Valiokunnan mietintö
StVM
23
2017 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 182/2017 vp): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Lausunnot
Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 
hallintovaliokunta
HaVL 39/2017 vp
perustuslakivaliokunta
PeVL 57/2017 vp
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
hallitusneuvos
Pekka
Järvinen
sosiaali- ja terveysministeriö
suunnittelija
Henriikka
Tammes
sosiaali- ja terveysministeriö
hallitusneuvos, yksikön päällikkö
Auli
Valli-Lintu
valtiovarainministeriö
johtava asiantuntija
Eeva
Nykänen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
johtava lakimies
Pirkka-Petri
Lebedeff
Suomen Kuntaliitto
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Hyvinvointialan liitto ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia. Esityksen mukaan lakien voimassaoloa jatkettaisiin vuodella, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020 eli vuotta myöhemmin kuin muutettavaksi ehdotettavia lakeja säädettäessä oli ollut tarkoitus.  
Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain mukaisia ehtoja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskeville ulkoistussopimuksille ja merkittäville rakennusinvestoinneille kiristettäisiin.  
Kunnan tai kuntayhtymän tehdessä sopimuksen yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, olisi sopimuksessa oltava irtisanomislauseke, jos sopimuksen arvo on yli kolmekymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuisista käyttömenoista ja sopimus on voimassa pitempään kuin vuoden 2020 loppuun.  
Lisäksi kunta tai kuntayhtymä saisi tehdä arvonlisäverottomilta kustannuksiltaan yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinnin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin vain, jos investointi on sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön. Periaatetta sovellettaisiin myös sellaiseen vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan investointiin, jonka sopimusehtojen mukaan hanke on rinnastettavissa kunnan tai kuntayhtymän omistukseen tehtävään investointiin.  
Ehdotuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettu laki olisi voimassa vuoden 2020 loppuun saakka ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettu laki vuoden 2019 loppuun saakka. 
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia (jäljempänä rajoituslaki) sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia (jäljempänä paras-puitelain jatkolaki). 
Mainittujen lakien voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun muuttumisen johdosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakien voimassaolon jatkamista vuodella tarpeellisena, jotta ennen uudistuksen käynnistymistä rajoituslain mukaiset rajoitustoimet sekä paras-puitelain velvoitteet olisivat voimassa ilman katkosta uudistuksen käynnistymiseen saakka. Kyse on valiokunnan näkemyksen mukaan kunnalliseen päätöksentekoon liittyvistä rajoituksista, joille on olemassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyviä hyväksyttäviä perusteita, ja lakiesitys on siten tarpeellinen. Valiokunta korostaa lisäksi, että kyse on väliaikaisista toimista, joilla pyritään turvaamaan uudistuksen käynnistyminen sen tavoitteiden mukaisesti.  
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 57/2017 vp) todennut, että sote-uudistuksen jatkovalmistelu antaa ilmeisellä tavalla aiheen pidentää rajoituslain voimassaoloaikaa, eikä se katsonut myöskään lain tiukennusten muodostavan estettä säätää ehdotettuja lakeja tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta katsoi lisäksi, että perustuslaki ei aseta esteitä myöskään paras-puitelain velvoitteiden jatkamiselle. Hallintovaliokunta piti lausunnossaan muutoksia aiheellisina ja perusteltuina (HaVL 39/2017 vp). Hallintovaliokunta totesi lausunnossaan myös, että tarve tälle esitykselle liittyy osittain siihen, että päivystysasetus käsiteltiin erillään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.  
Rajoituslaki
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on aiemmin rajoituslakia koskevaa hallituksen esitystä käsitellessään pitänyt esitettyjä rajoituksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteiden kannalta tarpeellisina (StVM 12/2016 vp). Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä, että ehdotetuilla rajoitussäännöksillä pyritään estämään vain sellaisia oikeustoimia, joiden voidaan katsoa olevan tulevien järjestäjien toimintaa haittaavia ja joita ei ole välttämätöntä toteuttaa ennen tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta.  
