin oppijanumero, jolla henkilöt yksilöidään muutenkin Opetushallituksen ylläpitämissä valtakunnallisissa rekistereissä. Lisäksi yhteystiedot ehdotetaan jätettäväksi momentista pois. Sen lisäksi, että rekisteriin tallennettaisiin kielet, tallennettaisiin myös tasot, joita arvioija on oikeutettu arvioimaan. Tieto tasoista tallennetaan Opetushallituksen lausunnon mukaan rekisteriin jo nykyisin. Tasojen merkitseminen rekisteriin on Opetushallituksen näkemyksen mukaan välttämätöntä, sillä yleisten kielitutkintojen arvioijien kelpoisuusvaatimukset ovat erilaiset eri tasoilla.
Pykälän 3 momentin mukaan henkilö merkitään arvioijarekisteriin viiden vuoden ajaksi, ja merkintä voidaan hakemuksesta uusia, edellyttäen, että henkilö täyttää edelleen 7 §:ssä säädetyt vaatimukset ja on käytännössä ylläpitänyt arviointitaitoaan. Momenttiin tarkennettaisiin edellytykseksi, että henkilö olisi myös osallistunut säännöllisesti arviointitilaisuuksiin, sillä tämä on lausuntopalautteen perusteella keskeistä arvioinnin laadun ja johdonmukaisuuden näkökulmasta. Ehdotettu lisäys olisi lähellä nykyistä edellytystä arviointitaidon ylläpitämisestä käytännössä, mutta selkeyttäisi momentissa säädettyjä edellytyksiä. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellisiä muutoksia sanajärjestykseen. Ruotsinkieliseen momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos siten, että
bestäms
muutettaisiin sanaksi
anges
, ja suomenkieliseen momenttiin tehtäisiin kielellisiä muutoksia välimerkkeihin.
Pykälän nykyinen 4 momentti sisältää säännöksen siitä, että arvioijarekisteriin sovelletaan lisäksi julkisuuslain ja henkilötietolain säännöksiä. Pykälän perustelujen (HE 86/2004 vp, s. 8) mukaan salassa pidettäviä tietoja olisivat lähinnä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 31 kohdan mukaisesti salassa pidettäväksi pyydetyt yhteystiedot. Koska Opetushallituksen ylläpitämän arvioijarekisterin tiedot olisivat julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja, julkisuuslakia sovellettaisiin arvioijarekisteriin joka tapauksessa. Henkilötietolaki puolestaan on kumottu nykyisellä tietosuojalailla. Nykyisen käytännön mukaan erityislakeihin ei tulisi sisällyttää informatiivisia viittauksia yleislakeihin, ellei siihen ole erityistä syytä. Sen vuoksi nämä informatiiviset viittaukset ehdotetaan poistettavaksi pykälästä.
9 §. Tutkintotodistus.
Nykyisen pykälän mukaan tutkintoon osallistuja saa todistuksen, joka sisältää arvioinnin sen tasoisesta tutkinnosta, johon hän on osallistunut. Pykälään lisättäisiin, että todistuksen voi saada myös sen tasoisesta tutkinnon osakokeesta tai osakokeiden kokonaisuudesta, johon on osallistunut. Lisäyksellä mahdollistettaisiin osakokeiden suorittaminen ja todistusten saaminen osakokeiden ja niiden kokonaisuuksien suorituksista, jotta henkilö voisi suorittaa itselleen tarpeellisen osakokeiden yhdistelmän koko tutkinnon sijaan. Useammasta suoritetusta osakokeesta koostuva kokonaisuus tulisi voida osoittaa yhdellä todistuksella, joten todistukseen tulisi sisällyttää tiedot koko suoritetusta kokonaisuudesta.
10 §.Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteri.
