Perustelut

Valiokunta pitää esityksen päälinjauksia perusteltuina ja esittää, että lakiehdotukset hyväksytään perustuslakivaliokunnan edellyttämin muutoksin.

Lontoon sopimus

Lontoon sopimuksen tavoitteena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia. Talousvaliokunta on kiinnittänyt eurooppapatentin kustannuksiin jo aiemmin TaVL 9/2006 vp huomiota todeten, että erityisesti käännösvaatimusten vuoksi kustannukset saattavat kohota jopa 5—10-kertaisiksi USA:n vastaaviin verrattuina. Lontoon sopimuksen on arvioituLontoon sopimusta käsittelevän työryhmän loppuraportti (Konserni 38/2009, s. 33) vähentäneen patentoinnin kustannuksia noin 20—30 prosenttia. Keskimääräisten käännöskustannussäästöjen arvioidaan olevan noin 3 600 euroa patenttia kohti. Mitä useampi maa liittyy Lontoon sopimukseen, sitä pienemmiksi käännöskustannukset muodostuvat. Tällä hetkellä Euroopan patenttisopimuksen 36 sopimusvaltiosta 15 maata on liittynyt Lontoon sopimukseen. Näiden joukossa ovat mm. Ruotsi ja Tanska.

Esityksen mukaisesti Lontoon sopimukseen liittymisen myötä Suomessa voimaan saatettavien eurooppapatenttien vaatimusosa tulee edelleen kääntää suomeksi tai patentinhaltijan oman kielen ollessa ruotsi ruotsiksi. Sen sijaan patenttihakemuksen selvitysosa voidaan nykyisestä poiketen haluttaessa antaa vain englanninkielisenä. Patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Selvitysosaa saatetaan käyttää apuna vaatimusosaa tulkittaessa, mutta selvitysosalla ei ole juridista sitovuutta. Riita- ja rikosasian yhteydessä tuomioistuimella on mahdollisuus velvoittaa patentinhaltija käännättämään patenttijulkaisu kokonaisuudessaan patenttivaatimuskäännöstä vastaavalle kielelle.

Suurin osa Suomessa voimassa olevista patenteista on eurooppapatentteja. Kun vuonna 2010 myönnettiin 923 (hakemuksia 1 833) kansallista patenttia, saatettiin samanaikaisesti Suomessa voimaan 4 644 eurooppapatenttia. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli kaikkiaan voimassa 12 216 kansallista patenttia ja 34 406 eurooppapatenttia. Voimassa olevien kansallisten patenttien määrät ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 1998 lukien ja eurooppapatenttien määrät puolestaan tasaisesti nousseet.

Lontoon sopimukseen liittymisen vaikutuksista tehdyissä kattavissa selvityksissäSuomen mahdollinen liittyminen Lontoon sopimukseen; Vaikutusarvio (Konserni 27/2009 ja Konserni 38/2009) on tullut esille sekä sopimukseen liittymistä puoltavia että hanketta vastustavia näkemyksiä. Erityisesti patenttiasiamiehet ja kääntäjät ovat katsoneet, että sopimukseen liittyminen vaarantaa pienten yritysten mahdollisuuden hyödyntää patentteja ja englannin kielen laajentuva käyttö myös köyhdyttää suomenkielistä sanastoa. Toisaalta suurin osa niin pienistä kuin suuristakin yrityksistä on kannattanut sopimukseen liittymistä. Samoin keksijät katsovat, että sopimukseen liittymisen positiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin negatiiviset. Asiantuntijakuulemisessa on lisäksi todettu, että Lontoon sopimukseen liittyminen on omiaan lisäämään Suomen houkuttelevuutta huippututkimuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tekopaikkana.

Talousvaliokunta toteaa, että Lontoon sopimukseen liittyminen tulee vähentämään suomen kielellä saatavan patentointimateriaalin määrää ja samalla heikentämään erityisesti patenttihakemusten kääntämiseen erikoistuneiden kääntäjien asemaa työmarkkinoilla. Selvitysosa muodostaa sivumääräisesti hakemuksen laajimman osan (keskimäärin 22-sivuisessa eurooppapatenttihakemuksessa on 4-sivuinen hakemusosa, 16-sivuinen selvitysosa, johon liittyy 2 sivua piirustuksia). Toisaalta edelleen suomeksi (tai ruotsiksi) käännettäisiin hakemuksen oikeudellisesti sitova ja käännöstyön kannalta erityistä tarkkuutta vaativa osa. Vaatimusosan kääntäminen suomeksi (tai ruotsiksi) turvaa myös osaltaan kansallisen sanaston säilymistä. Käännösvaatimusten laajuustarvetta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että käytännössä eurooppapatenttihakemukset käännetään suomeksi (tai ruotsiksi) vasta patenttien voimaan saattamisen yhteydessä eli noin 4—6 vuotta patenttihakemuksen jättämisen jälkeen. Tehdyn vaikutusarvioinnin mukaan patenttiseuranta on aktiivista, mutta se tapahtuu ensisijaisesti pohjautuen englanninkieliseen materiaaliin. Pelkästään suomenkielisen seurannan todettiin olevan harvinaista.

