Perustelut

Kuntatalous

Kunnat on jätetty yksin talousongelmiensa kanssa. Kunnat ovat joutuneet hillitsemään toimintamenojensa kasvua karsimalla kovalla kädellä palveluitaan ja vähentämällä henkilöstöään sekä paikkaamaan talouttaan ottamalla lisää velkaa. Palveluiden saatavuudessa on paikoin vakavia puutteita, ja niiden alueellisessa tarjonnassa on suuria eroja. Rapautuvat palvelut ovat vakava uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta.

Opetustoimeen on toteutettu leikkauksia monissa kunnissa, ja kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntien tilanne on paikoin hälyttävä. Kuntien säästöt ovat tarkoittaneet laiminlyöntejä peruspalveluissa — vanhusten, perheiden ja omaishoitajien palveluissa, terveydenhuollossa ja lastensuojelussa. Samaan aikaan kunnille on asetettu uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen vaatii lisäresursseja. Niitäkään hallitus ei kuitenkaan ole kunnille riittävässä määrin turvannut.

Työttömyyden ollessa korkealla lisääntyy kuntapalveluiden tarve. Edellä esitetyn vuoksi sosialidemokraatit pitävät perusteltuna, että valtionosuuksia peruspalveluiden rahoittamiseksi korotetaan ensi vuonna.

Poliisi

Poliisi on tiukan säästökuurin alla. Vuoden 2011 valtion talousarvioesityksessä poliisin määrärahatasoon on kuluvaan vuoteen verrattuna tehty yhteensä 10 miljoonan euron leikkaukset, ja poliisin toimintamenojen rahoitukseen kohdistuu lisäksi merkittäviä kustannuksia, joille ei ole varattu rahoitusta. Tällä hetkellä poliisilla on lisäksi virkojen täyttökielto, eikä poliisien työllistämismäärärahaa ole luvassa ensi vuodelle. Poliisitoimen määrärahojen leikkaaminen heikentää pitkällä aikavälillä vakavasti kansalaisten oikeusturvaa ja turvallisuutta. Kansalaisten palvelut on turvattava asuinpaikasta riippumatta. Kireä rahatilanne uhkaa kuitenkin jatkossa vähentää poliisin palvelupisteitä sekä poliisien kouluttamista ja palkkaamista.

Hätäkeskukset

Kansalaisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei hätäkeskusuudistus vaaranna olemassa olevia turvallisuusrakenteita. Hätäkeskusuudistus on syytä arvioida pikaisesti uudelleen erityisesti turvallisuuden ja aluejaon kannalta.

Maahanmuutto ja kotouttaminen

Hallittu maahanmuuttopolitiikka edellyttää panostuksia muun muassa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen sekä hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen Maahanmuuttovirastossa. Kuntien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto kangertelee, ja kuntakorvausten taso onkin nostettava vastaamaan kustannusten nousua samalla, kun järjestelmää uudistetaan. Kotoutumisen tehostaminen on tärkeä tavoite, johon on varattava riittävät resurssit. Kunnille ei saa antaa lisävelvoitteita ilman riittävää rahoitusta.

Tuottavuusohjelma

Valtion tuottavuusohjelman tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla aidosti lisätään tuottavuutta valtionhallinnon eri aloilla. Nykyisellään väen vähentäminen on kuitenkin noussut tuottavuuden lisäämistä tärkeämmäksi tavoitteeksi ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan palveluiden laadun ja saatavuuden kustannuksella. Valtion talouden tarkastusvirasto on suominut tuottavuusohjelman toteuttamistapaa mm. siitä, etteivät tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosien vähennykset ole täysin yhteydessä tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tuottavuusohjelma on palautettava palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan: henkilöstövähennysten on perustuttava todellisiin tuottavuutta tehostaviin toimenpiteisiin, eivätkä ne saa heikentää palveluiden saatavuutta tai laatua. Nykymuotoisesta tuottavuusohjelmasta on luovuttava.

Perustelut

1 Valtionosuudet

1.1 Yleisiä näkökohtia kuntien valtionosuuksista vuonna 2011

Julkisen vallan tehtävä on huolehtia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta tuottamalla verorahoitteisesti julkisia palveluita. Niiden hankinta markkinahintaan yksityissektorilta vaarantaa pieni- ja keskituloisten edellytykset käyttää näitä palveluita. Kun rikkailta kerätään enemmän veroja kuin köyhiltä ja kun ne käytetään edullisten peruspalveluiden tuotantoon, turvataan parhaiten kaikille hyvä ja oikeudenmukainen elämä.

Kunnat ovat julkisten palveluiden tuotannon kannalta keskeisessä asemassa, koska ne ja niiden muodostamat kuntayhtymät tuottavat valtaosan näistä palveluista. Jotta kunnat pystyisivät kohtuudella hoitamaan tehtävänsä, niillä tulee olla riittävät taloudelliset edellytykset. Nyt ei ole niin.