Pykälässä säädetään yleisten kielitutkintojen rekisteristä, jota Opetushallitus 1 momentin mukaisesti ylläpitää suoritettuja kielitutkintoja ja tutkintoihin sisältyviä osakokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä yleisen kielitutkinnon toimivuuden seurantaa varten. Käsittelyn perustuessa yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohtaan artiklan 3 kohta mahdollistaa kansallisen liikkumavaran mukauttaa asetuksen sääntöjen soveltamista kuten käsiteltävien tietojen tyyppiä, rekisteröityjä sekä säilytysaikoja. Perusvaatimuksena tällaiselle lainsäädännölle on, että sen on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhtainen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, onko rekisterin tietosisällöstä ja säilytysajasta tarpeen säätää erityislainsäädännössä vai riittäisikö rekisterin pitämiseen tietosuojaa koskeva yleislainsäädäntö. Jälkimmäisessä tilanteessa tietosisältö jäisi Opetushallituksen määriteltäväksi erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan sisältämien tietosuojaperiaatteiden kuten käyttötarkoitussidonnaisuuden ja tietojen minimoinnin periaatteen pohjalta. Tällöin lähtökohtana olisi, että Opetushallitus kerää tiedot, jotka se tehtävien hoitamista varten tarvitsee, mikä toisi tietosisällön määrittelyyn joustavuutta. Toisaalta kielitutkintorekisterin tarkoituksena on palvella useita tarpeita, niin kielitutkintojen seurantaa kuin tutkintosuoritustietojen säilyttämistä kielitaidon osoittamiseksi. Lisäksi esimerkiksi tutkintosuoritustietojen säilytysajan tarve on pitkä. Näistä syistä ehdotetaan, että yleisten kielitutkintojen tutkintorekisterin tietosisällöstä säädettäisiin edelleen laissa. Pykälän ruotsinkieliseen 1 momenttiin tehtäisiin kielellisiä muutoksia muuttamalla sana
förvarandet
sanaksi
bevarandet
ja sana
kontroll
sanaksi
uppföljningen
sekä tekemällä muita pieniä kielellisiä muutoksia.
Pykälän nykyisessä 2 momentissa säädetään, että rekisteriin talletetaan yleiseen kielitutkintoon osallistuneen nimi, henkilötunnus, kansalaisuus, sukupuoli, tutkinnon suorittamispaikka, tutkintokieli, saadut taitotasoarviot, tutkintokertojen ajankohta ja tarpeelliset yhteystiedot. Nykyinen säädetty tietosisältö on Opetushallituksen mukaan muuttunut osittain epätarkoituksenmukaiseksi ja nykyisiä tarpeita vastaisi paremmin seuraava tietosisältö: nimi, oppijanumero, yhteystiedot, kansalaisuus, tutkinnon suorittamispaikka, tutkintokieli, saadut taitotasoarviot, tutkintokertojen ajankohta ja taso, jolta tutkinto on suoritettu. Lausuntopalautteen mukaan myös tieto sukupuolesta on tarpeellinen tutkinnon laadunvalvonnassa yhdenvertaisuuden varmistamisen näkökulmasta ja hyödyllinen myös kotoutumisen seurannassa. Lisäksi ehdotetun 11 §:n 3 momentin mukaisen kolmen maksuttoman suorituskerran toimeenpanoa varten tarvitaan tieto siitä, kuinka monta maksutonta suorituskertaa henkilö on mahdollisesti aikaisemmin käyttänyt.
Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että rekisteriin tallennettaisiin henkilötunnuksen sijasta henkilön oppijanumero, kuten toimitaan muidenkin Opetushallituksen rekisterin osalta. Oppijanumero on yhdistetty henkilötunnukseen oppijanumerorekisterin puolella. Lisäksi tarkennettaisiin, että tutkinnon suorittamispaikan lisäksi tallennetaan myös osakokeen suorittamispaikka. Momenttiin lisättäisiin, että kielitutkintorekisteriin tallennetaan lisäksi tutkinnon tai osakokeen taso. Rekisteriin tallennettaisiin ehdotetun momentin mukaan tieto myös 11 §:n 3 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä. Ruotsinkieliseen momenttiin tehtäisiin lisäksi pieniä kielellisiä muutoksia esimerkiksi sanojen määräisyyteen, ja sana
nationalitet
muutettaisiin sanaksi
medborgarskap
, joka paremmin vastaa tekstin suomenkielistä versiota.
