Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin kiitoksia valiokunnalle, että se kyllä käsitteli huolella tätä asiaa, ja me kaikki siellä pohdimme näitä erikoisen hankaliakin pykäliä ja periaatteita, mitä liittyy Tenon kalastamiseen. Senhän voi kiteyttää kahteen seikkaan, jotka tulevat sieltä perustuslaista: saamelaisten oikeus harjoittaa ja ylläpitää kulttuuria ja tietenkin sitten omaisuudensuoja, joka liittyy kiinteistönomistajien kiinteistörekisteriin merkittyihin kalastusoikeuksiin. Tämän lisäksi on tietenkin tämä ympäristövastuupykälä, eli sehän kuuluu kaikille, niin saamelaisille kuin muillekin kalastajille, että pidämme huolta siitä, että lohta sitten joissa riittää. Kun se on nyt uhattuna, niin sen takia Teno on kiinni ja toivottavasti pysyy myös ensi kesänä, riippumatta ministeriön hieman ehkä onnettomistakin asetuksista, jotka eivät taida täyttää ihan oikeusvaltioperiaatteen muodostumispykäliä.
Arvoisa puhemies! Näin suoraan sanoisin, että kun hallintolakia ja varsinkin sen 6 §:ää ei aivan noudateta, ajaudutaan yleensä vähän yksipuolisiin näkemyksiin, ja on vaara olemassa, että jonkun osapuolen näkemykset korostuvat liikaa. Hallintolaissa sanotaan, että viranomaisten toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden ja niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia, ja olin kyllä hyvin yllättynyt aikoinaan, kun ministeriön virkamiehet esittivät, että Suomen neuvottelukuntaan olisi tullut kiinteistönomistajien edustus, jotka olivat itse asiassa koko tämän pykälän käsittelyn kohteena, niin ministeri poisti heidät sieltä. En tiedä, onko se suoraan hallintolain 6 §:n vastaista, mutta ainakin pidän tätä sen hengen vastaisena. Jos Suomen neuvottelukunnan muodostavat sellaiset henkilöt, jotka julkisesti ovat ilmoittaneet, että kiinteistörekisteriin merkityt oikeudet pitää mitätöidä, niin pidän sitä oikeusvaltionäkökulmasta hieman erikoisena, mutta se oli ministerin poliittinen ratkaisu, ja hän kantaa siitä varmaan sitten vastuun niin pitkään kuin omassa virassaan on.
Arvoisa puhemies! Vaikka tähän on jätetty vastalause, että tämä kokonaan hylättäisiin, koska entinen lainsäädäntö oli riittävä, mikäli sitä olisi noudatettu, niin kuitenkin siitä huolimatta nyt tässä ensimmäisessä käsittelyssä pykäliä vähän katson sen oikeuskäytännön mukaan, minkä itse olen oppinut perustuslakivaliokunnassa ja ehkä muutenkin tämän eduskuntauran aikana.
Jos mennään tuohon 8 §:ään, ”Kalastuslupien myynnin järjestäminen”: Nythän toimivaltainen kalatalousalue on Tenon kalatalousalue, ja perustuslaissahan sanotaan, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Uskon kyllä, että nämä paikalliset henkilöt tästä tehtävästä selviävät, mutta tuon eduskunnan täysistunnossa julki, että nämä henkilöt ovat julkisesti ilmoittaneet, että ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien kiinteistörekisteriin merkityt oikeudet pitää mitätöidä. Kun me annamme julkisia hallintotehtäviä tällaisille ihmisille, jotka julkisesti ilmoittavat, että toisen omaisuus pitää mitätöidä, niin itse panisin tähän kysymysmerkin, että voiko tämmöiselle kalatalousalueelle sitten täydellä luottamuksella antaa julkisia tehtäviä. Eduskunta on todennut, että voi, ja toivottavasti nämä ihmiset sitten ovat sen arvoisia, että hoitavat näitä tehtäviä asianmukaisesti.
Sitten on tämä toinen pykälä, ”Kalastuslupien hinnoittelu”: Yleinen paikkakuntalaislupa on 40 euroa per kalastuskausi, kuitenkin maksuton alle 18-vuotiaille, ja sitten 150 euroa kalastuskausi on paikkakuntalaisen vapakalastuslupa, kuitenkin maksuton alle 18-vuotiaille. Sinänsä itselläni ei ole mitään tätä vastaan, koska ymmärrän paikallisten perinnettä ja saamelaisten perintökulttuurin säilymistä, mutta kuitenkin haluan tuoda julki sen, että tässä maa- ja metsätalousministeriön perusteluissa lukee: ”Esitetty 10 §:n muutos edistäisi saamelaista kalastuskulttuuria muuttamalla paikkakuntalaisten lasten luvat maksuttomiksi. Nyt esitetyllä voimaansaattamislain muutoksella saataisiin asetettua Tenolla kalastavat lapset luvan hinnan suhteen yhdenvertaiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippumatta.” Minulle ei aukene ihan tämä yhdenvertaisuusasia. Sinänsä on hyvä, mutta ei se voi mikään yhdenvertaisuus olla, kun ei semmoista ole ollut olemassakaan. Siellä asetuksessa 2020 on säädetty: ”Edellä 1 momentista poiketen alle 18-vuotiaan henkilön lunastamasta venekalastusluvasta peritään 40 euron maksu ja rantakalastusluvasta 25 euron maksu.” Nämä asetuksen määräykset tarkoittavat sitä, että alle 18-vuotias yksin kalastava lapsi tai nuori saa lunastaa yhden päivän kalastusluvan venekalastukseen 40 euron ja rantakalastukseen 25 euron hinnalla. Ei tämmöistä yhdenvertaisuutta, mihin hallituksen esitys nojaa, valitettavasti ole olemassa, ja tämä tieto on annettu myös perustuslakivaliokunnalle. — Arvoisa puhemies, menee vähän pitkäksi tämä puhelu, mutta pidän tätä periaatteellisesti niin tärkeänä asiana, että haluan tämän käydä läpi.
Tuo voimaansaattamislain 12 §: Norja reklamoi valtiosopimusrikkomuksesta sen takia, kun Suomi ei sitä pykälää halunnut noudattaa. Nyt se menee semmoiseen muotoon, että tämän osuusluvun, jonka pitäisi perustua aikaisemman voimaansaattamislain esitöiden mukaan siihen omaisuudensuojan alaisen omaisuuden määrään, kerroin — kuusi — on mielivaltainen. Kun ihmisten omaisuutta jollakin tavalla arvioidaan, niin se ei koskaan saisi olla mielivaltaista vaan sen pitäisi olla tarkka luku. — Tämä tällä kertaa, ja palataan asiaan toisessa käsittelyssä. — Kiitos.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Myllykoski.