Talousvaliokunta katsoo, että Lontoon sopimukseen liittyminen tukee Suomen tavoitteita parantaa eurooppalaisen patenttijärjestelmän kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Suomi on voimakkaasti tukenut EU-patentin (ent. yhteisöpatentti) ja siihen olennaisesti liittyvän tuomioistuinjärjestelmän kehittämistä. Tältä osin jo useita vuosia vireillä ollut valmistelutyö etenee erittäin hitaasti, eikä vielä ole varmuutta, milloin ja missä muodossa järjestelmä saadaan voimaan. Eurooppapatenttijärjestelmä ei korvaa EU-patenttia, mutta nykytilanteessa on selkeä tarve kehittää eurooppapatentista mahdollisimman tehokas.

Ottaen huomioon vaikutusarvioinnissa esille tuodut liittymistä pääosin puoltavat seikat sekä Suomen yleiset tavoitteet edistää kustannustehokkaan eurooppalaisen patentointijärjestelmän kehittämistä valiokunta pitää liittymistä perusteltuna.

Kansallinen patentti

Esityksessä ehdotetaan, että kansallista patenttihakemusta koskevat päätökset on hakijan niin halutessa mahdollista saada englanninkielisinä koko hakemusprosessin ajan. Hakijan tulee kuitenkin toimittaa ennen hakemuksen julkiseksi tuloa käännös patentin tiivistelmästä ja vaatimusosasta suomeksi tai ruotsiksi. Mahdollisuus englannin kielen käyttöön päättyisi patentin myöntämiseen. Sen jälkeisessä mahdollisessa väite- tai tuomioistuinmenettelyssä kielenä olisi suomi tai ruotsi.

Kuten edellä on todettu, on kansallisten patenttien osuus Suomessa voimassa olevista patenteista laskenut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Eurooppapatentin kiinnostavuuden voidaan arvioida jossain määrin lisääntyvän entisestään Lontoon sopimukseen liittymisen myötä. Esityksen mukaan kansallinen patentti uhkaa muodostua noin 1 200—1 500 euroa eurooppapatenttia kalliimmaksi, mikäli kielivaatimukset pysyvät nykysääntelyn mukaisina. Kansallisen patentin kielivaatimusten muutosta on pidetty välttämättömänä, jotta kansallinen patentti säilyttäisi kiinnostavuutensa eurooppapatentin rinnalla.

Jo nykyisen sääntelyn puitteissa kansallinen patenttihakemus on mahdollista tehdä englanniksi, ja noin 25 prosentissa hakemuksista jo hyödynnetään tätä mahdollisuutta. Menettely helpottaa yrityksiä, jotka voivat käyttää samaa englanninkielistä hakemusta hakiessaan samalle keksinnölle suojaa eurooppapatentin tai muun kansainvälisen patentin avulla. Mikäli kansallisten patenttien kiinnostavuus vähenisi, heikentäisi se samalla merkittävästi kansallisen patenttiviranomaisemme (Patentti- ja rekisterihallitus, PRH) asemaa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä varmistaa, että kansainvälisestikin arvostetun patenttiviranomaisemme toiminta- ja kehittymismahdollisuudet säilyvät. Kansallisiin patentteihin liittyvä tutkintatoiminta muodostaa olennaisen pohjan PRH:n mahdollisuuksille säilyä korkeatasoisena asiantuntijaviranomaisena, joka pystyy jatkossakin asiantuntevasti palvelemaan kansallista innovaatiokenttää ja osallistumaan kansainväliseen patenttialan yhteistyöhön. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen PRH on mm. solminut yhteistyösopimukset (Patent Prosecution Highway, PPH) Japanin ja USA:n patenttivirastojen kanssa. Sopimusten tavoitteena on välttää tarpeetonta päällekkäistä tutkimustyötä ja nopeuttaa vastavuoroisella tavalla patenttihakemusten käsittelyä näissä maissa. Englannin kielen hyväksyminen prosessikielenä helpottaisi osaltaan suomalaisten yritysten hakemusten käsittelyä.

Talousvaliokunta katsoo, että edellä esille tuodut seikat puoltavat vahvasti esityksen mukaisen sääntelyn voimaan saattamista.

Päiväkirjamerkintöjen julkisuus

Vaikka varsinainen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemus tulee julkiseksi vasta yli vuoden kuluttua (patenttihakemus 18 kuukauden ja hyödyllisyysmallihakemus 15 kuukauden kuluttua) sen tekemispäivästä (tai mahdollisesta etuoikeuspäivästä), ovat hakemukseen liittyvät päiväkirjamerkinnät voimassa olevan sääntelyn mukaisesti heti julkisia. Päiväkirjamerkinnät saattavat kuitenkin sisältää tietoja, jotka voivat antaa viitteitä kilpailijoille mm. siitä, minkälaisesta keksinnöstä on kyse.

Talousvaliokunta pitää tämän vuoksi perusteltuna muuttaa sääntelyä esitetyllä tavalla siten, että päiväkirjamerkinnät tulevat lähtökohtaisesti julkisiksi vasta samana ajankohtana kuin niitä koskeva hakemus. Sääntelyssä tulee kuitenkin ottaa huomioon jäljempänä todetut perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomautukset.

Perustuslakivaliokunnan muutosesitykset

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on tehty valtiosääntöoikeudelliset huomautukset 2. lakiehdotuksen 7 a §:n 2 momentin ja 3. lakiehdotuksen 6 a §:n 2 momentin osalta. Perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla talousvaliokunta esittää, että edellä mainituista lainkohdista poistetaan tulkintaepäselvyyden välttämiseksi sanat "tai jollei patentinhakijan pyynnöstä muuta johdu". Lakiehdotuksen mukaisessa muodossa säännösten voidaan tulkita tarkoittavan, että päiväkirjaan merkittävien salassa pidettävien tietojen salassapito voi patentinhakijan pyynnöstä jatkua myös patenttihakemuksen julkiseksi tulon jälkeen. Jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, on hakijan pyyntöön perustuva salassapitoajan pidentämismahdollisuus poissuljettava. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n mukaisesti patentinhakija voi sen sijaan pyytää, että päiväkirjaan merkittävä salassa pidettävä tieto julkaistaan jo ennen salassapitoajan päättymistä. Koska asiasta on jo säädetty muualla laissa, ei siitä ole tarvetta ottaa säännöstä nyt käsiteltävään lakiin.

Perustuslakivaliokunta on lisäksi 2. lakiehdotuksen osalta todennut, että myönnettyä patenttia vastaan väitteen tekevältä perittävän maksun määräytymisestä tulee säätää lakiehdotuksessa esitettyä (24 §) tarkemmin. Talousvaliokunta on tehnyt säännökseen maksuperusteen täsmentävän lisäyksen.

Kielisääntelyyn liittyen perustuslakivaliokunnan lausunnossa (s. 3/II) on kiinnitetty huomiota patenttilakiehdotuksen 70 h §:ään ja todettu, että säännös poikkeaa kielilain 10 §:n 1 momentin säännöksestä. Lakiehdotuksen 70 h §:n mukaisesti eurooppapatentin patenttivaatimukset on käännettävä suomeksi, kuitenkin siten, että jos patentinhaltijan oma kieli on ruotsi, voivat myös käännökset olla ruotsinkielisiä. Säännöksellä rajoitetaan jossain määrin yksityishenkilön oikeutta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa haluamallaan tavalla. Poikkeamisen syyt on tuotu esille esityksen 70 h §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 175/2010 vp, s. 44/II). Lähes kaikki Suomessa voimaan tulevat eurooppapatentit saatetaan voimaan myös Ruotsissa, jossa edellytyksenä on, että vaatimusosa käännetään ruotsiksi. Mikäli vaatimukset voitaisiin Suomessa aina haluttaessa kääntää ruotsiksi, saattaisi menettely vaarantaa suomenkielisten käännösten saatavuuden, koska patentinhakijan kannalta kustannustehokkainta olisi käyttää aina ruotsinkielistä käännöstä. Se olisi sellaisenaan hyödynnettävissä haettaessa patenttia Ruotsissa. Toisaalta se, että Suomessa voimaan saatettavat eurooppapatentit tulevat voimaan myös Ruotsissa, takaa, että ruotsinkieliset käännökset ovat lähes aina saatavissa. Ne löytyvät sähköisessä muodossa esimerkiksi PRH:n nettisivujen välityksellä. Nykyiseen tapaan PRH on myös varautunut tarvittaessa kääntämään ne yksittäiset patenttivaatimukset, joita ei muutoin ole saatavissa suomeksi tai ruotsiksi. Edellä olevaan viitaten talousvaliokunta pitää lakiehdotuksen 70 h §:ää perusteltuna ja toteaa, että se vastaa ruotsinkielisten käännösten käyttöoikeuden osalta jo voimassa olevaa sääntelyä.