Nykyisen 3 momentin mukaan tutkintorekisterin tiedot säilytetään 30 vuotta. Kielitutkinnon suorittaminen voi kuitenkin olla tarpeen osoittaa tätä pidemmänkin ajan kuluttua henkilön elinaikana, minkä vuoksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tiedot henkilön suorittamien kielitutkintojen tai niiden osakokeiden tutkintokielistä, saaduista taitotasoarvioista, tutkintokertojen ajankohdasta sekä 11 §:n 3 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä säilytettäisiin 110 vuotta tutkinnon ajankohdasta. Kielitaidon osoittamiseksi olisi tarpeen säilyttää tiedot hyväksytyistä suorituksista, mutta ei hylätyistä. Lisäksi kuitenkin ylimmälle tasolle 11 §:ssä ehdotettu maksuttomuus tarkoittaisi, että henkilö voisi osallistua tutkintoon maksuttomasti kolme kertaa, joten maksuttomuuden toimeenpanoa varten olisi tarpeen säilyttää tietoa siitä, kuinka monta maksutonta kertaa henkilö on jo käyttänyt.
Muille kuin momentissa mainituille tiedoille Opetushallituksen tulisi määrittää säilytysaika tiedonhallintalain 21 §:n yleissäännöksen nojalla. Huomioon tulisi ottaa muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan mukainen säilytyksen rajoittamisperiaate. Arvioituna tiedonhallintalain 21 §:ää ja yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan periaatteita vasten osaa tutkintorekisterin tiedoista kuten yhteystietoja voi olla perusteltua säilyttää huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin nykyisessä säännöksessä mainitun 30 vuoden ajan.
Pykälän nykyinen 4 momentti sisältää säännöksen siitä, että tutkintorekisteriin sovelletaan lisäksi julkisuuslain ja henkilötietolain säännöksiä. Momentti ehdotetaan poistettavaksi vastaavasti kuin 8 §:n 4 momentti edellä.
10 a §.Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisterin tietojen käyttäminen ja luovuttaminen.
Tarkoituksena on sähköistää tutkintotietojen hyödyntämismahdollisuuksia siten, että tietoja voisi katsoa, käyttää ja luovuttaa opinto- ja tutkintorekisterilain 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun kautta vastaavasti kuin muitakin opinto- ja tutkintotietoja. Sen vuoksi lakiin ehdotetaan uutta 10 a §:ää, joka sisältäisi aineellisen viittauksen opinto- ja tutkintorekisterilakiin. Ehdotetun pykälän mukaan tietojen luovuttamiseen yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteristä sovellettaisiin, mitä opinto- ja tutkintorekisterilain 29 §:n 1, 2, 5 ja 7 momentissa säädetään tietojen katsomisesta, käyttämisestä ja luovuttamisesta opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla.
Viittaus opinto- ja tutkintorekisterilain 29 §:n 1 momenttiin tarkoittaisi, että kielitutkinnon suorittaja voisi katsoa ja käyttää yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteriin sisältyviä omia tietojaan opinto- ja tutkintorekisterilain 6 luvussa tarkoitettuun opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalveluun sisältyvän käyttöliittymän avulla. Tyypillisesti tutkinnon suorittaja voisi osoittaa kielitaitonsa tarvitsemiinsa käyttötarkoituksiin 1 momentin nojalla.
Viittaus 2 momenttiin tarkoittaisi, että yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteriin sisältyviä tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaiselle viranomaisen lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla. Tiedonsaantioikeus määrittäisi luovutettavat tiedot, ja niitä arvioitaessa olisi otettava huomioon muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen minimoinnin periaate.
Viittaus 5 momenttiin tarkoittaisi, että henkilö voisi opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelussa antaa suostumuksensa yleisten kielitutkintojen tutkintorekisterissä olevan tiedon luovuttamiseen viranomaiselle tai muulle taholle sekä peruuttaa antamansa suostumuksen. Lisäksi viittaus 7 momenttiin tarkoittaisi, että luovutettavia tietoja ei tallennettaisi opinto- ja tutkintorekisterilain 6 luvussa tarkoitettuun Opetushallituksen palveluun.
11 §. Tutkintomaksu.
