Perustelut

Yleistä

Talousarvioehdotuksen mukaan opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Valiokunnan mielestä opetusministeriön hallinnonalan arvot sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi ovat kestävä pohja niin opetuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan kuin muillakin opetusministeriön toimialoilla. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Sivistysvaliokunta yhtyy esitettyihin strategisiin tavoitteisiin, joiden mukaan koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään turvaamalla eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Sivistysvaliokunta korostaa myös moniarvoisuuden sekä maahanmuuttajien integroimisen merkitystä strategioiden toimeenpanossa.

Koulutuspolitiikan painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä tuetaan nopeuttamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia.

Sivistysvaliokunnan mielestä yleissivistävän koulutuksen kokonaismäärärahatilannetta voidaan pitää tyydyttävänä. Merkittävää on se, että vuoden 2005 valtionosuuksissa toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon viimeinen, vuonna 2008 maksettavaksi päätetty tarkistuserä aikaistetaan tuloutettavaksi kunnille jo vuonna 2007. Yleissivistävän koulutuksen oppilaskohtaiset valtionosuudet nousevat, vaikkakin absoluuttisesti määrärahat pienenevät ikäluokkien pienenemisen johdosta. Tärkeää on, että ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen laajenee. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 9 miljoonan euron lisäystä. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Noste-ohjelman, osuus lisäyksestä on 5 miljoonaa, ja ohjelman koko rahoitus on ensi vuonna 35 miljoonaa euroa. Ohjelman laajentamistavoite on hyvä. Valiokunnan mielestä kriteereitä tulisi kuitenkin muuttaa niin, että koulutukseen pääsy olisi nykyistä joustavampaa ja useammalla olisi mahdollisuus päästä koulutukseen tai uusintamaan vanhentunut tutkintonsa.

Valiokunta pitää tavoitetta nostaa ammatillisen koulutuksen määrää oikeana ja korostaa riittävien määrärahojen varaamisen tärkeyttä. Ammattiosaajia on välttämätöntä saada lisää työmarkkinoiden kysynnän kasvun johdosta tulevina vuosina. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen aloittamisen helpottamiseksi ja toisaalta sen keskeyttämisen vähentämiseksi käynnistetty ohjaava ja valmistava koulutus jatkuu. Toisen asteen koulutuksen hakuprosesseja uudistetaan. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään 3 000 opiskelijapaikalla.

Myönteisenä kehityksenä valiokunta pitää myös sitä, että eduskunnalle on annettu hallituksen esitys aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen oikeuttavien ohjaustuntien määrän nostamisesta (HE 124/2006 vp).

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan keskittynyt käsittelemään erityisesti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja kouluhyvinvoinnin lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä käsittäen myös opintojen ja oppilaanohjauksen kehittämistoimenpiteitä sekä opintotukea. Lisäksi valiokunta on käsitellyt momentin 29.80.50 määrärahoja sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden henkilötyövuosien määrärahoja talousarviossa. Valiokunta on keskustellut tätä lausuntoa käsitellessään myös muun muassa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen ongelmista, jatkokoulutuspaikkojen riittävyydestä ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä sekä maahanmuuttajien koulutuksesta. Valiokunta tulee esittämään yksityiskohtaiset koulutuspoliittiset linjauksensa sen käsiteltävänä olevan koulutuspoliittisen selonteon (VNS 4/2006 vp) mietinnössä lähiviikkoina.

Kouluhyvinvoinnin lisääminen

Talousarvioehdotuksen mukaan tulevaisuuden osaamispohjan turvaamiseksi parannetaan lasten ja nuorten kouluhyvinvointia. Valtioneuvoston keväällä antaman koulutuspoliittisen selonteon (VNS 4/2006 vp) mukaan kouluhyvinvointia edistävän toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on koulun kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Kehittämistoiminnassa painottuvat varhainen puuttuminen, koulupäivän rakenteen uudistaminen, osallisuuden lisääminen sekä koulupudokkuuden ehkäisy. Valiokunta tulee ottamaan kantaa kehittämistoimiin koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä. Talousarvioehdotuksessa esitetään kouluhyvinvoinnin edistämiseen 4,5 miljoonaa euroa momentille 29.10.25 ja 3,5 miljoonaa euroa momentille 29.20.30.

