Demokratiakasvatuksen visio
Demokratiakasvatus vahvistaa demokratiaa ja osallistumista
Demokratia perustuu oikeusvaltion, sananvapauden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Demokratiakasvatusta tarvitaan, sillä demokraattinen yhteiskunta ei säily ja kehity itsekseen. Yhteisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jokainen sukupolvi oppii arvostamaan, ylläpitämään ja kehittämään demokratiaa sekä toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa.
Maailmanlaajuisesti demokratian tila on heikentynyt, mutta Suomessa se on toistaiseksi varsin hyvä. Suomalaisnuoret eivät kuitenkaan ole kansainvälisesti verraten kovin kiinnostuneita perinteisestä yhteiskunnallisesta osallistumisesta, ja monet globaalit kehityskulut haastavat demokratiaa. Lisäksi luottamus yhteiskunnan instituutioihin on heikentynyt, nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on vähäinen, ja arvot sekä asenteet ovat polarisoituneet. Demokratiakasvatusta on syytä kehittää, jotta nämä kehityskulut voidaan kääntää positiivisiksi ja demokratiaa sekä yhteiskunnallista osallistumista vahvistaviksi.
Demokraattiseen elämäntapaan kasvattamisessa koulutuksella on keskeinen rooli, vaikkei se voikaan ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen kautta tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret. Keskitymmekin tässä visiossa erityisesti kasvatustyöhön, jota tehdään päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Demokratian kannalta on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta aito ja yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua niin koulussa kuin laajemmin yhteiskunnassa, esimerkiksi osana kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Demokratiakasvatuksen ei pidä olla pelkkää harjoittelua tai näennäisvaikuttamista, vaan oikeaa toimintaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Visio: Demokratiakasvatus edellyttää tietoa, tahtoa ja toimintaa
Demokratian kivijalka on luotettava tieto. Tieto on välttämätöntä, jotta ihmiset pystyvät osallistumaan ja toimimaan yhteiskunnassa teknologisten, ekologisten ja yhteiskunnallisten murrosten keskellä. Tiedon lisäksi tarvitaan tahtoa. Demokratia perustuu ihmisten tahtoon rakentaa vapaata, tasa-arvoista ja moniäänistä yhteiskuntaa. Demokraattisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että tieto ja tahto konkretisoituvat toiminnaksi, joka ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaa.
Demokratiakasvatus rakentuu luotettavan tiedon, demokratiaa tukevan tahdon ja demokraattisen toiminnan varaan. Visiomme onkin tiivistetty kolmeen t-kirjaimella alkavaan sanaan: tieto, tahto ja toiminta.
Tieto: Luotettava tieto on demokratian kivijalka
Kasvatus ja koulutus takaavat lapsille ja nuorille pääsyn luotettavan tiedon äärelle ja antavat valmiuksia arvioida sen luotettavuutta.
Koulutus tukee rakentavaa ja tietoon perustuvaa keskustelukulttuuria, joka tekee mahdolliseksi kaikkien osallistumisen. Keskustelukulttuurissa yhdistyvät tieto sekä oppijoiden kokemusmaailma, erilaiset yhteiskunnalliset näkökulmat ja tulevaisuutta koskevat odotukset.
Lapsilla ja nuorilla on kyky kriittiseen ajatteluun sekä tarvittavat tiedot demokratiasta, ihmisoikeuksista, demokraattisesta toiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lisäksi he kykenevät reflektoimaan ajattelutapoja ja tunteita, jotka vaikuttavat yhteiskunnalliseen toimintaan.
Tahto: Demokratia perustuu ihmisten tahtoon rakentaa toimivaa yhteiskuntaa
Kasvatus ja koulutus vahvistavat lasten ja nuorten demokraattisia arvoja ja asenteita.
Demokratiakasvatus vahvistaa tahtoa moninäkökulmaiseen puntarointiin, kompromisseihin ja kunnioittavaan keskustelukulttuuriin. Demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja dialogia, joiden tavoitteena ei ole yhden oikean näkökulman löytäminen tai samanmielisyys, vaan ymmärryksen lisääminen ja luottamuksen rakentaminen.
Lapset ja nuoret tahtovat toimia elämässään vastuullisesti ja kestävästi sekä ottaa yhteisen hyvän huomioon. He sitoutuvat demokraattiseen elämäntapaan ja tahtovat osallistua tärkeiksi katsomiensa asioiden edistämiseen ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Toiminta: Demokraattista yhteiskuntaa kehitetään ja ylläpidetään toiminnan avulla
Demokratiakasvatus on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite. Yhteiskunnalliset rakenteet ja toimijat tukevat demokraattista osallistumista ja tarjoavat lapsille ja nuorille aitoja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Nykyisiä sekä uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja kehitetään aktiivisesti.
Demokratia on osa kaikkien koulujen ja oppilaitosten rakenteita ja toimintakulttuuria. Kouluissa ja oppilaitoksissa jaetaan ja tuotetaan luotettavaa tietoa sekä vahvistetaan nuorten tahtoa toimia demokraattisella ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla. Koulujen ja oppilaitosten arjessa ja opetustilanteissa tehdään mahdolliseksi jokaisen osallistuminen ja demokraattisten taitojen kehittyminen. Kaikki lapset ja nuoret saavat kokemusta erilaisista demokraattisen vaikuttamisen tavoista.
Eri lähtökohdista tulevilla lapsilla ja nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tulevaisuuden ratkaisujen puntarointiin.
Demokratiakasvatuksen visio julkaistiin kansallisena demokratiapäivänä 23.9.2025. Vision ovat allekirjoittaneet
- eduskunnan kanslia
- Helsingin yliopisto
- Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Kansalaisareena
- Kehittämiskeskus Opinkirjo
- Kuntaliitto
- Nuorisoala ry
- Nuorten Akatemia
- Nuorten Suomi ry
- oikeusministeriö
- Opettajankoulutusfoorumi
- opetus- ja kulttuuriministeriö
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
- Opetushallitus
- Opintokeskus Sivis
- Oulun yliopisto
- Plan International Suomen Muuttajat! -demokratiakasvatustoiminta
- Sitra
- Siviilipalveluskeskus
- Turun yliopisto
- Uutismedian liitto
- Yle
- Åbo Akademi.