Yleiset kielitutkinnot ovat nykyisen säännöksen mukaan kaikilla tasoilla maksullisia, kun taas erinomaista suomen tai ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon kielitutkinnot on muutettu maksuttomiksi syksystä 2024 alkaen. Muutoksen tarkoituksena on ollut erityisesti mahdollistaa julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavan erinomaisen suomen kielen taidon osoittaminen maksutta, ellei sitä ole voinut osoittaa suomeksi suoritetuilla opinnoilla (ks. HE 42/2024 vp). Mahdollisuuden säilyttämiseksi valtionhallinnon kielitutkintojen yhdistyessä yleisiin kielitutkintoihin maksuttomuus ulotettaisiin koskemaan ylimmän tason yleisiä kielitutkintoja. Sen vuoksi pykälän 2 ja 3 momentiksi siirrettäisiin nykyisen kielitaitolain 12 §:n 2 ja 3 momentti.
Nykyisessä pykälän 2 momentissa säädetään tutkintomaksun palauttamista koskevista edellytyksistä. Momentin mukaan tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon sairauden tai muun siihen rinnastettavan erityisen painavan syyn vuoksi eikä voi osallistua seuraavaan järjestettävään tutkintoon. Käytännön epäselvyyksien vuoksi edellytystä ehdotetaan selvennettäväksi siten, että tutkintomaksu palautettaisiin, jos tutkintoon ilmoittautunut olisi estynyt osallistumasta tutkintoon oman sairautensa vuoksi. Sairauden voisi käytännössä todistaa lääkärintodistuksella kuten nykyisinkin. Ehdotetun muutoksen myötä ilmoittautumista ei myöskään voisi siirtää seuraavaan kertaan, kiilaten muiden jonossa olevien ohi, vaan henkilön olisi ilmoittauduttava uudelleen vapaille tutkintopaikoille tai jonoon. Ehdotettavalla muutoksella pyrittäisiin hillitsemään kielitutkintojen ruuhkautumista ja kustannuksia, sillä myöhäiset ilmoittautumisten perumiset vievät tutkintopaikkoja, joita ei välttämättä saada täytettyä jonoon ilmoittautuneista pikaisella aikataululla. Lisäksi myöhäiset perumiset ja tutkintomaksujen palauttamiset aiheuttavat tutkintojen järjestäjille ja Solkille turhia kustannuksia. Tutkintomaksujen palautusten käsittely työllistää myös Opetushallituksen virkailijoita. Momentin sisältämää säännöstä perumisen ajankohdasta selvennettäisiin siten, että maksua ei kuitenkaan palautettaisi, jos tutkintoon ilmoittautunut ei olisi perunut ilmoittautumistaan ennen tutkintotilaisuuden alkua. Selvennys olisi Opetushallituksen lausunnon mukaan tarpeen, koska ”este” voidaan tulkita siten, että osallistujan terveystiedoista tulisi kertoa tutkinnon järjestäjälle. Momentti siirtyisi 4 momentiksi.
12 a §. Tutkinnon suorittajalle annettavat tiedot arvostelusta.
Kielitutkintojen testimateriaalien levittämiseen liittyvien, jaksossa 2.2.2 kuvattujen ongelmallisuuksien vuoksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa tarkennettaisiin tutkinnon suorittajalle arvostelusta annettavia tietoja. Oikeustilaa tarkentava säännös olisi tarpeen, jotta meneteltäisiin kielitutkinnon suorittajien kannalta yhdenvertaisella tavalla.
Esitystä valmisteltaessa saadun palautteen ja perustuslakivaliokunnan (PeVM 9/2002 vp, s. 7) käytännön perusteella olisi asianosaisen oikeusturvan kannalta tarkoituksenmukaista antaa tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen tapauksessaan. Tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta on keskeinen myös nykyisessä muutoksenhakua koskevassa 13 §:ssä, jonka mukaan kyseisen tiedon saaminen vaikuttaa oikaisuvaatimusajan alkamiseen. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin, että tutkinnon tai sen osakokeen suorittajalle olisi hänen pyynnöstään annettava tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen koesuoritukseensa. Oikeusvarmuuden vuoksi ehdotetussa pykälässä säädettäisiin arvosteluperusteiden pyytämiselle aikaraja. Pyyntö olisi tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon tai osakokeen suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset tietoonsa. Ohjeet pyynnön tekemiseen olisi pykälän mukaan annettava arvostelun tulosten yhteydessä. Tutkintotulokset saatuaan tutkinnon suorittaja voisi siis ensin 14 päivän kuluessa pyytää tietoa arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen koesuoritukseensa. Saatuaan tiedon arvosteluperusteiden soveltamisesta hän voisi sen jälkeen 14 päivän kuluessa vaatia oikaisua 13 §:n mukaisesti.