Laaja toimenpideohjelma sisältää seuraavat hankkeet: Koulukiusaamisen vähentäminen, Varhainen tuki oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, Koulupudokkaiden aktivointihanke, Maahanmuuttajaopetuksen kehittäminen, Koululaisten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla, Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen ja Osallistuva oppilas — yhteisöllinen koulu -hanke.

Valiokunta pitää hankkeita kannatettavina. Esimerkiksi joustavan perusopetuksen hankkeessa kehitetään perusopetuksen yläluokkien toimintatapoja ja opetusmenetelmiä niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja antavat erilaisia mahdollisuuksia suorittaa perusopetus ja saada päättötodistus. Määrärahoja käytetään myös sellaisten toimintamuotojen kehittämiseen ja laajentamiseen, joilla ehkäistään peruskoulun keskeyttämistä. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on ehkäistä ongelmia sekä puuttua niihin varhaisessa vaiheessa.

Osallistuva oppilas -hankkeen tavoitteena on tukea kunnissa lasten ja nuorten erilaisten vaikuttamisjärjestelmien kehittymistä, rakentaa toiminta- ja yhteistyöverkostoja sekä kehittää viranomaisyhteistyötä, kehittää koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria, kehittää oppilaskuntatoimintaa ja järjestää valtakunnallista ja alueellista koulutusta sekä henkilöstön täydennyskoulutusta. Tärkeänä tavoitteena on pyrkiä koulun toimintakulttuurilla vaikuttamaan oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennainen osa koulun toimintakulttuuria ovat koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet. Tärkeää on myös se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi.

Koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma perustuu tutkimustietoon, ja ohjelma tulee tarjoamaan työkaluja kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Ohjelman kehittäminen alkaa Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä, ja valtakunnalliseen levitykseen ohjelma on valmis syksyllä 2009.

Oppilaanohjaus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan peruskouluissa on opinto-ohjaajia eri kunnissa vaihtelevasti ja tilanne on hajanainen. Näin ollen oppilaat eivät saa ohjausta tasapuolisesti. Ongelmallisinta on, että oppilailla ei ole riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Valiokunnan mielestä riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella voidaan varmistaa tulevan koulutus- ja uravalinnan osuvuutta ja ehkäistä siten myöhempää opintojen keskeyttämistä. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen kehittämistä tutkinut työryhmä (OPM työryhmämuistioita 2005:33) onkin esittänyt tähän tarkoitukseen lisärahoitusta vuosittain 5 miljoonaa euroa vuodesta 2006 lähtien. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä lisämäärärahojen osoittamista valtion vuoden 2007 talousarviossa.

Edellä olevan perusteella sivistysvaliokunta esittää,

Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen

Valiokunta yhtyy opetusministeriön näkemykseen siitä, että korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset edellyttävät korkeakoulujärjestelmän rakenteen uudelleen arviointia. Tehokas ja toimiva korkeakouluverkko edellyttää tiivistyvää yhteistyötä ja voimien yhdistämistä. Tulevaisuuden haasteita ovat esimerkiksi nuorisoikäluokkien kehitys ja globaali kilpailu koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla. Toiminnan kehittämisen painopiste on laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälistämisen vahvistamisessa. Valiokunta kuitenkin pitää välttämättömänä, että verkoston tiivistäminen ja rakenneratkaisut tehdään yhteistyössä alueiden ja yliopistojen kanssa niin, että ne palvelevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaa kehitystyötä. Suomen kaltaisessa maassa tulee olla alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka järjestää koulutusta ja tutkimusta lähtökohtanaan myös alueellinen vaikuttavuus ja kehittäminen, mikä niille jo lainsäädännönkin mukaan kuuluu.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen uudelleen kohdentamista ei valiokunnan mielestä voi tehdä suoraviivaisesti ikäluokkalukujen perusteella, vaan aloituspaikkamitoituksessa on huomioitava myös korkeakoulutasoisen työvoiman alueellinen saatavuus. Lääkärit, opettajat, sairaanhoitajat ja puheterapeutit ovat esimerkkejä ammattiryhmistä, joiden saatavuus reuna-alueilla heikkenee, ellei koulutusta tarjota alueellisesti kattavasti eri puolella maata.

