2 luku
Perusmuotoinen turvallisuusselvitys
4 §
Hakija
Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemistä voivat
hakea:
1) valtion viranomainen ja itsenäinen valtion laitos;
2) eduskunnan kansliatoimikunta, eduskunnan oikeusasiamies,
valtiontilintarkastajat ja valtiontalouden tarkastusvirasto;
3) valtion liikelaitos;
4) kunta ja kuntayhtymä; sekä
5) yksityinen yhteisö ja säätiö,
jonka sääntömääräinen
kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka
on Suomessa, sekä Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt
ulkomainen yhteisö ja säätiö.
Turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös muun
kuin 1 momentissa tarkoitetun hakijan pyynnöstä,
jos Suomea sitova valtiosopimus tai muu kansainvälinen
velvoite tätä edellyttää.
5 §
Toimivaltainen viranomainen
Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi.
Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää kuitenkin
pääesikunta, jos hakija kuuluu puolustushallinnon
alaan tai hoitaa puolustushallinnon antamaa tehtävää.
6 §
Turvallisuusselvityksen tekemisen edellytykset
Turvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää,
että selvityksen kohteena oleva henkilö on antanut
siihen etukäteen kirjallisen suostumuksensa.
Turvallisuusselvitys voidaan tehdä 4 §:n 1 momentin
5 kohdassa tarkoitetulle hakijalle vain, jos hakija hyväksyy
toimivaltaisen viranomaisen asettamat, rekisteröidyn henkilötietojen
suojan ja selvityksen tarkoituksen kannalta tarpeelliset ehdot.
7 §
Turvallisuusselvityksen hakeminen
Turvallisuusselvitystä haetaan kirjallisesti. Hakemuksessa
tulee ilmoittaa selvityksen kohteena oleva henkilö ja yksilöidä se
virka tai tehtävä, johon hänet aiotaan
nimittää tai ottaa taikka jota hän hoitaa
sekä muut turvallisuusselvityksen tekemistä varten
tarpeelliset tiedot.
Turvallisuusselvitystä koskevaan hakemukseen tulee
sisältyä selvityksen kohteena olevan henkilön
omakätisesti allekirjoittama suostumus ja vakuutus siitä,
että hän on saanut tiedon turvallisuusselvityksen
tarkoituksesta ja sen käyttämisestä sekä oikeudestaan
saada tieto selvityksen sisällöstä.
8 §
Turvallisuusselvityksen tekeminen
Turvallisuusselvitys voi perustua vain sellaisiin
rekisteritietoihin, jotka sisältyvät:
1) poliisin henkilörekistereistä annetussa
laissa (509/1995) tarkoitettuun poliisiasiain tietojärjestelmään,
hallintoasiain tietojärjestelmään ja suojelupoliisin
toiminnalliseen tietojärjestelmään;
2) rikosrekisteriin ja liiketoimintakieltorekisteriin;
3) oikeushallinnon tietojärjestelmiin syyteharkinnassa
olevista tai olleista rikosasioista taikka tuomiolauselmajärjestelmään;
4) pääesikunnan pitämiin
rikostietorekisteriin sekä turvallisuustietorekisteriin;
5) rajavartiolaitoksen esikunnan pitämään
rajavalvontarekisteriin;
6) tullihallituksen pitämään
tutkinta- ja virka-apujärjestelmään;
7) väestötietojärjestelmään;
sekä
8) ulkomaalaisrekisteriin kuuluviin, ulkoasiainministeriön
pitämiin viisumiasioiden osarekisteriin ja maahantuloedellytysten
osarekisteriin.
Poliisiasiain tietojärjestelmään
kuuluvaan rikosilmoitushakemistoon sisältyvää tietoa
saa käyttää vain, jollei rikosilmoitusta
ole syytä epäillä perusteettomaksi. Tällaista
tietoa käytettäessä on tarkastettava,
missä vaiheessa asian käsittely silloin on. Tuomiolauselmajärjestelmään
sisältyvää tietoa ei saa käyttää,
jos vastaava tieto on sitä koskevan lain säännöksen
nojalla poistettu muusta 1 momentissa mainitusta rekisteristä.