Ehdotettu säännös velvoittaisi antamaan tiedon arvosteluperusteiden soveltamisesta mutta ei suoraan testimateriaaliin sisältyviä tehtävänantoja ja koekysymyksiä. Testimateriaaliin sovelletaan julkisuuslain säännöksiä, jotka ulottuvat lain 5 §:n mukaisesti myös tutkinnon järjestäjiin niiden käsitellessä yleisten kielitutkintojen testimateriaalia. Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on lähtökohtaisesti oikeus saada tieto sellaisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Kyseisen pykälän 2 momentissa rajataan kuitenkin asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle asiakirjat, joista tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua. Kielitutkintojen testimateriaalin kohdalla yleisenä etuna on turvata kielitutkintojärjestelmän toimivuus ja laatu sekä tutkinnonsuorittajien yhdenvertainen asema. Opetushallitukselta ja Jyväskylän yliopistolta saadun palautteen mukaan näiden yleisten etujen turvaaminen edellyttäisi, ettei tehtävänantoja ja koekysymyksiä luovutettaisi asianosaisille sellaisessa muodossa, josta materiaali voi lähteä leviämään. Materiaalin voi olettaa leviävän erityisesti, jos se annetaan julkisuuslain 16 §:ssä mainitulla tavalla esimerkiksi kopiona, tulosteena tai jäljennettäväksi. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että tiedon antaminen arvosteluperusteiden soveltamisesta ehdotetussa pykälässä tarkoitetulla tavalla voi kuitenkin sisältää jonkin verran koekysymysten avaamista vapaamuotoisesti, joten ehdotettu pykälä ei tarkoita, etteikö asianosainen tällä tavoin voisi lainkaan saada tietoa koekysymyksistä tai tehtävänannoista.
13 §.Muutoksenhaku.
Pykälän nykyisessä 1 momentissa säädetään oikaisun vaatimisesta 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen. Koska 11 §:n 2 momentti siirtyisi esityksen mukaan kyseisen pykälän 4 momentiksi, muutettaisiin myös 13 §:n viittaus koskemaan 2 momentin sijasta 4 momenttia. Pykälän nykyisessä 3 momentissa säädetään oikaisun vaatimisesta yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta tutkintosuorituksen arviointia koskevaan päätökseen. Momenttiin lisättäisiin, että oikaisua voisi vaatia myös tutkinnon osakokeen suorituksen arviointia koskevaan päätökseen. Ruotsinkielisen pykälän 1 ja 3 momentteihin tehtäisiin lisäksi kielellisiä muutoksia muun muassa sanajärjestykseen.
Voimaantulosäännös.
Lainkohta sisältäisi voimaantulosäännöksen ja siirtymäsäännöksen. Siirtymäsäännöksen mukaan mahdollisuutta suorittaa yleisen kielitutkinnon osakokeita erikseen olisi tarjottava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.
7.2
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
3 luku.Kielitaidon osoittaminen.
Kielitaitolain 3 luku sisältää nykyisin säännökset valtionhallinnon kielitutkintojen järjestämisestä sekä muista tavoista osoittaa kielitaito. Luvun otsikkona on nykyisin ”Valtionhallinnon suomen ja ruotsin kielen tutkinnot”. Koska luvusta kumottaisiin valtionhallinnon kielitutkintoja koskeva sääntely tutkintojen sulautuessa esityksen mukaisesti yleisiin kielitutkintoihin, myös luvun otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi. Lukuun jäisi sääntely kielitaidon osoittamisen tavoista, joten otsikoksi ehdotetaan ”Kielitaidon osoittaminen”.
10 §.Valtionhallinnon kielitutkinnot.
Nykyisessä 10 §:ssä säädetään, että suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamista varten on valtionhallinnon kielitutkinnot. Pykälä sisältää lisäksi valtuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä tutkinnoista sekä tutkintotodistusten antamisesta. Lisäksi pykälässä säädetään, että Opetushallitus antaa määräyksiä tutkintojen perusteista ja vahvistaa tutkintotodistuksen kaavan. Koska valtionhallinnon kielitutkinnot sulautuisivat esityksen mukaan yleisiin kielitutkintoihin, 10 § ehdotetaan kumottavaksi.
11 §.Valtionhallinnon kielitutkintojen hallinto ja toimeenpano.
Nykyinen 11 § sisältää säännöksiä Opetushallituksesta, kielitutkintolautakunnista ja tutkintosuoritusten vastaanottajista. Pykälän 3 momentissa on säädetty, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kielitutkintolautakuntien kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä, asioiden käsittelystä lautakunnissa, tutkintosuoritusten vastaanottajaksi määräämisestä ja tutkintosuoritusten vastaanottamisesta sekä kielitutkintojen toimeenpanon valvonnasta. Myös 11 § ehdotetaan kumottavaksi samasta syystä kuin 10 §.
12 §.Maksut.
Nykyisessä 12 §:ssä säädetään valtionhallinnon kielitutkintoon osallistumisesta ja lautakunnan päätöksestä perittävistä maksuista. Maksun suuruudesta annetaan 1 momentin mukaan tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään oikeudesta suorittaa suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto maksutta tietyin edellytyksin. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi kielitaitolaista samasta syystä kuin 10 ja 11 §. Nykyisen pykälän 2 ja 3 momenttia vastaavat säännökset maksuttomuudesta siirrettäisiin kuitenkin yleisistä kielitutkinnoista annetun lain 11 §:ään siten, kuin edellä on esitetty. Muutosten seurauksena säilyisi siten oikeus suorittaa kielitutkintojen ylin taso maksutta samoin edellytyksin, kuin valtionhallinnon kielitutkinnon voi nykyisin suorittaa maksutta.
13 §.Kielitaidon osoittaminen.
Kielitaitolain nykyisen 3 luvun lähtökohtana on sääntelyhistoriallisista syistä, että kyseisessä laissa tarkoitettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava kielitaito osoitetaan lähtökohtaisesti valtionhallinnon kielitutkinnoilla. Tämä lähtökohta ilmenee nykyisen lain 10 §:stä, jonka mukaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamista varten on valtionhallinnon kielitutkinnot. Nykyinen 13 § sisältää valtuuden säätää valtioneuvoston asetuksella siitä, millä tavoin suomen tai ruotsin kielen taito voidaan valtionhallinnon kielitutkinnon suorittamisen sijasta osoittaa yleisillä kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä suoritetuilla kielikokeilla tai opinnoilla.
Vaikka valtionhallinnon kielitutkintoja koskeva sääntely ehdotetaan kumottavaksi, sääntely kielitaidon osoittamisen eri tavoista olisi edelleen tarpeellista säilyttää. Sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen lähtökohtana eivät kuitenkaan enää olisi valtionhallinnon kielitutkinnot. Pykälää muutettaisiin siten, että sen 1 momentin mukaan kielitaidon osoittamista varten olisivat yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitetut kielitutkinnot. Lisäksi 2 momentti sisältäisi nykyistä 1 momenttia vastaavan asetuksenantovaltuuden. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin siitä, millä tavoin suomen tai ruotsin kielen taito voitaisiin osoittaa kielitutkinnoilla tai niiden sijasta opintojen yhteydessä suoritetuilla kielikokeilla tai opinnoilla. Momentin nykyinen viittaus valtionhallinnon kielitutkintoihin muutettaisiin viittaukseksi kielitutkintoihin yleisesti.
14 §.Todistus vastaavasta kielitaidosta.