Valiokunta painottaa sitä, että korkeakoulusektori pohjautuu duaalimalliin, jossa sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluilla on eri tehtävät ja profiilit. Valiokunta pitää välttämättömänä, että duaalimalli tutkintojen perusrakenteessa säilyy.

Korkeakoulujen määrärahat nousevat budjettivuonna 2007 yhteensä 47 miljoonalla eurolla, mitä valiokunta pitää myönteisenä kehityksenä. Korkeakoulujen rahoitukseen liittyvät rakenteelliset epäkohdat aiheuttavat valitettavasti määrärahavajetta perusrahoitukseen muun muassa yliopistojen vuokrakustannusten johdosta. Ammattikorkeakoulujen hankerahoituksen supistaminen 5 miljoonalla eurolla aiheuttaa vakavia vaikeuksia tutkimus- ja kehitystyölle.

Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa 31 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa lisätään korkeakoulutuksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Suomen akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaa myöntämisvaltuutta listätään 19,7 miljoonalla eurolla. Talousarvioehdotuksen perustelujen mukaan yliopistot kehittävät toimintaansa ja rakenteitaan vapauttaen voimavaroja ydintehtäviensä hoitamiseen ja painoalojensa vahvistamiseen. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimeenpanopäätökset tehdään vuonna 2007 tavoitteena yliopistoissa vuoteen 2011 mennessä 1 000 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin ja 1 000 henkilötyövuoden uudelleen kohdentaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2007 yliopistojen henkilötyövuosien määrä on korkeintaan edellisen vuoden tasolla. Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelma ei saa olla pelkästään henkilöstönvähentämisohjelma yliopistoissa vaan perustana tulee olla koulutuksen laadun turvaaminen. Tärkeää on muun muassa, että yliopistot kehittävät työyhteisöjään kilpailukykyisiksi työnantajina, ja henkilöstön työkyvyn ja -tyytyväisyyden tulee olla hyvällä tasolla. Myönteistä on myös, että yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä.

Tarkoituksena on, että yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on hallituksen mukaan vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita.

Talousarvioehdotuksen mukaan ammattikorkeakoulut panostavat koulutuksen laatuun ja tasoon läpäisyn parantamiseksi ja nopeuttamiseksi tavoitteena keskeyttämisen väheneminen ja tutkintojen suorittamisiän aleneminen. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan alakohtaiseen määrään ja ammattikorkeakoulujen työnjakoon liittyvät muutokset, jotka ovat välttämättömiä koulutustarpeen mitoittamiseksi ja suuntaamiseksi työelämän tarpeiden mukaisesti, ratkaistaan ja selvitetään tavoitesopimuskaudella 2007—2009. Kymmenen prosenttia aloituspaikkojen kokonaismäärästä kohdennetaan uudelleen alueellisesti ja alakohtaisesti keväällä 2007 ja 2008 sovittavissa lisäpöytäkirjoissa.

Valiokunta pitää kannatettavana, että opetusministeriö, ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät varmistavat korkeakouluyksikköjen toimintakyvyn ja monipuolisuuden sen mukaisesti kuin opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien välisissä vuosia 2007—2009 koskevissa tavoitesopimuksissa on sovittu. Tuottavuutta lisätään siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa sopimuskaudella nopeammin kuin käytettävissä oleva yksikköhintarahoitus. Valiokunta näkee järkevänä kehittää korkeakoulujen hallinto- ja tukitoimia yhteispalveluina. Ammattikorkeakoulut vahvistavat alueellista innovaatiojärjestelmäänsä hyödyntäen tutkimus- ja kehitystyöstrategioitaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut jatkavat keskinäistä yhteistyötään uudistettujen aluestrategioiden pohjalta.

Opintososiaaliset etuudet

Talousarvioehdotuksen mukaan opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Opintotukimenojen taso arvioidaan 9,9 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu muun muassa takausvastuumenojen pienenemisestä. Opintotuen määrärahojen pieneneminen ei tarkoita leikkauksia, vaan muun muassa asumislisän korotus vaikuttaa määrärahoja lisäävästi. Sivistysvaliokunta pitää merkittävänä asiana, että opintososiaalisia etuja on kehitetty määrätietoisesti kuluvalla vaalikaudella, myös eduskunnan päätöksillä. Opiskelijoiden asumislisää on korotettu, ateriatuen taso on turvattu, on säädetty opintolainasta tehtävä verovähennysoikeus valmistumisen jälkeen, alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutusta on lievennetty nostamalla tulorajoja 15 prosentilla 1.11.2006 lukien.