Rajoituslakiin ehdotetaan voimassaoloajan pidentämisen lisäksi eräitä tiukennuksia. Ehdotuksen 3 §:ssä olevaa sääntelyä yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehdyistä sopimuksista tiukennettaisiin siten, että sopimuksessa tulee olla irtisanomislauseke, jos sopimuksen arvo on yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuisista käyttömenoista ja sopimus on voimassa pitempään kuin vuoden 2020 loppuun. Voimassa olevan lain mukaan raja on 50 prosenttia ja sopimuskausi viisi vuotta. Lisäksi lakia tiukennettaisiin siten, että jos sopimuksia tehdään usean eri tuottajan kanssa, irtisanomisehto on esityksen mukaan sisällytettävä siihen sopimukseen, jossa raja ylittyy, ja kaikkiin sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin. Nykyisessä laissa lasketaan yhteen vain saman tuottajan kanssa tehtyjen sopimusten osuudet käyttömenoista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitettyjä muutoksia perusteltuina, ja ne turvaavat osaltaan sote- ja maakuntauudistuksen käynnistymistä uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Valiokunta korostaa, että ulkoistukset eivät saa vaarantaa päivystyksen järjestämistä. 
Lain 3 §:n 1 momentissa ehdotetaan lisäksi täsmennettävän nykytilaa siten, että lakiin kirjattaisiin nimenomaisesti jo voimassaolevan lain mukainen tulkinta siitä, että järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2020 aikana ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Valiokunta toteaa, että korvausvelvollisuutta koskeva täsmennys on perusteltu, jotta ei synny epäselvyyttä jo voimassaolevan lain mukaisesta tulkinnasta. Sen sijaan valiokunta katsoo, että järjestämisvastuussa olevan oikeutta irtisanoa sopimus tulee pidentää vuodesta kahteen vuoteen siten, että tämä oikeus olisi vuosina 2020 ja 2021. Kahden vuoden määräaika antaa tulevalle järjestäjälle eli maakunnalle paremmat mahdollisuudet arvioida sopimusta osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta.  
Rajoituslain 4 §:ssä muutetaan rakennusinvestoinneille myönnettävien poikkeuslupien myöntämisperusteita siten, että poikkeuslupa myönnetään vain, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamisen kannalta välttämätön ja kiireellinen. Lupahakemuksessa tulee säännöksen 2 momentin mukaan esittää selvitys investointikustannuksista sekä investoinnin muista taloudellisista vaikutuksista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myös tätä muutosta perusteltuna. Ehdotus merkitsee nykyiseen verrattuna jonkin verran pidemmälle menevää kuntiin ja kuntayhtymiin kohdistuvaa rakennusinvestointien rajoittamista. Valiokunta pitää ehdotusta kuitenkin perusteltuna. Sosiaali- ja terveysministeriö on hallituksen esityksen mukaan (s. 12—13) myöntänyt rajoituslain voimassaollessa sairaanhoitopiireille 14 lupaa ja kaksi lupahakemusta on vireillä, joten sairaanhoitopiirien akuuteimmat investointitarpeet ovat jo saaneet tai mahdollisesti saamassa poikkeusluvan. Lisäksi kunnille on myönnetty merkittävä määrä lupia. Valiokunta toteaa, että tässä vaiheessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua tulevista investointitarpeista voidaan päättää jatkossa maakunnan päätöksellä, jolleivat ne ole palvelujen saatavuuden turvaamisen kannalta välttämättömiä ja kiireellisiä.  
Paras-puitelain jatkolaki
Paras-puitelain velvoitteiden jatkamista koskevassa lakiesityksessä ehdotetaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen perustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita jatkettaisiin vuoden 2019 loppuun. Vastaavasti ehdotetaan jatkettavaksi valtioneuvoston toimivallan voimassaoloa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää kyseisten velvoitteiden jatkamista perusteltuna, jotta nykyisiä kuntaa suuremmalle alueelle muodostettuja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevia yhteistoiminta-alueita ei purettaisi yhden vuoden ajaksi ennen kuin järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.  
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3 §. Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että järjestämisvastuussa olevan oikeutta irtisanoa sopimus pidennetään vuodesta kahteen vuoteen siten, että tämä oikeus on järjestämisvastuussa olevalla vuosina 2020 sekä 2021. Kahden vuoden määräaika antaa tulevalle järjestäjälle eli maakunnalle paremmat mahdollisuudet arvioida sopimusta osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta.  
