Valiokunnan mietintö
MmVM
10
2017 vp
Maa- ja metsätalousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta (HE 118/2017 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Jyri
Inha
valtiovarainministeriö
kalatalousylitarkastaja
Roni
Selén
maa- ja metsätalousministeriö
ryhmäpäällikkö
Päivi
Eskelinen
Luonnonvarakeskus
ylitarkastaja
Mika
Laakkonen
Metsähallitus
järjestöjohtaja
Risto
Vesa
Kalatalouden Keskusliitto
toiminnanjohtaja
Markku
Marttinen
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
saamelaiskäräjät
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Finpro Oy
Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotettaisiin 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua 5 eurosta 6 euroon. Lisäksi ehdotetaan, että talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otettaisiin jatkossa myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Samalla esitetään lain siirtymäsäännöksistä kumottavaksi säännös, jossa säädetään kalastonhoitomaksuina kertyneiden varojen määrän arvioinnista laadittaessa valtion talousarviota. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hallituksen esityksen perusteena on arvioitua pienempi kalastonhoitomaksukertymä sekä pitkään jatkunut kalastonhoitomaksusuoritusten määrän väheneminen. Kalastonhoitomaksukertymä on jäänyt noin 2 miljoonaa euroa kalastuslain uudistuksen yhteydessä arvioitua pienemmäksi ja vuosikohtaisten maksujen määrä on viimeisen 15 vuoden aikana pudonnut kolmanneksen, eli noin 100 000 kappaletta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousikin esille, ettei nykyinen kalastonhoitomaksukertymä riitä kattamaan riittävästi kaikkia laissa määriteltyjä käyttötarkoituksia.  
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kalatalouden toiminta rahoitetaan pääosin kalatalouden sisältä, kalastonhoitomaksuina kerättävillä varoilla, jotka kiertävät valtion talousarvion kautta. Ehdotetun lainmuutoksen perusteella vuoden 2018 talousarvion momentille 30.40.51 (Kalatalouden edistäminen) on laskettu kertyvän 10,1 miljoonaa euroa, joka on 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin voimassa olevan lain mukaisesti laskettu määrärahaesitys. Valiokunta toteaa, että toteutuessaan lisäyksellä on merkitystä kalatalouden rahoituskokonaisuuden kannalta. 
Valiokunta toteaa, että kalastonhoitomaksuina kerättävän rahoituksen kasvattaminen voidaan toteuttaa periaatteessa maksuja korottamalla, maksajapohjaa laajentamalla tai varmistamalla, että mahdollisimman moni maksuvelvollinen kalastaja myös maksaa maksun. Valiokunta korostaa valvonnan ja riittävien sanktioiden merkitystä sen varmistamiseksi, että maksuvelvolliset kalastajat myös maksavat kalastonhoitomaksun. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi lisäksi esille huoli siitä, ettei kalastonhoitomaksun korotus turvaa maksukertymää pitkällä aikavälillä. Pidemmän aikavälin ongelmana on, että 65 vuotta täyttäneiden osuus kalastajakunnasta kasvaa koko ajan, eikä nuoria tule vastaavaa määrää maksuvelvollisuuden piiriin. Nettotappio on noin 5 000 maksajaa vuodessa, mikä tarkoittaa arviolta noin 200 000 euron vähennystä maksukertymään vuosittain.  
Valiokunta korostaa, että kalastuslain toimeenpanossa kalatalousalueilla ja niiden laatimilla kalataloudellisilla käyttö- ja hoitosuunnitelmilla on oleellinen merkitys tietoon perustuvan kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämisessä. Kalastuslain 35 §:n mukaan " Kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, jolla turvataan alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, ja edistetään vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä". Valiokunta katsoo, että toimeenpano ja laissa määrättyjen tehtävien hoitaminen edellyttävät riittävää rahoituspohjaa, joka kerätään kalastonhoitomaksuilla. 
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vesialueiden omistusrakenteen pirstaleisuus vaikeuttaa kalastuksen valvontaa ja osakaskuntien toimintamahdollisuuksia vaikuttaen näin ollen välillisesti myös kalastonhoitomaksukertymään. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esille, että monessa pienessä osakaskunnassa valtaosa osakkaista ei osallistu päätöksentekoon eikä kalastukseen, jolloin uhkana on osakaskuntatoiminnan hiipuminen. Vesien omistajat kokevat usein osakaskuntien yhdistämisen tarpeelliseksi, mutta suurten yhdistämishankkeiden toteuttaminen ei käytännössä onnistu ilman hanketoiminta-apua. Valiokunta katsoo, että osakaskuntien yhdistämisellä on mahdollista parantaa osakaskuntien aktiivisen toiminnan edellytyksiä, ja näin ollen tehostaa kalakantojen hoitoa, sekä helpottaa ja lisätä kalastuksen valvontaa ja sen myötä kalastonhoitomaksukertymää.  
