Ehdotus

Jatkokirjelmä käsittelee ennakkovaikuttamista tulevan komission työohjelmaan. Ennen Euroopan parlamentin vaaleja (22.—25.5.2014) vaikuttaminen keskittyy virkamiestasolle, sillä useat komissaarit tai ainakin salkkujako vaihtuu. Vaalien jälkeen poliittisen tason vaikuttaminen nousee keskeiseksi.

Toukokuun aikana komission pääsihteeristössä laaditaan tulevan puheenjohtajaehdokkaan Euroopan parlamentti -kuulemisia varten alustava epävirallinen lista, joka sisältää yhtäältä hankkeet, joissa on vähän liikkumavaraa ja jotka on otettava tulevaan työohjelmaan, ja toisaalta ne asiat, jotka määräytyvät paljolti tulevan puheenjohtajan poliittisen värin ja näkemysten mukaan.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013 (VNS 6/2013 vp) määrittelee lähitulevaisuuden keskeisimmät integraation kehittämishankkeet. Hallituksen avaintavoitteita vuonna 2014 (E 156/2013 vp) ovat

1. tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen ja sääntelyn toimivuuden edistäminen;
2. talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä
3. kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistäminen. Tulevan komission ohjelman osalta tärkeimmät horisontaaliset ja sektorikohtaiset vaikuttamishankkeet tavoitteineen on kuvattu valtioneuvoston kirjelmässä.

Ilmasto ja energia

Eurooppa-neuvoston on tarkoitus linjata viimeistään lokakuussa vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteista, jotta EU olisi sovitulla tavalla valmistautunut Pariisissa 2015 pidettäviin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, joissa tavoitteena on kattavan ilmastosopimuksen aikaansaaminen.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteista päätettäessä energiaintensiivisen teollisuuden hiilivuodon riski minimoidaan ja kehittyneiden biopolttoaineiden markkinoiden kehittyminen EU:ssa turvataan esimerkiksi asettamalla liikenteen biopolttoaineille sitova tavoite EU-tasolla. Komissiolta vuonna 2015 tai vuoden 2016 alussa saataviin lainsäädäntöehdotuksiin on ryhdytty vaikuttamaan. Tavoitteena on päästökauppajärjestelmän toimivuuden turvaaminen ja kustannustehokas taakanjako jäsenmaiden kesken.

Valtioneuvosto ajaa näkemystä, jossa metsäbiomassan energiakäytölle ei kehitetä erillisiä kestävyyskriteerejä. Kestävän metsätalouden kriteerien osalta tulee tukeutua EU:n metsästrategian puitteissa tehtävään työhön. Valtioneuvosto korostaa sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden kehittämistä ja unionin yhtenäisyyttä energian ulkosuhteissa kilpailukyvyn sekä energian toimitusvarmuuden ja energiaturvallisuuden parantamiseksi. Euroopan energiaturvallisuuden vahvistaminen edellyttää tuontiriippuvuuden vähentämistä lisäämällä kotoperäisiä energialähteitä, kuten kiinteitä ja nestemäisiä biopolttoaineita, maakaasun jakeluverkoston kehittämistä sekä energian tuontikanavien monipuolistamista muun muassa ottamalla energiatoimitukset vahvemmin osaksi yhteistä kauppapolitiikkaa.

Ympäristö

Valtioneuvosto tukee kiertotalouden ja resurssitehokkuuden kehittämistä EU-tasolla ja resurssitehokkuuden arvioinnin ja indikaattorien edelleen kehittämistä. Sitovat maakohtaiset resurssitehokkuustavoitteet olisivat Suomelle ongelmallisia.

Valtioneuvosto tukee EU:n jätepolitiikan uudistamista sekä lähestymistapaa, jossa pyritään ensisijaisesti vähentämään jätteiden syntymistä, edistämään materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, parantamaan tähän kelpaamattomien jätteiden hyödyntämistä energiana ja käyttämään kaatopaikkoja viimeisenä keinona.

Luonnon monimuotoisuuden ja toimivien ekosysteemipalveluiden varmistamiseksi Suomi osallistuu osana REFIT-hanketta luontodirektiivin ja lintudirektiivin arviointiin. Tavoitteena on tukea EU:n biodiversiteettilainsäädännön tehokasta toimeenpanoa sekä kiinnittää huomiota sääntelyn ajanmukaistamisen tarpeisiin.

Valtioneuvosto vaikuttaa EU:n vesivarojen turvaamista koskevien suuntaviivojen (Blueprint) toteuttamiseen yhteisen toimeenpanostrategian kautta ja EU:n vesipolitiikan tarkistukseen vuonna 2019. EU:n meripolitiikassa vaikutetaan erityisesti EU:n Itämeren alueen strategian ja meristrategiadirektiivin toimeenpanoon sekä näiden mahdollisiin päivityksiin liittyviin aloitteisiin.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Tulevan komission ohjelmassa tulee nostaa keskiöön cleantech (erityisesti energiatehokkuus, veden käytön tehokkuus ja bioenergia), biotalous sekä aineeton ja digitaalinen arvonluonti perinteisen teollisuuden uudistamisessa ja kilpailukyvyn kasvattamisessa.

Sääntelyn toimivuus, ml. kilpailukyky- ja työllisyysvaikutusten parempi huomioon ottaminen (E 113/2013 vp)

Sääntelyn toimivuuden edistäminen on tulevan komission ohjelmaan vaikuttamista läpileikkaava teema. Kyse on siitä, miten EU-sääntelyä halutaan jatkossa tehtävän sekä kevennettävän ja millaista sääntelyä halutaan laadittavan komission viisivuotiskaudella. Suomi on tarjonnut konkreettisia näkemyksiä komissiolle EU-sääntelyn kehittämiseksi kansallisen kartoituksensa (2013) pohjalta. Kartoitukseen osallistuivat kaikki ministeriöt ja joukko sidosryhmiä, ja siinä huomioitiin myös muiden jäsenvaltioiden ja komission näkemykset. Suomi vaikuttaa aktiivisesti myös kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmisteluihin, jotta Eurooppa-neuvostossa kyetään sopimaan konkreettisista lisätoimista asiassa. Keskeistä on muun muassa REFIT-ohjelman tehostaminen ja nopea toimeenpano sekä kilpailukykyvaikutusten arvioinnin parantaminen komission vaikutusarviointiohjeita päivittämällä ja yleisimmin koko säädösvalmisteluprosessissa. Yksittäisen hankkeen vaikutusten lisäksi tulisi arvioida eri säädöksistä aiheutuvat kumulatiiviset vaikutukset erityisesti yrityksille. Sääntelyn toimivuuden ja vaikutusarviointien kehittäminen toteutetaan heikentämättä kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojaa.