Perustelut
Talousvaliokunta omasta näkökulmastaan puoltaa
hallituksen esityksen hyväksymistä.
Käsitellessään kilpailuneuvostosta
annetun lain muuttamista talousvaliokunta huomautti mietinnössään TaVM
2/1998 vp, että kilpailunrajoituslain
sekä julkisista hankinnoista annetun lain mukaisten tehtävien
laajuus ja merkitys edellyttävät nykyistä vahvempaa,
tuomioistuimen kaltaista organisaatiota. Eduskunta hyväksyi
24.3.1998 talousvaliokunnan mietinnössään ehdottaman
lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus kiireellisesti
valmistelee ja antaa eduskunnalle esityksen kilpailuneuvoston muuttamisesta
varsinaiseksi tuomioistuimeksi tai sen tehtävien siirtämisestä varsinaiseen
tuomioistuimeen.
Valmistelussa on selvitetty eri vaihtoehtoja. Hallitus on päätynyt
esittämään uuden erityistuomioistuimen,
markkinaoikeuden, perustamista, jonka toimivaltaan kuuluisivat nykyisin
kilpailuneuvoston ja markkinatuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat
asiat. Hallituksen mukaan näin turvataan paremmin tuomioistuimen erityisasiantuntemus
kuin siirrettäessä asiat johonkin tai joihinkin
jo toimiviin tuomioistuimiin. Lakimiestuomareiden lisäksi
valtioneuvosto määrää riittävän
määrän sivutoimisia asiantuntijajäseniä.
Nykyinen kilpailuneuvosto toimii kauppa- ja teollisuusministeriön
yhteydessä. Sen kaikki jäsenet ovat sivutoimisia.
Markkinatuomioistuimessa puheenjohtaja on päätoiminen,
mutta muut jäsenet ovat sivutoimisia. Markkinaoikeuden
lainoppineet jäsenet tulevat olemaan päätoimisia.
Sivutoimisia asiantuntijajäseniä ei enää määrätä etujärjestöjen
esityksestä. Talousvaliokunnan käsityksen mukaan
etujärjestöedustuksesta luopuminen korostaa tuomioistuimen
riippumattomuutta.
Markkinaoikeudessa painottuvat määrällisesti
ja taloudellisilta arvoiltaan hankinta- ja kilpailuasiat, joita
valiokunnan saaman arvion mukaan on noin 90 prosenttia kaikista
markkinaoikeudessa käsiteltävistä asioista.
Nämä asiat saattavat olla merkittäviä myös
kansantaloudellisesti. Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien kannalta
tärkeitä asioita ovat nykyiseltä markkinatuomioistuimelta
markkinaoikeuteen siirtyvät asiat, jotka liittyvät
hyödykkeiden ja erilaisten palveluiden markkinoinnin sääntelyyn
sekä markkinoinnin eri osapuolten välisten sopimusehtojen sääntelyyn.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että asiat käsitellään markkinaoikeudessa
tehokkaasti ja asiantuntemuksella. Osapuolten on voitava odottaa tuomioistuimen
ratkaisua kohtuullisessa, ennakoitavissa olevassa ajassa. Valiokunnan
mielestä olennaisen tärkeää on,
että tuomioistuimeen voidaan palkata riittävä määrä lakimies- ja asiantuntijajäseniä
sekä valmistelevaa
henkilökuntaa. Palkan tulee olla kilpailukykyinen, jotta
tuomioistuimeen hakeutuminen on houkuttelevaa. Henkilöstön
ohella tuomioistuimelle on turvattava myös muut toimintaedellytykset.
Lakiehdotuksen mukaan markkinaoikeus toimii jaostoihin jakautuneena
siten kuin työjärjestyksessä tarkemmin
määrätään. Jaostojakoa
ja jaostojen lukumäärää ei säännellä laissa.
Hallituksen esityksessä on tavoiteltu mahdollisimman joustavia
ja käytännön ratkaisutoiminnan tarpeet
huomioon ottavia säännöksiä.
Jaostojaosta riippumatta henkilökuntaa voidaan
käyttää tarvittaessa kaikentyyppisten
tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvien asioiden käsittelyyn.
Talousvaliokunnan mielestä asioiden jakamisessa jaostoihin
tulee pyrkiä tasapainoisuuteen ja selkeisiin asiakokonaisuuksiin.
Säännösten mahdollistamaa joustavuutta
tulee käyttää hyväksi vaarantamatta
kuitenkaan oikeusvarmuutta. Kun valtioneuvosto määrää riittävän
määrän sivutoimisia asiantuntijajäseniä,
jaostoissa on mahdollista monipuolisesti hyödyntää heidän asiantuntemustaan.
Talousvaliokunnassa asiantuntijat ovat esittäneet kriittisiä arvioita
lain sisällöstä ja uuden erityistuomioistuimen
tarpeellisuudesta. Valiokunnassa on kiinnitetty huomiota myös
muun muassa muutoksenhakujärjestelmään,
toimivallanjakoihin sekä asioiden käsittelyn ja
asiakirjojen julkisuuteen. Talousvaliokunnassa on tuotu myös
esiin se, että EU:ssa on suunnitteilla parin vuoden kuluessa
muutoksia kilpailuasioita koskeviin säännöksiin.
Talousvaliokunta katsoo, että esitetyn kritiikin johdosta
lakivaliokunnan tulee selvittää lakiesityksen
sisältö ja lain tarpeellisuus.