Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
"Kolmannella sektorilla tarkoitetaan Suomessa yksityisen sektorin (yritykset) ja julkisen sektorin (valtio ja kunnat) rinnalla olevia järjestäytyneitä toimijoita. Niitä ovat erilaiset kansalaisten muodostamat ja johtamat yhdistykset, järjestöt, osuuskunnat ja säätiöt. Yhdistyksillä on yhteensä noin 15 miljoonaa jäsentä, eli useat suomalaiset kuuluvat moniin eri järjestöihin. Arviolta viidesosa osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan. Kansalaisjärjestöissä työskentelee yli 80 000 palkattua työntekijää, ja järjestöjen liikevaihto on vuosittain noin viisi miljardia euroa. Kolmannen sektorin osuus bruttokansantuotteesta ja työvoimasta on reilu kolme prosenttia. Kolmannen sektorin erityispiirteitä ovat monipuoliset työtehtävät, palkkatyön ja vapaaehtoistyön yhdistäminen, pienet työyhteisöt, omaehtoisuuden ja itseohjautuvuuden vaatimukset ja omarahoituksen keskeinen asema." (Lainaus Ammattinetin artikkelista)
Yhdistysten toiminta ja talous perustuvat pääasiallisesti yhteisöllisyyteen, tapahtumiin, tilaisuuksiin ja toimintaan erilaisten ihmisryhmien parissa. Yhdistykset työllistävät runsaasti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä, osatyökykyisiä sekä vammaisia, joilla ei työttömyyden/lomautuksen sattuessa ole realistisia mahdollisuuksia toimeentulonsa takaamiseen eikä työllistymiseen koronaviruspandemian jälkeen, mikäli yhdistykset katoavat. Puoli vuotta sitten osatyökykyisten työllistäminen oli eräs hallituksen kärkihankkeista, ja kolmannen sektorin merkitystä työllistäjänä kiiteltiin ja se koettiin tärkeäksi. Yksityistä ja julkista tahoa tuetaan voimakkaasti, mutta mihin unohtui kolmas sektori?
Esimerkkitapauksessa Salon Ihme ja Kumman toimipisteessä oli 12.3.2020 työllistettynä 25 henkilöä, pääosin osatyökykyisiä vammaisia, ja toimipisteitä oli viisi. Pitkälle syksyyn asti yltäneet tilaukset ja kaikki toimintamahdollisuudet katosivat välittömästi rajoitteiden tultua voimaan. Työsuhteessa 1.5.2020 oli jäljellä enää seitsemän työntekijää ja yksi toimipiste. Ilman nopeita yhdistyksille suunnattuja tukitoimia loputkin irtisanotaan kesäkuun aikana ja toiminta lopetetaan, koska toimintaedellytykset rajoitteiden vuoksi ovat kadonneet.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: