Ehdotus

Komissio ehdottaa muutoksia nykyiseen EU:n viisumisäännöstöön (EY N:o 810/2009). Komission velvollisuudesta antaa arvio viisumisäännöstön toimeenpanosta on säädetty viisumisäännöstön artiklassa 57(1) sekä artiklassa 57(2), joissa todetaan, että arvioinnin perusteella komissio tekee tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia viisumisäännöstön muuttamiseksi. Komission ehdotuksessa punnitaan viisumipolitiikkaa talouskasvun elvyttämisen näkökulmasta, mutta myös ulkosuhteiden, kaupan, koulutuksen, turismin ja kulttuurin näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on taata koherenssi Eurooppa 2020 -strategian kasvutavoitteiden sekä komission 2012 marraskuussa antaman tiedonannon kanssa (Yhteisen viisumipolitiikan soveltamisesta ja kehittämisestä taloudellisen kasvun lisäämiseksi EU:ssa). Lisäksi asetusehdotuksessa huomioidaan komission tekemä arvio viisumipolitiikan toimeenpanosta (Järkevä viisumipolitiikka talouskasvun tueksi) sekä erillinen yksityiskohtainen vaikutusarvio. Ehdotuksessa ei käsitellä EU:n viisumitietojärjestelmää (VIS) ja sen käyttämiseen liittyviä kokemuksia. VIS-järjestelmään tallentuvat kaikkien Schengen-viisumien hakijoiden keskeiset tiedot ml. sormenjäljet sitä mukaa kuin VIS otetaan alueittain käyttöön. Mikäli aikataulu pitää, olisi VIS käytössä koko maailmassa vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Komissio antaa myöhemmin erillisen arvion VIS:istä.

Komission ehdotusten tarkemman sisällön osalta viitataan valtioneuvoston kirjelmään.

Valtioneuvoston kanta

Viisumisäännöstön uudistaminen.

Suomi voi tukea periaatteessa komission ehdotuksia hakemusmenettelyn yksinkertaistamisesta, ulkoistamisen täysimääräisestä hyödyntämisestä sekä pidempien toistuvaisviisumeiden myöntämisestä kuitenkin siten, että edustusto voisi harkintansa mukaan perustellussa tapauksessa myöntää myös kertaviisumin hakijalle, jonka sormenjäljet on jo tallennettu VIS:iin. Edustustolla tulee kuitenkin perustelluissa tapauksissa olla mahdollisuus pyytää liiteasiakirjoja nähtäväkseen myös ns. kolmanteen kategoriaan kuuluvilta matkustajilta. Komission ehdotuksen yksityiskohdat täsmentyvät jatkokeskusteluissa ja vaativat vielä hiomista.

Suomi tukee periaatteessa myös tavoitetta, jossa viisuminhakija voisi jättää hakemuksen aina asuinmaassaan. Mahdollisuuksia on kuitenkin mietittävä edelleen. Komission esittämä "pakkoedustaminen" on osittain ongelmallinen. Jäsenmailla tulisi olla viime kädessä mahdollisuus itse päättää, ottavatko käsittelyyn jollekin toiselle jäsenmaalle kohdennetun hakemuksen. On myös huomattava, että vastuunmäärittämisasetuksen (neuvoston asetus 604/2013) 12 artiklan 2 kohdan mukaan edustettu jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, jos viisumi on myönnetty toisen jäsenvaltion puolesta.

Suomi pitää hyvänä, että EU-kansalaisten perheenjäsenten ja viisumihelpotussopimusten piiriin kuuluvien maiden kansalaisten matkustamista koskevista perusperiaatteista säädellään viisumisäännöstössä. Samalla tulisi kuitenkin varmistaa, että em. matkustajien oikeuksiin liittyviä mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan torjua riittävän tehokkaasti.

Suomi suhtautuu varauksellisesti viisumin käsittely- ja lausuntoaikojen lyhentämiseen. Vaikka pääosa viisumeista kyetään käsittelemään nykyisten käsittely- ja lausuntoaikojen puitteissa, tulisi käsittelylle varata riittävästi aikaa, mikäli ilmenee tarve yksityiskohtaisemmille selvityksille.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti komission ehdotukseen pakollisesta matkasairausvakuutuksesta luopumisesta, koska se todennäköisesti lisäisi niiden tapausten määrää, joista maksuja ei saada perittyä, ja valtio joutuisi viime kädessä vastaamaan näistä kustannuksista. Mikäli vaatimuksesta luovuttaisiin, tulisi jäsenmailla olla mahdollisuus olla myöntämättä viisumia hakijoille, jotka ovat jättäneet maksamatta käyttämiään terveyspalveluita Schengen-alueella.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti komission ehdotukseen viisumin myöntämistä matkustusasiakirjan viimeistä voimassaolopäivää pidemmäksi ajaksi. Asiaa tulee tarkastella yhdessä älykkäisiin rajoihin kuuluvan maahantulotietojärjestelmän (EES) kanssa. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti viisumin myöntämisen lisäämiseen rajalla tarviten käsittelyn edetessä lisätietoja järjestelyn vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen, rajatarkastusresursseihin ja ottaen huomioon rajavalvonnan päätarkoitus. Mikäli päädyttäisiin lisäämään viisuminmyöntöä rajalla, tulisi viisumisäännöstössä olla määriteltyinä riittävän tarkasti sellaiset kategoriat, joita viisumin hakeminen koskee.

Rajalla myönnettävät viisumit tulisi myös rajata koskemaan vain turismin kannalta tärkeitä ja maantieteellisesti rajattuja alueita, joissa yleensä vain käydään jatkamatta matkaa toisiin jäsenvaltioihin. Mikäli henkilöllä on mahdollisuus matkustaa myös muihin jäsenvaltioihin, tulisi viisumin myöntöön saada ainakin naapurijäsenvaltioiden suostumus. Kokonaisuutta tulisi käsitellä myös älykkäiden rajoja koskevien asetusehdotusten (RTP ja EES) näkökulmasta.

Komission ehdotuksesta seuraavat mahdolliset muutokset tulee huomioida myös kansallisen viisumitietojärjestelmän SUVI:n kehittämisessä.

Kiertomatkaviisumi.

Suomi kannattaa periaatteessa järjestelyä, jolla helpotetaan tiettyjen erityisryhmien liikkumista Schengen-alueella. Komission ehdotuksessa jää avoimeksi, kuinka oleskelua valvottaisiin, kun Schengen-alueen sisällä ei ole rajatarkastuksia. Tämän osalta tarvitaan lisäkeskusteluja. Komission ehdotuksen osalta tulee varmistua, ettei se ole ristiriidassa vallitsevan EU- ja kansallisen lainsäädännön kanssa. Esimerkiksi suhde oleskelulupasäännöksiin on selvitettävä. Samoin tulee varmistua, ettei komission ehdotus kannusta esitetyn järjestelyn väärinkäyttöön.

Suomi korostaa, että valmistelun edetessä tulee huolehtia synergiasta suhteessa viisumi- ja rajasäännöstöihin sekä myöhemmin perustettavaan EU:n rajanylitystietojärjestelmään (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan (RTP).

Komission ehdotusta seuraavat mahdolliset muutokset tulee huomioida myös kansallisen viisumitietojärjestelmän SUVI:n kehittämisessä.