Opiskelijoiden opintososiaalisen aseman kehittäminen on edelleen ajankohtainen ja tärkeä asia. Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ovat vuoden 2007 talousarvion osalta nousseet esille seuraavat asiat:

• korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamistarve opiskelijaruuan hinnannousun estämiseksi,
• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuokrakustannusten korvaustason nosto 268 000 eurolla terveydenhoitokustannusten nousun ehkäisemiseksi,
• opintorahan jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi opintorahan nosto 15 prosentilla,
• toisen asteen opiskelijoiden osalta alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen tulisi poistaa,
• opiskelijan omien tulojen vapaan tulorajan korotus sekä
• opiskelijaterveydenhuollon kiireellinen parantaminen, erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoilla.

On selvää, ettei kaikkia edellä mainittuja tavoitteita pystytä vuodelle 2007 varatun budjettikehyksen puitteissa toteuttamaan. Osa päätöksistä jää tulevien vuosien talousarviokäsittelyn varaan. Sivistysvaliokunnan mielestä opintososiaalisen tuen johdonmukaista kehittämistä tulee jatkaa. Valtiovarainvaliokunnan harkittavaksi jää ratkaisujen tekeminen ensi vuoden talousarvion osalta.

Sivistysvaliokunta esittää,

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti

Talousarvioesityksessä on momentille 29.80.28 osoitettu Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille yhteensä 402 000 euroa, mikä on 404 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2006.

Opetusministeriön tarkoituksena on kehittää instituuttia johdonmukaisesti kansainvälisyysohjelmiensa mukaisesti kulttuurin toimialan asiantuntija- ja palveluyksiköksi, jolla tulee olemaan keskeinen tehtävä EU:n ja Venäjän välisen kulttuuriyhteistyön edistäjänä. Opetusministeriö on myös asettanut selvitysmiehen, jonka tehtävänä on tehdä selvitys Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kehittämistarpeista ja jonka työn on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä 2007. Instituutin kehittämistoimet eivät ole kuitenkaan mahdollisia nyt valtion talousarvioesityksessä tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla, joka vastaa puolta edellisvuoden määrärahasta.

Edellä olevan perusteella sivistysvaliokunta esittää,

Museovirasto

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioehdotus on Museoviraston toimintamenojen osalta ongelmallinen. Tuottavuusohjelman euromääräinen vähennys, 238 000 euroa, vaikeuttaa merkittävästi Museoviraston toimintaa, kun otetaan huomioon, että Merimuseon perustamisesta Kotkaan on tehty valtioneuvoston periaatepäätös. Lisäksi Museovirasto perusti tänä vuonna kaksi alueellista toimipistettä, joiden toimintaa joudutaan Museovirastolle osoitettujen määrärahojen puitteissa ensi vuoden osalta arvioimaan uudelleen. Riittämättömät toimintamäärärahat ovat hankaloittamassa myös viraston asiantuntija- ja viranomaistoimintaa. Virasto antaa noin 1 000 lausuntoa vuodessa, ja resurssien vähentäminen tulee merkitsemään lausuntoaikojen huomattavaa pidentymistä. Ennakoiviin viranomaisneuvotteluihin osallistuminen vaarantuu, eikä suojelutavoitteita voida sovittaa maakäytön suunnitelmiin ajoissa.

Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Museoviraston toimintojen hoitamiseksi lisämäärärahan tarve on vähintään 500 000 euroa. Sen vuoksi sivistysvaliokunta esittää,

Momentin 29.80.50 määrärahat

Valiokunta on huolestunut siitä, että momentin määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi 1,8 miljoonalla eurolla.

Kulttuuri-instituuttien tukeminen.