Toimivaltaisen viranomaisen oikeudesta saada tietoja 1 momentissa
tarkoitetuista rekistereistä on voimassa, mitä siitä muualla
laissa erikseen säädetään.
Turvallisuusselvitystä tehtäessä voidaan
1 momentissa tarkoitettujen rekisteritietojen tarkistamiseksi käyttää myös
selvityksen kohteena olevasta henkilöstä viranomaisten
hallussa olevia muita tietoja, jos tällaisten tietojen
käyttäminen on yksittäistapauksessa välttämätöntä selvityksen
tarkoituksen saavuttamiseksi eikä tietojen oikeellisuudesta
ole epäilystä. Turvallisuusselvitystä tehtäessä ei
saa käyttää vihjeitä tai ilmiantoja
eikä muita merkintöjä, joiden mukaan henkilön
voidaan epäillä syyllistyvän rikokseen.
Turvallisuusselvitystä tehtäessä ei
saa käyttää kymmentä vuotta
vanhempia tietoja, ellei tällaisten tietojen käyttäminen
ole välttämätöntä selvityksen
tarkoituksen saavuttamiseksi, eikä tietoja viittätoista
vuotta nuorempana tehdystä teosta.
9 §
Kansainväliseen velvoitteeseen perustuva turvallisuusselvitys
Jos turvallisuusselvitys tehdään Suomea sitovan
valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen perusteella,
selvitystä tehtäessä saadaan käyttää 8 §:ssä tarkoitettujen
tietojen lisäksi sellaisia tietoja, joiden käyttämiseen
sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen nojalla on
yksilöity velvollisuus.
10 §
Turvallisuusselvityksen tuloksesta ilmoittaminen
Turvallisuusselvitys annetaan hakijalle kirjallisesti. Turvallisuusselvitykseen
otetaan vain ne tiedot, jotka yksittäistapauksessa ovat
tarpeen selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi. Sisällytettäessä turvallisuusselvitykseen
tieto keskeneräisestä rikosasiasta, on samalla
ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely
silloin on.
Turvallisuusselvitykseen ei saa sisällyttää toimivaltaisen
viranomaisen arviota selvityksen kohteena olevan henkilön
luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään,
ellei 9 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu
kansainvälinen velvoite tätä edellytä.
Jos turvallisuusselvitystä tehtäessä ei
ole tullut esiin mitään sen tarkoituksen kannalta
merkityksellistä tietoa, toimivaltainen viranomainen voi
ilmoittaa tämän selvityksen hakijalle myös suullisesti.
11 §
Turvallisuusselvityksen käyttäminen
Turvallisuusselvitys ei sido selvityksen hakijaa. Turvallisuusselvityksen
sisältämiä tietoja ei saa käyttää muuhun
tarkoitukseen kuin hakemuksessa on ilmoitettu.
12 §
Turvallisuusselvityksen säilyttäminen ja salassapitovelvollisuus
Hakijan tulee säilyttää turvallisuusselvitys
siten, että sen sisältämiä tietoja
voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka
niitä tehtävissään välttämättä tarvitsevat.
Hakijan on hävitettävä turvallisuusselvitys
heti, kun se ei enää ole tarpeen selvitystä haettaessa
ilmoitetun käyttötarkoituksen kannalta, kuitenkin
viimeistään kahden vuoden kuluttua selvityksen
tekemisestä.
Turvallisuusselvityksen sekä sen antamiseen liittyvien
asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen salassapitoon
sekä turvallisuusselvitystä hankittaessa saatuja
tietoja koskevaan vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon
sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999)
22—24 §:ää silloinkin, kun asiakirjat
ja tiedot on saanut muu hakija kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu
viranomainen.
13 §
Tiedonsaantioikeus
Jokaisella on oikeus saada toimivaltaiselta viranomaiselta tieto
siitä, onko hänestä tehty turvallisuusselvitys
tiettyä tehtävää varten. Selvityksen
kohteena olevalla henkilöllä on oikeus pyynnöstään
saada toimivaltaiselta viranomaiselta turvallisuusselvityksen hänestä sisältämät tiedot.
Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä ei kuitenkaan
ole oikeutta saada tietoa, jos se on peräisin rekisteristä,
johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta.
Jos ilmoitus on annettu 10 §:n 3 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa suullisesti, myös turvallisuusselvityksen hakija
voi antaa tiedon ilmoituksesta.
Henkilön oikeudesta tarkastaa hänestä rekistereissä olevat
tiedot säädetään erikseen.
3 luku
Turvallisuusluokitus ja laaja turvallisuusselvitys
14 §
Turvallisuusluokitus
Valtioneuvosto voi päättää,
että nimetyssä valtion viranomaisessa tai sen
yksilöidyssä osassa otetaan käyttöön
tehtävien turvallisuusluokitus, jos se on välttämättä tarpeen
tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi.
Ensimmäiseen turvallisuusluokkaan kuuluvat tehtävät,
joissa henkilöllä on muutoin kuin satunnaisesti
pääsy vähäistä suurempaan
määrään sellaisia salassa pidettäviä tietoja,
joiden paljastuminen vakavasti vahingoittaisi 2 §:n 1—3
kohdassa tarkoitettuja etuja. Muut tämän lain
tarkoituksen kannalta merkitykselliset tehtävät
kuuluvat toiseen turvallisuusluokkaan.
Ensimmäiseen ja toiseen turvallisuusluokkaan kuuluvat
tehtävät yksilöidään
sen ministeriön päätöksellä,
jonka hallinnonalaan 1 momentin mukaisesti nimetty viranomainen
kuuluu.
15 §
Laajan turvallisuusselvityksen tekeminen
Ensimmäiseen turvallisuusluokkaan kuuluvaan tehtävään
hakevasta tai määrättävästä taikka
tällaista tehtävää hoitavasta
voidaan tehdä laaja turvallisuusselvitys. Laaja turvallisuusselvitys
voidaan tehdä myös silloin, kun Suomea sitovan
valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen täyttäminen
sitä edellyttää.
Laajaa turvallisuusselvitystä tehtäessä voidaan
sen lisäksi, mitä perusmuotoisesta turvallisuusselvityksestä säädetään,
selvittää tiedot selvityksen kohteena olevan henkilön
elinkeinotoiminnasta, hänen varallisuudestaan ja veloistaan sekä muista
taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Sen lisäksi, mitä 8 §:ssä säädetään,
selvityksen kohteena olevan henkilön taloudellisen aseman selvittämiseksi
voidaan käyttää ulosottoviranomaisella
hänestä olevia tietoja.
Laajaan turvallisuusselvitykseen sisältyy henkilötietoilmoitus,
jossa selvityksen kohteena oleva henkilö antaa tärkeimmät
tiedot itsestään, perhe- ja sukulaisuussuhteistaan,
koulutuksestaan sekä asuinpaikoistaan ja virka- tai työsuhteistaan
enintään kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Henkilötietoilmoituksessa
voidaan tarvittaessa edellyttää annettavaksi myös
tietoja 2 momentissa tarkoitetuista taloudellisista sidonnaisuuksista.
16 §
Huomautusoikeus
Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus
tarkastaa laajaan turvallisuusselvitykseen sisältyvät
tiedot ja esittää niitä koskevat huomautuksensa
ennen kuin selvitys annetaan hakijalle. Tätä oikeutta
ei kuitenkaan ole, jos tieto on peräisin sellaisesta rekisteristä,
johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta.
Toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä selvityksen
kohteena olevan henkilön esittämästä huomautuksesta
merkintä laajaan turvallisuusselvitykseen, jollei tietoa
huomautuksen johdosta heti oikaista tai jollei huomautusta ole pidettävä ilmeisen
perusteettomana. Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy
tekemästä huomautuksesta merkintää laajaan
turvallisuusselvitykseen, sen tulee ilmoittaa syyt tähän
selvityksen kohteena olevalle henkilölle annettavassa kirjallisessa
päätöksessä.
Rekisteriin sisältyvän tiedon korjaamisesta säädetään
erikseen.
17 §
Laajan turvallisuusselvityksen ulottaminen läheisiin
Jos laajan turvallisuusselvityksen tarkoituksen saavuttaminen
välttämättä edellyttää,
voidaan 8 §:n mukainen selvitys yksittäistapauksessa
ulottaa koskemaan myös selvityksen kohteena olevan henkilön
vanhempia, lapsia, aviopuolisoa taikka henkilöä,
jonka kanssa hän elää yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa suhteissa (läheinen). Selvityksen
tekemisen edellytyksenä on, että selvityksen kohteena
olevan henkilön läheinen on antanut siihen kirjallisen
suostumuksensa.
Jos hakija katsoo, että laaja turvallisuusselvitys
on välttämätöntä ulottaa
koskemaan selvityksen kohteena olevan henkilön läheistä,
hänen tulee esittää hakemuksessaan tähän
perusteltu syy.
Mitä selvityksen kohteena olevan henkilön tiedonsaantioikeudesta
säädetään, sovelletaan myös
selvityksen kohteena olevan henkilön läheiseen,
kun tästä on tehty 1 momentissa tarkoitettu selvitys.
Selvityksen kohteena olevan henkilön läheisen
huomautusoikeudesta itseään koskeviin tietoihin
sovelletaan, mitä 16 §:ssä säädetään.
18 §
Laajaan turvallisuusselvitykseen sovellettavat säännökset
Laajaan turvallisuusselvitykseen sovelletaan tämän
luvun säännösten lisäksi, mitä perusmuotoisesta
turvallisuusselvityksestä säädetään,
ei kuitenkaan 4 §:ää ja 6 §:n
2 momenttia.
4 luku
Suppea turvallisuusselvitys
19 §
Suppean turvallisuusselvityksen tarkoitus
Suppean turvallisuusselvityksen tarkoituksena on selvittää,
voidaanko henkilölle työtehtävissään
järjestää oikeus päästä tiettyyn
paikkaan tai tilaan.
Tässä luvussa tarkoitettuja paikkoja
ja tiloja ovat:
1) ydinlaitos;
2) lentoasema, satama tai muu näihin verrattava
maan ulkoisten taikka sisäisten liikenneyhteyksien kannalta
tärkeä liikennealue;
3) yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva merkittävä laitos;
4) varuskunta- tai varikkoalue taikka muu puolustusvoimien
hallinnassa oleva alue, jolla on huomattavaa merkitystä sotilaalliselle
maanpuolustukselle;
5) puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen tai poliisin
toimitila;
6) viranomaisten tietoverkon käytön
kannalta merkittävä toimitila; sekä
7) sellainen valtion viranomaisen toimitila, julkinen
tai yksityinen tutkimuslaitos taikka tietokonekeskus, jolla on huomattavaa
merkitystä valtion sisäiselle tai ulkoiselle turvallisuudelle tai
maanpuolustukselle taikka erittäin huomattavaa merkitystä julkiselle
taloudelle.
20 §
Suppean turvallisuusselvityksen hakeminen
Haettaessa suppeaa turvallisuusselvitystä hakemuksessa
tulee yksilöidä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu
paikka tai tila sekä ne työtehtävät, joita
selvityksen kohteena oleva henkilö siellä hoitaisi.
21 §
Suppean turvallisuusselvityksen tekemiseen toimivaltainen viranomainen
Suppean turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää paikan
tai tilan sijaintipaikkakunnan kihlakunnan poliisilaitos, jollei
2 momentista muuta johdu.
