Viimeksi julkaistu 8.5.2021 19.35

Valiokunnan mietintö TaVM 14/2018 vp HE 112/2018 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle luottolaitosten ja eräiden sijoituspalveluyritysten velkojien maksunsaantijärjestystä koskevaksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle luottolaitosten ja eräiden sijoituspalveluyritysten velkojien maksunsaantijärjestystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 112/2018 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Katri Aho 
    valtiovarainministeriö
  • lakimies Elina Viitanen 
    Finanssivalvonta
  • kriisinratkaisuasiantuntija Harri Hämäläinen 
    Rahoitusvakausvirasto
  • johtava asiantuntija Ingalill Aspholm 
    Finanssiala ry
  • professori Seppo Villa 

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi luottolaitostoiminnasta annettua lakia, sijoituspalvelulakia, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettua lakia, liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annettua lakia, osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annettua lakia ja säästöpankkilakia. 

Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön Euroopan unionin niin sanottuun kriisinratkaisudirektiiviin joulukuussa 2017 tehdyt muutokset velkojien maksunsaantijärjestyksen osalta. Samalla selvennettäisiin luottolaitosten ja eräiden sijoituspalveluyritysten oikeus sopia takasijaisten rahoitusvälineiden etuoikeudesta Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyllä tavalla. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotetun sääntelyn tausta.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kriisinratkaisudirektiiviin (2014/59/EU) tehdyt muutokset velkojien maksunsaantijärjestyksen osalta. Samassa yhteydessä selvennetään luottolaitosten ja eräiden sijoituspalveluyritysten oikeutta sopia takasijaisten rahoitusvälineiden etuoikeudesta Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyllä tavalla. 

Sääntelyn tavoitteena on vahvistaa yksityisen sektorin kykyä kattaa tappioita mahdollisten pankkikriisien yhteydessä ja vähentää pankkikriiseistä rahoitusvakaudelle ja julkiselle taloudelle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.  

Kysymys on viime kädessä sijoittajanvastuusta, sen toteuttamismekanismista ja velkojien maksunsaantijärjestyksestä laitoksen kriisinratkaisussa ja maksukyvyttömyystilanteessa. 

Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen mukaisen sääntelyn hyväksymistä muutettuna, yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyllä tavalla. 

Sijoittajanvastuu.

Kriisinratkaisudirektiivin mukaan omistajan- ja sijoittajanvastuu tulee toteuttaa ja rahoitusvälineitä muuntaa ja niiden arvoa alentaa siten, että ensimmäisenä riskiä puskuroi ydinpääoma (CET1), seuraavaksi ensisijainen lisäpääoma (AT1), sitten toissijainen pääoma (T2) ja näiden jälkeen muut sopimuksen perusteella huonomman etuoikeuden rahoitusvälineet ja edelleen tavallinen vakuudeton alentamiskelpoinen velka kansallisen maksunsaantijärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Tässä menettelyssä huomioidaan lisäksi direktiiviin perustuva eräiden talletusten etusija. 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille uusi velkaluokka, joka asettuu maksunsaantijärjestyksessä huonommalle etuoikeudelle kuin muu tavallisen vakuudettoman velan luokka, mutta paremmalle kuin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetut velat. Tällaisen velkasitoumuksen on täytettävä kolme direktiivissä säädettyä vaatimusta: se ei saa olla eikä sen tule sisältää johdannaisia, sen alkuperäisen juoksuajan tulee olla vähintään vuosi ja sitä koskevan sopimuksen ehdoissa tulee todeta, että kyseinen rahoitusväline kuuluu laitoksen maksunsaantijärjestyksessä juuri tähän luokkaan.  

Maksukyvyttömyysmenettelyssä velalle suoritettaisiin maksu vasta muun tavallisen vakuudettoman velan jälkeen, mutta ennen takasijaista velkaa. 

Kriisinratkaisumenettelyssä velan arvo alennettaisiin ennen muuta tavallista vakuudetonta velkaa, mutta takasijaisen velan jälkeen.  

Kysymys on siis huonomman etuoikeuden omaavista, tavallisten vakuudettomien velkojen luokasta. Tämä tarkoittaa, että velkojat, joilla on yhtäläinen oikeus saada maksu saatavalleen saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa, jaettaisiin siis näiden laitosten osalta kahteen eri etuoikeusluokkaan.  

Vaikutukset toimialalle.

Talousvaliokunta arvioi, että uuden velkaluokan luominen ei lähtökohtaisesti aiheuta laitoksille kustannuksia. Ne voivat edelleen laskea liikkeeseen paitsi uuteen luokkaan kuuluvaa velkaa myös uuteen luokkaan kuulumatonta tavallista vakuudetonta velkaa sekä muita rahoitusvälineitä. Markkinat määrittävät aikanaan uuden velkaluokan hinnoittelun. Todennäköistä on, että hinnoittelu tulee sijoittumaan tavallisen vakuudettoman velan ja sopimuksen perusteella huonomman etuoikeuden velan väliin. 

Talousvaliokunta katsoo, että uudenlaisen velkainstrumentin luominen on hyvä lisäys olemassa olevien instrumenttien valikoimaan: se lisää laitosten kriisinratkaisuun käytettäviä varainhankintavälineitä ja laitosten kriisinratkaisuun käytettäviä velkaeriä ja siten osaltaan vahvistaa kriisinratkaisumekanismia sekä monimuotoistaa niiden varainhankinnan rakennetta. Uuden instrumentin voidaan myös arvioida lisäävän luottoriskiltään erilaisia sijoitusvaihtoehtoja.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun muuttamisesta

1 luku. Yleiset säännökset

4 a §. Luottolaitoksen velkojien maksunsaantijärjestys.

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota ehdotettuun uuteen etuoikeusluokkaan kuuluvan saatavan kuittausoikeudelliseen asemaan. Uudella etuoikeusluokalla olisi huonompi etusija suhteessa muihin ns. tavallisiin saataviin mutta kuitenkin parempi etusija suhteessa viimesijaisiin saataviin. Talousvaliokunta muistuttaa, että konkurssilakiin on säädetty viimesijaisten saatavien kuittausrajoitus, jotta kuittaamalla viimesijaisen saatavansa konkurssivelalliselle olevaa velkaansa vastaan velkoja ei saisi konkurssissa suoritusta takasijaiselle saatavalleen, ohi paremman etuoikeuden omaavien velkojien. 

Tässä tarkastelussa on huomioitava, että luottolaitoksen liikkeeseen laskemat, omiin varoihin luettavat AT1- ja T2-instrumentit koostuvat pitkälti huonompietuoikeuksisista joukkolainoista, jotka ovat juuri näitä maksunsaantijärjestyksestä annetun lain tarkoittamia viimesijaisia saatavia. Luottolaitoksen konkurssissa konkurssilain mukainen kuittausrajoitus tarkoittaa sitä, että luottolaitoksen liikkeeseen laskemia AT1- ja T2-instrumentteja ei voi kuitata pankin konkurssissa velkojan pankille olevaa velkaa vastaan. Tämä puolestaan helpottaa kriisinratkaisussa toteutettavaa velkojen alaskirjausta, koska ei synny riskiä siitä, että velkojaa kohdeltaisiin kriisinratkaisussa huonommin kuin konkurssissa. Jos kuittauskieltoa konkurssissa ei olisi, AT1- ja T2-instrumenttien haltija voisi lähtökohtaisesti konkurssissa kuitata tällaisen saatavansa konkurssivelalliselle olevaa velkaansa vastaan.  

Ehdotuksen mukaan uusi etuoikeusluokka ei kuuluisi konkurssilaissa säädetyn kuittausrajoituksen piiriin. Uuden etuoikeusluokan instrumentti voitaisiin siten joutua sulkemaan kriisinratkaisussa velkojen alaskirjauksen ulkopuolelle, jos sen haltijalla olisi myös velkaa pankille. 

Ottaen huomioon, että luottolaitokset omistavat ristiin toistensa rahoitusinstrumentteja, on mahdollista, että luottolaitoksella on hallussaan kriisinratkaisuun asetetun luottolaitoksen uuteen etuoikeusluokkaan kuuluvia joukkolainoja ja kriisinratkaisuun asetetulla luottolaitoksella puolestaan edellä mainitun luottolaitoksen tavallisia joukkolainoja. Jos luottolaitoksella olisi konkurssissa oikeus kuitata uuteen etuoikeusluokkaan kuuluva saatavansa tavallista joukkolainaansa vastaan, sen hallussa olevaa uuteen etuoikeusluokkaan kuuluvaa joukkolainaa ei voitaisi kirjata alas kriisinratkaisussa.  

Koska uuden etuoikeusluokan tarkoitus on helpottaa kriisinratkaisun toteuttamista ja edistää sijoittajavastuun toteutumista, ei olisi johdonmukaista antaa uuteen etuoikeusluokkaan kuuluvan instrumentin haltijalle oikeutta kuitata tällaista saatavaa laitokselle olevaa velkaansa vastaan. Talousvaliokunta esittää, että pykälään lisätään uusi 3 momentti kuulumaan seuraavasti: Velkoja ei saa luottolaitoksen konkurssissa käyttää kuittaukseen 1 momentin 4 kohdan mukaista saatavaa. 