Talousarvioesityksessä on kulttuuri-instituuteille osoitettu yhteensä 4 328 000 euroa, mikä vastaa vuoden 2006 talousarvion tasoa. Suomen neljää tiedeinstituuttia rahoitetaan vuonna 2007 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista tieteen edistämiseen. Tiedeinstituuttien toiminta-avustusten taso säilyy vuonna 2007 vuoden 2006 tasolla lukuunottamatta perusteltuja lisäyksiä tai vähennyksiä, jotka perustuvat opetusministeriön strategisten tavoitteiden edistämiseen.

Valtioneuvoston kulttuurivientihankkeen suositusten toteuttaminen kasvattaa paineita osoittaa instituuttien käyttöön lisää määrärahoja. Opetusministeriön 25.10.2005 asettama työryhmä ehdottaa, että luodaan verkostomainen toimintamalli palvelemaan suomalaisten kulttuurialan tekijöiden ja ulkomailla toimivien muiden toimijoiden välistä tiedonvaihtoa.

Kulttuuri-instituuteille ollaan osoittamassa lisätehtäviä osana rakennettavaa kulttuuriviennin kansallista tukiverkostoa. Verkoston tavoitteena on, että suorat kontaktit kulttuurialan toimijoiden välillä Suomessa ja ulkomailla lisääntyvät ja tiedonkulku suomalaisten kulttuuriviennin toimijoiden välillä paranee. Tukiverkoston toiminnan edellytyksenä on sisäisen tiedotuskanavan perustaminen ja ylläpito.

Ystävyysseurojen tukeminen.

Talousarvioesityksessä on ystävyysseuroille ja ulkomaanyhdistyksille osoitettu yhteensä 1 175 000 euroa, mikä on 725 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2006.

Opetusministeriö myöntää ystävyysseuroille ja ulkomaanyhdistyksille vuosittain yleis- ja erityisavustuksia. Tähän tarkoitukseen on myönnetty viiden viime vuoden aikana vuositasolla yhteensä noin 2 700 000 euroa (mom. 29.08.25 ja 29.90.50).

Vuoden 2007 määräraha ei anna mahdollisuuksia jatkaa samanlaista avustuskäytäntöä, mikä on ollut käytössä viime vuosien aikana. Suurimmat valtion yleisavustukset saivat vuonna 2006 Suomi—Venäjä-Seura ry (1 185 000 euroa), Pohjola-Norden ry (550 000 euroa), Tuglas-seura ry (258 500 euroa), Suomi—Amerikka Yhdistysten liitto ry (121 000 euroa), Suomi—Unkari Seura ry (90 000 euroa), Suomen Viro-yhdistysten liitto ry (55 000 euroa), Rozentãls—seura ry (55 000 euroa) ja Donelaitis—seura - Liettuan ystävät ry (45 000 euroa). Näiden lisäksi pienempiä avustuksia sai noin 30 seuraa.

Opetusministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan opetusministeriön ystävyysseuroille jakaman valtionavun nykyisiä käytäntöjä ja tekemään ehdotuksia niiden selkeyttämiseksi ja kehittämiseksi. Loppuraportin on määrä valmistua 20.10.2006.

Rauhantyön edistäminen.

Talousarvioesityksessä on rauhantyön edistämiseen 325 000 euroa, mikä on 135 00 euroa vähemmän kuin vuonna 2006.

Opetusministeriö myöntää valtionavustuksia rauhantyön edistämiseen. Hallituksen vuoden 2006 talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen ehdotettiin 420 000 euron määrärahaa. Talousarviosta päättäessään eduskunta lisäsi momentille 40 000 euroa Itämerikeskussäätiön toiminnan tukemiseen, joten rauhantyön edistämiseen oli vuonna 2006 käytettävissä yhteensä 460 000 euroa. Pääosa käytettävissä olevasta määrärahasta myönnetään vakiintuneeseen tapaan yleisavustuksina valtakunnallisille rauhantyön yleisjärjestöille ja säätiöille, erityisaloilla kuten esimerkiksi ammattialakohtaisesti rauhantyötä tekeville yhdistyksille sekä alueellisille yleistä rauhantyötä tekeville yhdistyksille ja säätiöille. Avustamista ja avustusten määriä harkittaessa on otettu huomioon hakijoiden toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tuloksellisuus.