Lain 13 §:n lisäksi kielitaidon osoittamisen tavoista on säädetty 14 §:ssä. Sen 1 kohdan mukaan kielitutkintolautakunta voi valtionhallinnon kielitutkintoa toimeenpanematta hakemuksesta antaa todistuksen suomen tai ruotsin kielen erinomaisesta taidosta henkilölle, joka hyväksyttävän selvityksen mukaan on aiemmalla toiminnallaan osoittanut vaadittavaa kielitaitoa. Lisäksi 2 kohdan mukaan kielitutkintolautakunta voi valtionhallinnon kielitutkintoa toimeenpanematta päättää ulkomailla suoritettujen kieliopintojen rinnastamisesta valtionhallinnon kielitutkintoihin. Koska kielitutkintolautakuntia ei enää jatkossa esityksen mukaan olisi, pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vastaava tehtävä olisi jatkossa Opetushallituksella. Lisäksi 2 kohdan viittaus valtionhallinnon kielitutkintoihin muutettaisiin viittaukseksi yleisiin kielitutkintoihin. Vaikka yleisten kielitutkintojen kuusiportainen taitotasoasteikko on erilainen kuin valtionhallinnon kielitutkintojen, pykälän 1 kohdassa viitattaisiin edelleen erinomaiseen kielitaitoon. Kielitaitolain säännökset rakentuisivat jatkossakin sen pohjalta, että julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytetään erinomaista, hyvää tai tyydyttävää kielitaitoa. Sama jaottelu olisi edelleen käytössä myös kielitaitoasetuksessa, jossa säädetään erinomaisen, hyvän tai tyydyttävän kielitaidon osoittamisesta muun muassa opintojen yhteydessä suoritetuilla kielikokeilla tai opinnoilla. Yleisten kielitutkintojen taitotasoasteikot rinnastuisivat näin esitettyihin kielitaitovaatimuksiin siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Pykälään tehtäisiin myös kielellinen muutos siten, että kohtien välistä poistettaisiin
sekä
-sana.
15 §.Tutkinnon suorittajan oikeussuoja.
Lain 15 §:ssä säädetään nykyisin valtionhallinnon kielitutkintojen suorittajan oikeussuojasta. Pykälän 1 momentin mukaan tutkinnon suorittajalle on annettava tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen tutkintosuoritukseensa. Pykälän 2 momentissa säädetään muutoksenhakukiellosta tutkintosuoritusten vastaanottajan päätökseen ja 3 momentissa oikeudesta uusintasuoritukseen kielitutkintolautakunnalle. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi samasta syystä kuin 10–12 §. Nykyistä 1 momenttia vastaavasti arvosteluperusteiden antamista tarkennettaisiin kuitenkin yleisistä kielitutkinnoista annetun lain 12 a §:ään.
Voimaantulosäännös.
Lainkohta sisältäisi voimaantulosäännöksen ja siirtymäsäännöksen. Siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa voimassa olleen sääntelyn mukaisen valtionhallinnon kielitutkinnon suorituksia voisi aloittaa kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta ja hylättyjä osakokeita uusia kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Näihin suorituksiin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Suoritukset vastaanottaisivat kielitutkintolautakunta ja tutkintosuoritusten vastaanottajat kuten nykyisinkin. Nykyiset lautakunnat ja tutkintosuoritusten vastaanottajat on nimitetty tehtäväänsä 31.12.2028 saakka. Siirtymäsäännös sisältäisi myös asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan kielitutkintoon osallistumisesta ja lautakunnan päätöksistä perittävien maksujen suuruudesta siirtymäaikana annettaisiin tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Säännös mahdollistaisi maksuja koskevan asetuksen päivittämisen siirtymäajan loppuun asti eli siihen saakka, kun hylättyjen kokeiden suoritusmahdollisuus on voimassa.
Jos muualla lainsäädännössä säädetään kielitaidon osoittamisesta valtionhallinnon kielitutkinnolla, siirtymäsäännöksen mukaan se voitaisiin lain voimaantulon jälkeen tarvittaessa rinnastaa yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitettuihin yleisiin kielitutkintoihin. Viittaus valtionhallinnon kielitutkintojen tiettyyn tasoon rinnastuisi yleisten kielitutkintojen taitotasoihin 13 §:n nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Rinnastaminen olisi tarpeen esimerkiksi silloin, jos muussa laissa edellytetään kielitaidon osoittamista valtionhallinnon kielitutkinnolla mutta kielitutkinto suoritetaan vasta ehdotetun siirtymäajan jälkeen yleisenä kielitutkintona. Jos henkilöllä sen sijaan olisi valtionhallinnon kielitutkinnon suoritus lain voimaantuloa edeltävältä ajalta tai siirtymäajalta, kyseisen tutkinnon voitaisiin edelleen katsoa osoittavan vaadittavan kielitaidon eikä viittausta valtionhallinnon kielitutkintoon tällaisessa tilanteessa olisi tarkoituksenmukaista tulkita viittaukseksi yleiseen kielitutkintoon.