1 luku
Valtioneuvoston organisaatio ja toimialajako
1 §
Valtioneuvoston organisaatio
Valtioneuvostossa on seuraavat ministeriöt:
1) valtioneuvoston kanslia;
2) ulkoasiainministeriö;
3) oikeusministeriö;
4) sisäasiainministeriö;
5) puolustusministeriö;
6) valtiovarainministeriö;
7) opetusministeriö;
8) maa- ja metsätalousministeriö;
9) liikenne- ja viestintäministeriö;
10) kauppa- ja teollisuusministeriö;
11) sosiaali- ja terveysministeriö;
12) työministeriö;
13) ympäristöministeriö.
Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto,
josta säädetään erikseen.
2 §
Ministeriöiden toimialat
Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden
kesken säädetään lailla tai
valtioneuvoston asetuksella.
3 §
Pääministeri
Pääministerin tehtävistä valtioneuvoston
johtamisessa säädetään perustuslaissa.
Pääministeri valvoo hallitusohjelman toimeenpanoa
ja toimii 23 §:n 1 momentissa säädettyjen
ministerivaliokuntien puheenjohtajana.
Pääministeri huolehtii Euroopan unionissa päätettävien
asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta
valtioneuvostossa.
4 §
Ministerit
Ministeri toimii ministeriön päällikkönä tai käsittelee
ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita.
Työnjaosta ministereiden kesken ministeriössä päättää valtioneuvosto.
Jokaisella ministerillä on tehtävänsä mukainen
nimike, joka vahvistetaan ministeriksi nimittämisen yhteydessä.
5 §
Ministerin sijaisuus
Valtioneuvosto määrää pääministerin
sijaiseksi sekä muun ministerin sijaiseksi toisen valtioneuvoston
jäsenen sen varalta, ettei pääministeri
tai muu ministeri voi tilapäisen esteen takia hoitaa tehtäviään.
Pääministerin sijaisuudesta on muutoin voimassa,
mitä siitä perustuslaissa säädetään.
Ministerin sijaisesta ministerivaliokunnassa valtioneuvosto
voi määrätä erikseen.
6 §
Valtiosihteeri
Pääministeriä avustamaan voidaan
nimittää pääministerin toimikaudeksi
valtiosihteeri. Pääministeri voi määrätä valtiosihteerin
toimimaan sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä.
7 §
Ministeriön organisaatio
Ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin
toimintayksikköihin ministeriön tehtävien
tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.
Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä asiasta
voidaan antaa ministeriön asetuksena annettavalla ministeriön
työjärjestyksellä.
8 §
Toimialajako kansainvälisissä asioissa
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen
käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus
tai velvoite sisällöltään kuuluu.
Ulkoasiainministeriö käsittelee lisäksi
merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia
sisältävän valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen
velvoitteen. Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat
asiat ulkoasiainministeriö käsittelee yhdessä valtioneuvoston
kanslian kanssa.
Ulkoasiainministeriö avustaa 1 momentissa tarkoitettujen
kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston
kanslia kuitenkin yhteensovittaa Euroopan unionin perussopimusten
muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia
ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevat
asiat siten kuin 9 §:n 2 momentissa säädetään.
9 §
Toimialajako Euroopan unionissa päätettävissä asioissa
Euroopan unionissa päätettävät
asiat käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan
asia sisällöltään kuuluu.
Valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa Euroopan unionissa päätettävien
asioiden valmistelun ja käsittelyn, jollei valtioneuvoston
asetuksella jonkin asiaryhmän osalta toisin säädetä.
10 §
Toimivallan ratkaiseminen
Valtioneuvosto ratkaisee pääministerin esityksestä erimielisyyden
siitä, minkä ministeriön käsiteltäväksi
jokin asia kuuluu.
Valtioneuvosto voi myös päättää,
minkä ministeriön on käsiteltävä sellainen
laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä asia,
joka koskee useamman kuin yhden ministeriön toimialaa.