Pienempi osa käytettävissä olevasta määrärahasta myönnetään erityisavustuksina rauhantyön hankkeisiin. Erityisavustuksista päätettäessä etusijalle on pyritty asettamaan hankkeet, joiden tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja ja avauksia rauhantyöhön. Vuoden 2007 talousarvioesityksen osalta rauhantyön 135 000 euron määrärahavähennyksellä on vaikutuksia rauhanjärjestöjen perustoiminnan tasoon henkilöstön määrään. Talousarvioehdotuksen määrärahojen vähentämisen vuoksi kehittämishankkeista on vuonna 2007 hyvin todennäköisesti luovuttava kokonaan.

Kulttuurilehtien tukeminen.

Talousarvioesityksessä on kulttuurilehtien tukemiseen 679 000 euroa, mikä on 121 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2006.

Kulttuurilehdillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa sananvapauden ja kulttuurin monimuotoisuuden edistäjinä. Suomen kaltaisessa pienen kielialueen maassa useimmat kulttuurilehdet eivät pysty toimimaan ilman julkista tukea. Kulttuurilehtinä pidetään laadukkaasti toimitettua painetussa taikka muussa muodossa Suomessa ilmestyvää pääsääntöisesti maksua vastaan jokaisen saatavissa olevaa lehteä, joka ylläpitää kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon erilaiset vähemmistökulttuuritarpeet.

Pääosa kulttuurilehtituesta myönnetään vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kulttuurilehtien kustantajille kehittely-, toimitus-, painatus- ja jakelukustannusten peittämiseen. Osa määrärahasta on vuosittain myönnetty kulttuurilehtien jakelun edistämiseen. Merkittävin tuettu jakelun edistämisen muoto on ollut yleisten kirjastojen kulttuurilehtivalikoiman monipuolistaminen välillisen tuen muodossa. Vähäinen osuus kulttuurilehtituesta on käytetty verkkomuodossa olevien kulttuurilehtien toimituskustannuksiin.

Vuoden 2007 talousarvioesityksen toteutuminen merkitsisi sitä, että joko tuettavien lehtien määrää karsitaan tai tukimääriä lasketaan tasaisesti kaikkien tuettavien lehtien osalta tai että jakelun edistämisen ja verkkolehtien tuet poistuvat kokonaan. Käytännössä heikossa taloudellisessa asemassa olevien lehtien tuen vähentäminen tai poistaminen saattaa merkitä sitä, että osa kulttuurilehdistä ei voi jatkaa toimintaansa.

Edellä todetun ja eri avustuksensaajien tilanteen huomioon ottaen sivistysvaliokunta esittää,

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden henkilötyövuodet

Talousarvioesityksessä henkilötyövuosimäärä vuonna 2007 on teattereilla 2 469, orkestereilla 1 033 ja museoilla 1 158. Henkilötyövuosimäärät ovat samat kuin vuonna 2006. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että yksikköhintaan on tehty 2 %:n indeksikorotus vuodelle 2007, mikä tarkoittaa teattereille noin 605 000 euron, orkestereille noin 245 000 euron ja museoille noin 375 000 euron lisäystä. Tästä aiheutuvat lisäykset tulisi osoittaa valtionosuuksiin tarkoitetuille budjettimomenteille, mutta hallituksen esityksessä lisäykset on osoitettu rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2004 kustannustietoihin perustuvat henkilötyövuosivajeet toteutuneisiin nähden ovat teattereilla 114, orkestereilla 97 ja museoilla 382. Vaje on kaikkiaan huomattava, ja se vaikeuttaa valtionosuuden piirissä olevien taide- ja kulttuurilaitosten toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja uusien toimijoiden hyväksymistä valtionosuuteen oikeutetuiksi. Vuodelle 2007 haki oikeutta valtionosuuteen 10 uutta museota ja 14 uutta teatteria. Uusia orkestereita ei ollut hakijoina.

Opetusministeriön ilmoituksen mukaan tavoitteena on ollut v. 2004 lähtien kasvattaa vuosittain valtion talousarviossa olevien teattereiden, orkestereiden ja museoiden henkilötyövuosimäärää noin 10 prosentilla vajeesta. Vuosina 2004—2006 teattereille on lisätty yhteensä 60 henkilötyövuotta, orkestereille 22 ja museoille 130.