4 §. Investoinnit rakennuksiin.
Hallituksen esityksessä on virheellisesti yhdistynyt 4 pykälän 2 ja 3 momentti samaksi momentiksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa momentin jakamista. 
Voimaantulosäännös.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan lait tulee saattaa voimaan 1.1.2018 alkaen. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 182/2017 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 182/2017 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Valiokunnan muutosehdotukset
1. 
Laki 
kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (548/2016) 3 §:n 1 ja 2 momentti sekä 4 ja 7 § seuraavasti: 
3 § 
Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset 
Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2019 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2020 tai 2021 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Sen estämättä, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetään, irtisanomisehto voidaan sisällyttää myös voimassa oleviin hankintasopimuksiin ilman uutta hankintamenettelyä. 
Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää kolmekymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin. Jos sopimuksia tehdään useiden eri tuottajien kanssa, on irtisanomisehto sisällytettävä sopimukseen, jonka perusteella kolmenkymmenen prosentin raja ylittyy ja kaikkiin sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin. 
4 §  
Investoinnit rakennuksiin 
Kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta tai kuntayhtymä voi hakea poikkeuslupaa 1 momentissa tarkoitettua investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen. Sen estämättä mitä edellä 1 momentissa säädetään, kunta ja kuntayhtymä saa tehdä sitoumuksia rakennusten vuosihuoltoon liittyviin investointeihin sekä sellaisiin investointeihin, jotka ovat valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella välttämättömiä. Hakemuksessa on oltava selvitys investointikustannuksista sekä investoinnin muista taloudellisista vaikutuksista. 
Sen estämättä mitä edellä 1 momentissa säädetään, kunta ja kuntayhtymä saa tehdä sitoumuksia rakennusten vuosihuoltoon liittyviin investointeihin sekä sellaisiin investointeihin, jotka ovat valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella välttämättömiä. Hakemuksessa on oltava selvitys investointikustannuksista sekä investoinnin muista taloudellisista vaikutuksista. 
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään investoinnista, sovelletaan myös sellaiseen vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan rakennuksiin kohdistuvaan investointiin, jonka arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa ja jonka sopimusehdoista seuraa, että hanke on rinnastettavissa kunnan tai kuntayhtymän omistukseen tehtävään investointiin. Jos kunta tai kuntayhtymä on saanut tällaiseen investointiin 2 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan, poikkeusluvassa tarkoitettua investointia koskevaan sopimukseen ei sovelleta 3 §:ää. 
7 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
2. 
Laki 
eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain (490/2014) 1 ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1436/2015, seuraavasti: 
1 §  
Yhteistoimintavelvoitteen jatkaminen 
Tällä lailla jatketaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5, 5 a ja 5 b §:n soveltamista sekä valtioneuvoston mainitun lain 5 a §:n tai 15 §:n 2 momentin nojalla määräämien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintavelvoitteiden voimassaoloa vuoden 2019 loppuun. Kunnan ei kuitenkaan tarvitse siirtää mainitun lain 5 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi sellaisia tehtäviä, jotka se on hoitanut tämän lain voimaan tullessa.  
Lisäksi tällä lailla jatketaan valtioneuvostolle 1 momentissa mainitun lain 15 §:n 2 momentissa säädettyä toimivaltaa vuoden 2019 loppuun. 
2 §  
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  
Helsingissä 14.12.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuula
Haatainen
sd
varapuheenjohtaja
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Arja
Juvonen
ps
jäsen
Niilo
Keränen
kesk
jäsen
Anneli
Kiljunen
sd
jäsen
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Sari
Raassina
kok
jäsen
Veronica
Rehn-Kivi
r
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
sin
jäsen
Kristiina
Salonen
sd
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Martti
Talja
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Päivi
Salo
VASTALAUSE
Perustelut
Hallituksen esityksellä esitetään jatkettavaksi vuodella kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia (ns. rajoituslaki) sekä paras-puitelakia. Jatkoajan lisäksi rajoituslain 3 §:ää on ehdotettu muutettavaksi mm. siten, että ulkoistussopimukseen on otettava irtisanomisehto, jos ulkoistettavien palvelujen osuus on yli 30 % kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista. Nyt tämä raja on 50 %. 