11 §
Toimialajaon muuttamisen vaikutukset
Ministeriöiden toimialajaon muuttuessa siirtyvät
ministeriön hallinnonalalle kuuluvat virastot, laitokset,
toimielimet ja yhtiöt uuden toimialajaon mukaisen ministeriön
hallinnonalalle. Samoin siirtyvät vireillä olevat
asiat sekä ministeriön tekemät sopimukset
ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet
ja velvoitteet uuden toimialajaon mukaiselle ministeriölle.
Valtioneuvosto voi siirtää ministeriöön
perustetun viran ministeriöiden toimialajaon muutosta vastaavasti
toiseen ministeriöön. Samoin voidaan valtion virkamieslain
(750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu
määräajaksi nimitetty virkamies siirtää toisen
ministeriön palvelukseen määräajan
päättymiseen saakka. Virka ja virkamies voidaan
siirtää ilman virkamiehen suostumusta vain, jos
siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa.
Määrärahan siirtämisestä ministeriön
toimialan muuttuessa säädetään
valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988).
2 luku
Asioiden ratkaiseminen valtioneuvostossa
12 §
Valtioneuvoston päätöksenteko
Valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan valtioneuvoston
yleisistunnossa tai ministeriössä.
Yleisistunnossa ratkaistaan tasavallan presidentille tehtävät
ratkaisuehdotukset, valtioneuvoston asetukset sekä eduskunnalle
annettavat valtioneuvoston tiedonannot, selonteot ja kirjelmät
samoin kuin sellaiset Euroopan unionissa käsiteltävät
asiat ja muut asiat, joiden yhteiskuntapoliittinen tai taloudellinen
merkitys sitä edellyttää. Yleisistunnossa
ratkaistavista asioista säädetään
lisäksi perustuslaissa, laissa tai valtioneuvoston asetuksella.
Muut kuin 2 momentissa tarkoitetut valtioneuvostolle kuuluvat
asiat ratkaistaan ministeriössä.
13 §
Nimitysvalta
Valtioneuvosto nimittää niihin ministeriön virkoihin,
joihin nimittämistä ei perustuslaissa tai muussa
laissa säädetä tasavallan presidentin tehtäväksi.
Nimitysvallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön
välillä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Jos virkaan nimittäminen tai siirtäminen taikka
tehtävään määrääminen
säädetään muualla laissa tai
asetuksessa valtioneuvoston ratkaistavaksi, asia ratkaistaan valtioneuvoston
yleisistunnossa.
14 §
Asian siirtäminen yleisistuntoon
Ministeriön päätettäväksi
kuuluva asia on yksittäistapauksessa siirrettävä yleisistunnossa
ratkaistavaksi, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai
periaatteellisesti tärkeä, että se olisi
ratkaistava yleisistunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto
pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä.
Yleisistunnolle ei kuitenkaan saa siirtää valitus-
tai alistusasiaa.
15 §
Asioiden ratkaiseminen ministeriössä
Ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvat asiat sekä johtaa
ministeriön toimintaa työnjaon mukaisesti.
Ministeriössä päätettäviä,
muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita
voidaan antaa ministeriön esittelijöinä toimivien
virkamiesten ratkaistaviksi. Ministeriön asetuksen antamisesta
päättää ministeri. Ratkaisuvallan
siirron perusteista säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Tarkempia säännöksiä asiasta
voidaan antaa ministeriön työjärjestyksellä.
16 §
Ratkaisuvallan pidättäminen ministeriössä
Ministeri voi pidättää itselleen
ratkaisuvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen päätettäväksi.
Jos virkamies katsoo, että hänen päätettäväkseen
kuuluva asia on yksittäistapauksessa yhteiskunnallisesti
tai taloudellisesti merkittävä, on asia ennen
sen ratkaisemista saatettava ministerin tietoon.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
ministeriön virkamiehen oikeudesta pidättää päätettäväkseen
asia, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista.
3 luku
Päätöksentekojärjestys
17 §
Päätöksentekojärjestys valtioneuvoston
yleisistunnossa
Valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee asiat valtioneuvoston
esittelijän esittelystä.
Käsiteltävään asiaan lausuu
istunnossa kantansa ensin se ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu.
Jos erimielisyyttä ilmenee, asia päätetään äänestämällä noudattaen
samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä,
on se esittelijän pyynnöstä merkittävä valtioneuvoston
yleisistunnon pöytäkirjaan.