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta esittää,

Elokuvataiteen tukeminen

Valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen sisältyy elokuvataiteen tukemiseen yhteensä 17 930 000 euroa, mikä on 500 000 euroa enemmän kuin vuonna 2006. Elokuvataide sisältyy talousarvioon taiteen veikkausvoittovarojen selvitysosan kohtaan "Taiteenalojen edistäminen".

Määrärahan (17 930 000 euroa) tavoitteena on Audiovisuaalisen politiikan linjat -strategia 2010:n mukaisesti turvata suomalaisen elokuvan kehitysedellytykset ja toimiva rahoitusrakenne.

Kehittämistarpeisiin kuuluvat: elokuvan lajikirjon monipuolisuuden turvaaminen sekä taiteellinen ja sisällöllinen riskinotto, riittävän suuruiset tuotantobudjetit rahoituspohjan laajentamiseksi kansainvälisen rahoituksen suuntaan, lasten ja nuorten elokuvien tuotantojen jatkuvuus, elokuvateatteriverkoston kehittäminen toimintaympäristön muutoksia vastaavaksi sekä kotimaisten elokuvien viennin edistäminen.

Vuoden 2007 talousarvioesityksen taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovarojen edistämiseen tarkoitetun määrärahan raamien puitteissa ei ole voitu kasvattaa elokuvaan osoitettavaa määrärahaa kehittämistarpeiden edellyttämällä tavalla. Opetusministeriön alustavassa momentin käyttösuunnitelmassa määrärahalisäys elokuvataiteen edistämiseen on yhteensä 500 000 euroa.

Audiovisuaalisen politiikan linjat -strategian toimeenpano hidastuu. Strategian tavoitteena on elokuvan julkisen tuen nostaminen pohjoismaisesti vertailukelpoiselle tasolle (vuonna 2010 noin 25 miljoonan euron tasolle). Vuosittain tämä tarkoittaisi noin kahden miljoonan euron lisäystä.

Keskimäärin 10 pitkän näytelmäelokuvan sijaan maassamme pitäisi tuottaa vähintään 12—15 pitkää näytelmäelokuvaa vuosittain, jotta elokuvan monipuolisuus ja laatu voitaisiin turvata ja mahdollisuus taiteelliseen sekä sisällölliseen riskinottoon taata. Ilman jatkuvaa kehittämistä kotimainen elokuvatarjonta kapea-alaistuu ja korkea laatu kärsii. Hyvän koulutuksen avulla saatu osaaminen ja voimavarat olisi voitava hyödyntää.

Elokuvan kulttuurinen ja taloudellinen merkitys on kiistaton. Elokuvateatterilevityksen jälkeen sen taloudellinen tuottavuus jatkuu video- ja DVD-levityksenä, televisioesityksinä ja nykyään myös on-demand-pohjaisena verkkolevityksenä. Elokuva-ala on tärkeä työllistäjä, jossa julkisella panostuksella on kerrannaisvaikutuksia. Julkisen tuen vahvistaminen loisi pohjaa liiketaloudellisesti vahvemmalle ja työllistävälle elokuva-alalle ja tekisi elokuvista uskottavia sijoituskohteita niin koti- kuin ulkomaisillekin rahoittajille.

Elokuvien tuotantokustannukset ovat nousseet kustannuskehityksen vaikutuksesta, mutta julkisen tuen määrää elokuvaa kohden ei ole voitu riittävästi kasvattaa. Kansainvälisen osatuotantorahoituksen saaminen edellyttää, että tuotantomme yltävät hyödyntämään näitä rahoitusinstrumentteja. Tämä edellyttäisi tuotantobudjettien suuruuden kasvattamista, mikä parantaisi tuotantoyhtiöiden toiminnan jatkuvuutta. EU:n MEDIA-ohjelmassa korostetaan elokuvatuotantoyhtiöiden toiminnan jatkuvuutta sekä elokuvien liikkumista tuotantomaan rajojen ulkopuolella.

Suomessa elokuvan tukimäärärahat ovat pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa, joissa julkisen tuen perusteena on rahoituksen riittävän perusvolyymin turvaaminen sekä kansainvälisen tuotantorahoituksen edellyttämän kansallisen rahoituksen tason varmistaminen.