Pääesikunta päättää suppean
turvallisuusselvityksen tekemisestä, jos kyse on pääsystä puolustusvoimien
hallinnassa olevaan paikkaan tai tilaan.
22 §
Suppean turvallisuusselvityksen tekeminen
Suppea turvallisuusselvitys voi perustua vain sellaisiin rekisteritietoihin,
jotka sisältyvät poliisiasiain tietojärjestelmään,
rikosrekisteriin, oikeushallinnon tietojärjestelmiin syyteharkinnassa
olevista tai olleista rikosasioista, tuomiolauselmajärjestelmään
taikka pääesikunnan pitämään
rikostietorekisteriin tai turvallisuustietorekisteriin.
23 §
Suppeaan turvallisuusselvitykseen sovellettavat säännökset
Suppeaan turvallisuusselvitykseen sovelletaan tämän
luvun säännösten lisäksi, mitä perusmuotoisesta
turvallisuusselvityksestä tässä laissa
säädetään, ei kuitenkaan 5 §:ää eikä 8 §:n
1 momenttia.
5 luku
Erinäiset säännökset
24 §
Oikeusturva
Toimivaltaisen viranomaisen antamaan kielteiseen päätökseen
turvallisuusselvityksen tekemistä koskevassa asiassa ei
saa hakea valittamalla muutosta.
Toimivaltaisen viranomaisen päätökseen,
jolla tämä on kieltäytynyt antamasta
13 §:n 1 momentissa tai 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua tietoa
taikka tekemästä 16 §:n 2 momentissa
tarkoitettua merkintää, saa hakea muutosta valittamalla
hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on
kumottu 5 §:ssä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen
päätös tai muutettu sitä, saa
hakea muutosta myös kysymyksessä oleva viranomainen.
Tietosuojavaltuutetulla on oikeus tutustua tässä laissa
säädettyyn turvallisuusselvitykseen sen lainmukaisuuden
tarkastamiseksi.
25 §
Tietojen antaminen toiselle viranomaiselle
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn
salassapitovelvollisuuden estämättä suojelupoliisi,
pääesikunta ja kihlakunnan poliisilaitos voivat
luovuttaa toisilleen yksittäisen turvallisuusselvityksen
tekemiseksi tarpeellisia tietoja.
26 §
Turvallisuusselvityksistä pidettävät
henkilörekisterit
Tehdyistä turvallisuusselvityksistä pidettävistä henkilörekistereistä säädetään
poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa
ja poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa
annetussa laissa (1251/1995).
27 §
Turvallisuusselvitysten maksullisuus
Toimivaltaisten viranomaisten tämän lain nojalla
tekemistä turvallisuusselvityksistä peritään maksu
noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa
(150/1992) säädetään.
Maksuton on kuitenkin sellainen turvallisuusselvitys, jonka toimivaltainen
viranomainen tekee saman hallinnonalan toisen viranomaisen tai oppilaitoksen
hakemuksesta.
28 §
Rangaistussäännökset
Rangaistus 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden
rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai
2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40
luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla
laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Rangaistus henkilörekisteririkoksesta säädetään
rikoslain 38 luvun 9 §:ssä ja henkilörekisteririkkomuksesta
henkilötietolain (523/1999) 48 §:n
2 momentissa.
29 §
Tarkemmat säännökset
Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä suojelupoliisin
tai kihlakunnan poliisilaitoksen toimivaltaan kuuluvaa turvallisuusselvitystä haettaessa
esitettävistä tiedoista, hakumenettelystä sekä 6 §:n
2 momentissa tarkoitetuista ehdoista.
Puolustusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä pääesikunnan
toimivaltaan kuuluvaa turvallisuusselvitystä haettaessa
esitettävistä tiedoista, hakumenettelystä sekä 6 §:n
2 momentissa tarkoitetuista ehdoista.