Pidämme rajoituksen tiukennusta oikean suuntaisena mutta riittämättömänä. Mainittu 30 %:n raja tarkoittaa, että esimerkiksi sairaanhoitopiirin toiminnasta voitaisiin ulkoistaa jokin merkittävä toiminta-alue, esimerkiksi päivystys, operatiivinen toiminta tai medisiininen toiminta (sisätaudit ym.). Pidämme tällaisia kokonaisten alojen ulkoistuksia toiminnallisesti ja strategisesti erittäin merkittävinä ratkaisuina. Ulkoistaminen vaarantaa päivystystoiminnan ylläpidon ja pitkäjänteisen kehittämisen. Palveluyksiköiden ulkoistamisen jälkeen on mahdotonta palauttaa päivystys julkiselle toimijalle, kun henkilökunta on siirtynyt yksityisen palveluntuottajan alaisuuteen eikä julkisella toimijalla ole enää palveluun tarvittavaa henkilöstöä. Tästä syystä esitämme ulkoistusten rajaksi 15 %. Pidämme tärkeänä, että laki tulee voimaan mahdollisimman nopeasti. 
Toteamme myös, että eräiden kuntien ja kuntayhtymien — kuten Länsi-Pohjan — suunnitelmat ja valtuustoissa tehdyt päätökset osoittavat, että etenkin voimassa olevan lain mukaiset kriteerit voivat mahdollistaa suunniteltujen maakuntien kannalta varsin laajat ulkoistukset. Länsi-Pohjassa syntymässä oleva tilanne kaventaisi yli kymmeneksi vuodeksi muodostettavan Lapin maakunnan mahdollisuutta päättää järjestämisvastuullaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamista. Samalla päätökset rajoittavat merkittävästi maakunnan mahdollisuutta päättää menojensa kohdentumisesta. Pidämme tätä erittäin valitettavana asiana, koska käytännössä nyt syntyneessä tilanteessa ei pitkällä tähtäimellä ole muita voittajia kuin kansainvälisen terveysyrityksen omistajat.  
Katsomme, että hallitus on ohjannut sote-uudistusta valuvikoineen väärään suuntaan ja aiheuttanut alueilla epäluottamusta uudistuksen etenemiseen ja ymmärrettävää huolta palveluiden säilymisestä. Vaadimme, että hallitus palauttaa uudistuksen keskiöön sen alkuperäiset tavoitteet. Tavoitteena tulee edelleen kirkkaana olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, palveluiden integraatio ja vaikuttavuuden parantaminen. Hallituksen tulee luopua markkinavetoisesta sote-mallistaan, turvata julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja kehittää suunnitelmallisesti ja hallitusti valinnanvapauden lisäämistä ja yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon parempaa hyödyntämistä. Myös kunnille pitää voida antaa tuotantomahdollisuus, jos niin päätetään maakuntatasolla. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita ei pidä uudistuksen varjossa heikentää. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
 
että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja 
että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 3 § muutettuna seuraavasti: 
Vastalauseen muutosehdotukset
3 § 
Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevat sopimukset 
(1 mom. kuten StVM) 
Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin 1 momentissa tarkoitettuihin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisitoista prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. Jos kunta tai kuntayhtymä tekee tämän lain voimassaoloaikana useamman kuin yhden sopimuksen saman yksityisen palvelun tuottajan kanssa siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä mainitun rajan, irtisanomisehto on vastaavasti sisällytettävä kaikkiin näihin sopimuksiin. Jos sopimuksia tehdään useiden eri tuottajien kanssa, on irtisanomisehto sisällytettävä sopimukseen, jonka perusteella viidentoista raja ylittyy ja kaikkiin sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin. 
Helsingissä 14.12.2017
Anneli
Kiljunen
sd
Kristiina
Salonen
sd
Tuula
Haatainen
sd
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Viimeksi julkaistu 2.2.2018 17:51