Kalastuslain 82 §:ssä säädetään kalastonhoitomaksuina kertyneiden varojen käyttämisestä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion vuoden 2018 talousarvioesityksessä kalastonhoitomaksuvarojen alustava jako eri käyttötarkoituksiin on esitetty momentin 30.40.51 (Kalatalouden edistäminen) selvitysosassa. Selvitysosan perusteella 1,4 miljoonan euron lisäkertymä osoitettaisiin kalastuslain 82 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisiin omistajakorvauksiin. Valiokunta katsoo, että koska myös kalastuslain 82 §:n 1 momentin 1—3 kohdat ovat merkityksellisiä kalakantojen hoidon kannalta lisäkertymästä 30 prosenttia on ohjattava niihin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kalastonhoitomaksuista kertyvät varat käytetään ensisijaisesti kalakantojen hoitoon.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Maa - ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 118/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 28.11.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anne
Kalmari
kesk
varapuheenjohtaja
Kari
Kulmala
sin
jäsen
Markku
Eestilä
kok
jäsen
Pertti
Hakanen
kesk
jäsen
Hanna
Halmeenpää
vihr
jäsen
Lasse
Hautala
kesk
jäsen
Reijo
Hongisto
sin
jäsen
Jukka
Kopra
kok
jäsen
Susanna
Koski
kok
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
jäsen
Tytti
Tuppurainen
sd
jäsen
Eerikki
Viljanen
kesk
jäsen
Harry
Wallin
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
istuntoasiainneuvos
Miika
Suves
Vastalause
Perustelut
Hallituksen esitys kalastuslain muuttamiseksi pohjautuu tilanteeseen, jossa kalastonhoitomaksukertymä on jäänyt noin 2 miljoonaa euroa kalastuslain uudistuksen yhteydessä arvioitua pienemmäksi ja vuosikohtaisten maksujen määrä on viimeisen 15 vuoden aikana pudonnut kolmanneksen, eli noin 100 000 kappaletta.  
Esitys kalastuslain muuttamiseksi nostaisi toteutuessaan kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Lakiesityksen mukaan lisärahaa tarvitaan kalastuslaissa määriteltyjen käyttötarkoitusten riittävään rahoittamiseen, joka ei nykyisellä maksukertymällä väittämän mukaan onnistu.  
Valtion talousarvioesityksessä korotuksella kerättävät lisävarat ilmoitetaan käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä olevasta summasta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä esitetään kuitenkin 70 % menevän vesialueiden omistajille korvauksena kalastusrasituksesta. Korvaussumman korottamisella yritetään nostaa omistajakorvaukset sille tasolle, jossa ne olivat vanhan kalastuslain aikaan.  
Perusteita omistajakorvausten kasvattamiselle ei ole tullut esille asiantuntijakuulemisissa. Uuden kalastuslain tultua voimaan korvauksia ei enää makseta maksuttomasta onginnasta ja pilkinnästä. Maksullisen viehekalastuksen aiheuttama kalastusrasitus ei puolestaan ole kasvanut. 
Kalavesien omistajat voivat käyttää korvausrahansa ilman minkäänlaista velvoitetta vesiensä hoitamiseksi. Kalavesien omistajien, kuten osakaskuntien kalavesien hoito on perustunut lähes kokonaan kalanistutuksiin, mikä on ristiriidassa kalastuslain tavoitteisiin nähden. Tavoitteena kalavesien hoidossa tulee olla kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistäminen. Ei ole olemassa takeita omistajakorvausrahojen käyttämisestä kalavesien hoitamiseen kalastuslain tavoitteiden mukaisesti.  
Esitetty uudistus ei takaa maksukertymän kasvamista toivotulla tavalla. Hinnan nosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella. Maksuhaluttomimpien, eli pyydyskalastajien ja satunnaisesti kalastavien, lisäksi lupa saattaa jäädä ostamatta myös aktiivisilta harrastajilta, jos korotuksesta valtaosa ohjataan omistajakorvauksiin ilman takeita sen käyttämisestä kalavesien hoitoon.  
On lisäksi otettava huomioon, että edellisestä kalastuslain muutoksesta on kulunut erittäin vähän aikaa. Näin ollen sen toteutumisesta ei ole olemassa kokemuspohjaista tietoa, jonka perusteella uudet lakimuutokset tulisi valmistella.  
Katsomme, että hallituksen on kiinnitettävä korotuksen sijaan erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään. 
Helsingissä 28.11.2017
Harry
Wallin
sd
Tytti
Tuppurainen
sd
Hanna
Halmeenpää
vihr
Viimeksi julkaistu 29.11.2017 13:48