18 §
Käsittelyn siirtäminen
Valtioneuvosto voi siirtää asian käsittelyä yleisistunnossa.
Valtioneuvoston jäsenten oikeudesta saada päätöksenteko
lykätyksi asiaan perehtymistä varten säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
19 §
Esittely tasavallan presidentille
Tasavallan presidentin päätettäväksi
säädetty asia esitellään presidentille
valtioneuvostossa. Esiteltäessä asioita presidentille
valtioneuvostossa tulee vähintään viiden
ministerin osallistua käsittelyyn. Presidentti johtaa puhetta
asioita hänelle esiteltäessä.
Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa
sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
Asian, jonka presidentti päättää valtioneuvoston
ratkaisuehdotuksesta, esittelee asianomainen ministeri presidentille
valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti.
Presidentti päättää sotilaskäskyasioista,
sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa
koskevista asioista siten kuin niistä erikseen säädetään.
Asian palautumisesta valtioneuvoston valmisteltavaksi säädetään
perustuslaissa.
20 §
Tasavallan presidentin päätöksenteko
ilman yleisistunnon valmistelevaa käsittelyä
Valtioneuvoston yleisistunnossa ei käsitellä valmistelevasti
asiaa, jonka tasavallan presidentti päättää perustuslain
tai muun lain mukaan ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.
21 §
Valtioneuvoston esittelijät
Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöinä toimivat
tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yleisistunnon nimittämät
ministeriön virkamiehet sekä valtioneuvoston määräämät
esittelijät.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää valtioneuvoston
määräämien esittelijöiden
kelpoisuusvaatimuksista.
22 §
Esittelyt
Pääministeri määrää valtioneuvoston
yleisistuntojen esittelypäivät ja esittelyjärjestyksen.
Pääministeri voi määrätä ajankohdan,
johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia
on siellä esiteltävä.
Valtioneuvoston kanslia vahvistaa yhteistoiminnassa tasavallan
presidentin kanslian kanssa ajankohdat, jolloin asioita esitellään
valtioneuvostossa tasavallan presidentille.
Pääministeri voi antaa yleisiä määräyksiä virkamiesten
saapuvillaolosta valtioneuvoston yleisistunnossa ja esiteltäessä asioita
tasavallan presidentille.
23 §
Ministerivaliokunnat
Valtioneuvostossa on ministerivaliokunnat ulko- ja turvallisuuspolitiikan,
Euroopan unionia koskevien asioiden, raha-asiain sekä talouspolitiikan
valmistelua varten. Näiden ministerivaliokuntien jäsenten
tulee olla valtioneuvoston jäseniä. Valiokuntien
tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvosto voi tarvittaessa asettaa muitakin ministerivaliokuntia.
24 §
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan
ja tasavallan presidentin yhteinen kokous
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä ministerivaliokunta
voi kokoontua yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
25 §
Päätöksentekojärjestys ministeriössä
Ministeriössä asiat ratkaistaan esittelystä, jollei
valtioneuvoston asetuksella erityisestä syystä toisin
säädetä.
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä,
on se esittelijän pyynnöstä merkittävä asian
toimituskirjan arkistokappaleeseen.
26 §
Tasavallan presidentin este
Tasavallan presidentin este todetaan valtioneuvoston yleisistunnossa.
Presidentin tehtävien hoitamisesta presidentin
esteen aikana säädetään perustuslaissa.
Presidentin estettä koskevan asian esittely yleisistunnossa
kuuluu oikeusministeriölle.
Presidentin pysyvästä esteestä annetaan
tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla
valtioneuvoston ilmoituksella.
4 luku
Erinäisiä säännöksiä
27 §
Valtioneuvoston ohjesääntö
Valtioneuvoston asetuksena annettavassa valtioneuvoston ohjesäännössä annetaan
tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
toiminnasta ja järjestysmuodosta sekä ministeriön
virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista.
28 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Sen 5 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta
siitä päivästä alkaen, jona
valtioneuvosto on nimitetty ensimmäisen kerran lain voimaantulon
jälkeen.
Tällä lailla kumotaan valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta
1922 annettu laki (78/1922) siihen myöhemmin tehtyine
muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.