2. Laki sijoituspalvelulain 13 a luvun 2 §:n muuttamisesta

13 a luku. Selvitystila ja konkurssi

2 §. Liikepankkilain ja luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten soveltaminen.

Samoin perustein kuin edellä lakiin luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun muuttamisesta talousvaliokunta ehdottaa, että myös sijoituspalvelulain 13 a luvun 2 pykälään tehdään vastaava muutos, joka kuuluisi seuraavasti: Sijoituspalveluyritykseen, johon sovelletaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettua lakia, sovelletaan myös, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 4 a §:n 1 momentin 3—5 kohdassa ja 3 momentissa säädetään. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 112/2018 vp sisältyvät 3.—6. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 112/2018 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 8 §:n 3 momentti ja 12 luvun 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 8 §:n 3 momentti laissa 1199/2014 ja 12 luvun 13 §:n 1 momentti laissa 637/2016 sekä 
lisätään 1 lukuun uusi 4 a § seuraavasti: 
1 luku  
Yleiset säännökset 
4 a §  
Luottolaitoksen velkojien maksunsaantijärjestys 
Poiketen siitä, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) säädetään, luottolaitoksen konkurssissa: 
1) luonnollisten henkilöiden ja muiden kuin tilintarkastuslain (1141/2015) 2 luvun 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetun raja-arvon ylittävien oikeushenkilöiden korvauskelpoisilla talletuksilla on etusija suhteessa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuihin saataviin ja tämän momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin; 
2) sovellettaessa 1 kohtaa sillä osalla talletusta, joka korvataan rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 5 luvun 8 §:n nojalla kokonaan, on etusija suhteessa siihen osaan talletusta, joka jää suojan ulkopuolelle; 
3) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla korvauksilla on etusija suhteessa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuihin saataviin; 
4) saatavilla, jotka perustuvat sellaisiin velkasitoumuksiin, jotka eivät ole tai sisällä johdannaisia ja joiden alkuperäinen juoksuaika on vähintään vuoden, on huonompi etusija suhteessa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuihin saataviin ja parempi etusija suhteessa mainitun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin saataviin, jos velkasitoumuksen ehdoissa on todettu, että kyseessä on tässä kohdassa tarkoitettu velkasitoumus; 
5) velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen saatavien keskinäisestä etuoikeudesta ja 4 kohdassa tarkoitettujen saatavien keskinäisestä etuoikeudesta voidaan sopia. 
Mitä tässä pykälässä säädetään korvattavista talletuksista, sovelletaan myös rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun 15 §:ssä tarkoitettuun Rahoitusvakausviraston takautumissaamiseen ja luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1199/2014) siirtymäsäännösten 11 ja 12 momentissa tarkoitettuun vanhan talletussuojarahaston takautumissaamiseen. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Velkoja ei saa luottolaitoksen konkurssissa käyttää kuittaukseen 1 momentin 4 kohdan mukaista saatavaa. Muutosehdotus päättyy (Uusi 3 mom.) 
8 § 
Talletuspankki 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Talletuspankin velvollisuudesta maksaa talletussuojamaksua ja kuulua talletussuojajärjestelmään säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa. 
12 luku 
Tilinpäätös, puolivuosikatsaus ja tilintarkastus 
13 § 
Tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevien säännösten soveltaminen 
Luottolaitoksen tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia ja osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan lisäksi osakeyhtiölakia ja osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan osuuskuntalakia, jollei jäljempänä toisin säädetä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa liikkeeseen laskettuun velkaan perustuviin saataviin sovelletaan 1 luvun 4 a §:n 1 momentin 4 kohtaa vain, jos niin sovitaan. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki sijoituspalvelulain 13 a luvun 2 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 13 a luvun 2 §:n otsikko, sellaisena kuin se on laissa 1201/2014, sekä 
lisätään 13 a luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1201/2014, uusi 4 momentti seuraavasti: 
13 a luku 
Selvitystila ja konkurssi 
2 § 
Liikepankkilain ja luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten soveltaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sijoituspalveluyritykseen, johon sovelletaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettua lakia, sovelletaan myös, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 4 a §:n 1 momentin 3—5 kohdassa ja Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 3 momentissa Muutosehdotus päättyy säädetään. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 6 ja 8 luvun muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 6 luvun 1 §:n 5 momentti sekä 8 luvun 3 §:n 4 momentti ja 7 §:n 3 momentin 5 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 1 §:n 5 momentti ja 8 luvun 7 §:n 3 momentin 5 kohta laissa 821/2017, seuraavasti: 
6 luku 
Osakkeiden, osuuksien ja eräiden muiden tase-erien arvon alentaminen ja muuntaminen sekä osakkeiden ja osuuksien mitätöiminen 
1 § 
Velvollisuus alentaa omaan pääomaan luettavien erien nimellisarvoa sekä alentaa ja muuntaa eräitä muita tase-eriä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Laitoksen osakkeiden tai osuuksien määrää on alennettava ja muita 1 momentissa tarkoitettuja rahoitusvälineitä alennettava ja muunnettava mainitussa momentissa tarkoitetuista oman pääoman eristä kääntäen samassa etusijajärjestyksessä kuin konkurssissa. Ensimmäisenä alennetaan ja muunnetaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 26 artiklassa tarkoitettu ydinpääoma, toisena 51 artiklassa tarkoitettu ensisijainen lisäpääoma ja kolmantena 62 artiklassa tarkoitettu toissijainen pääoma, jollei 54 artiklasta muuta johdu. Osakkeiden, osuuksien ja muiden omaan pääomaan luettavien erien arvon alentaminen ei muuta omistajan vastuuta alennettuun arvoon kohdistuvista velvoitteista tai mahdollisesta 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin kohdistuvan muutoksenhaun perusteella määrättävästä vahingonkorvausvelvollisuudesta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 luku 
Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi 
3 § 
Velkojen arvonalentamisen ja muuntamisen täytäntöönpano 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos laitoksella tai väliaikaisella laitoksella on rahoitusvälineitä, jotka ovat konkurssissa huonommalla sijalla maksunsaantijärjestyksessä, tällaisten velkojen arvoa on alennettava täysimääräisesti ennen paremmalla sijalla maksunsaantijärjestyksessä olevien velkojen arvon alentamista. Muiden velkojen arvoa on alennettava vasta sen jälkeen, kun 6 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen rahoitusvälineiden arvo on täysimääräisesti alennettu. Jos laitoksella tai väliaikaisella laitoksella on rahoitusvälineitä, jotka niiden ehtojen mukaan voidaan muuttaa konkurssissa maksunsaantijärjestyksessä huonommalla sijalla oleviksi rahoitusvälineiksi, rahoitusvälineet on muutettava niiden ehtojen mukaisesti ennen tämän momentin soveltamista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 § 
Omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Alentamiskelpoiset velat voidaan sisällyttää 1 momentissa tarkoitettuun kokonaismäärään vain, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5) velka ei perustu virastolain 5 luvun 8 §:n nojalla korvattavaan talletukseen eikä luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 4 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin talletuksiin; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain 18 ja 21 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1501/2001) 21 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1204/2014, sekä 
lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 642/2006, uusi 4 momentti seuraavasti: 
18 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 51 artiklassa tarkoitettuun luottolaitoksen ensisijaiseen lisäpääomaan luettua rahoitusvälinettä ei katsota velaksi osakeyhtiölain 20 luvun 7 §:n 2 momenttia ja 23 §:ää sovellettaessa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 23 ja 30 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (423/2013) 30 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1205/2014, sekä 
lisätään 23 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 
23 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 51 artiklassa tarkoitettuun luottolaitoksen ensisijaiseen lisäpääomaan luettua rahoitusvälinettä ei katsota velaksi osuuskuntalain 23 luvun 7 §:n 2 momenttia ja 23 §:ää sovellettaessa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki säästöpankkilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan säästöpankkilain (1502/2001) 118 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1206/2014,  
muutetaan 122 §:n 1 momentti, sekä 
lisätään 112 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 
112 § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 51 artiklassa tarkoitettuun luottolaitoksen ensisijaiseen lisäpääomaan luettua rahoitusvälinettä ei katsota velaksi tätä pykälää sovellettaessa. 
122 § 
Säästöpankin perustajan, isännän, hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenen sekä toimitusjohtajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään luottolaitostoiminnasta annetussa laissa. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 11.10.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Martti Mölsä sin 
 
varapuheenjohtaja 
Harri Jaskari kok 
 
jäsen 
Harry Harkimo liik 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Laura Huhtasaari ps 
 
jäsen 
Lauri Ihalainen sd 
 
jäsen 
Katri Kulmuni kesk 
 
jäsen 
Lea Mäkipää sin 
 
jäsen 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
 
jäsen 
Arto Pirttilahti kesk 
 
jäsen 
Hanna Sarkkinen vas 
 
jäsen 
Ville Skinnari sd 
 
varajäsen 
Lasse Hautala kesk 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Teija Miller