Hallintovaliokunnan enemmistön hyväksymässä lausunnossa arvioidaan, että hallituksen talousarvioesitys merkitsee kuntien valtionosuuksien lisäämistä 410 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton lausunnossa kuitenkin todetaan, että kasvu selittyy kokonaisuudessaan verotulokevennysten kompensaatiolla ja indeksitarkistuksilla.

Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Kuntaliiton lausunnon mukaan todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi. Indeksikorotusta on korjattu pienemmäksi, koska tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Sinänsä valtionosuuslain mukainen korjausmenettely heikentää takautuvasti kuntien rahoitusasemaa vuonna 2011 1 prosenttiyksikön verran todellisesta, arvioidusta kustannusten noususta.

Lisäksi valtionosuuksien lisäykseen sisältyy 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat vastaavasti 217 miljoonaa euroa. Näin kuntien omarahoitusosuus kustannusnoususta on 66 %.

Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen 18 miljoonan euron valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen, joten myöskään tämä erä ei kevennä kuntataloutta.

1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet

Esitämme vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäaloitteiden mukaisesti, että valtiovarainvaliokunta lisää momentille 28.90.30 budjettiperusteisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 680 miljoonaa euroa, josta

— sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamiseen 450 miljoonaa euroa,

— ikäihmisten hoivatakuun toteuttamiseen 150 miljoonaa euroa,

— omaishoidon kehittämiseen 30 miljoonaa euroa ja

— vaikeavammaisten avustajapalvelujen kehittämiseen 50 miljoonaa euroa.

Hallituksen budjettiehdotuksessa valtionosuutta perustoimeentulon kustannuksiin esitetään nostettavaksi 29 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Lisäys kohdentuu pääasiassa viimesijaiseen vähimmäistoimeentuloturvaan eli toimeentulotukimenojen lisääntyneeseen kasvuun, koska toimeentulotuki korkean työttömyyden oloissa on muodostunut yhä suuremmalle osalle ensisijaiseksi toimeentulon lähteeksi. Näin on siksi, että tämäkään hallitus ei budjettiehdotuksissaan ole esittänyt työttömyysturvan vähimmäisetuuksiin, työmarkkinatukeen ja työttömyysturvan peruspäivärahaan tasokorotusta. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen valtionosuutta ehdotetaan lisättäväksi hallitusohjelman mukaisella 21,25 miljoonalla eurolla. Ehdotuksessa vähäinen määrärahan lisäys halutaan käyttää moneen hyvään tarkoitukseen, muun muassa terveydenhuoltolain ja vammaispalvelulain uudistusten toteuttamiseen, neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä lapsiperheiden kotipalvelujen vahvistamiseen. Suomen Kuntaliiton valiokunnalle esittämän arvion mukaan pelkästään kunnille määrättyjen uusien tehtävien kustannusvaikutus on jopa 100 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen esittämä.

Näiden tärkeiden hankkeiden lisäksi kuntien tuottamat ikäihmisten hoivapalvelut ovat täysin riittämättömät. Samoin omaishoitajien ylivoimaista työtaakkaa on helpotettava. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on esittänyt talousarvioaloitteet määrärahan lisäyksiksi myös näihin tarkoituksiin, joista jäljempänä on tarkempi esitys. Samoin ryhmä on esittänyt omaishoitajan palkkion säätämistä verovapaaksi.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) esitti Sosiaalibarometri 2010 -tutkimuksen julkistamistilaisuudessa arvion, että sosiaalipalvelujen turvaamisedellytykset heikentyvät vuonna 2010 yli neljäsosalla kunnista ja taloudelliset resurssit lähes puolella alueista ja että perusterveydenhuollon palvelujen turvaamisedellytykset heikentyvät kolmasosassa kunnista ja taloudelliset resurssit puolessa terveyskeskuksia.

STKL arvioi, että kuluvana vuonna palvelujen vähentäminen on käynnistynyt. Yksi neljäsosa sosiaali- ja terveysjohdosta ennakoi karsintoja kuluvana vuonna. Samanaikaisesti taantuma on kasvattanut palvelutarpeita. STKL:n mukaan riskinä on uuden, erityisesti nuorten syrjäytyneiden ryhmän syntyminen. Kyselyvastausten viesti on selvä: Tarvitaan valtionosuuksien määräaikainen korotus valtionvelan kasvamisesta huolimatta.

1.3 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

1.3.1 Perusopetuksen valtionosuuksien lisääminen luokkakokojen pienentämiseksi sekä oppivelvollisuuden ulottamiseksi 18 ikävuoteen.

Esitämme vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäaloitteiden mukaisesti, että valtiovarainvaliokunta lisää kuntien opetustoimen valtionosuuksia seuraavasti:

— perusopetuksen ja lukion valtionosuuksien momentille 29.10.30 budjettiperusteisesti yhteensä (luokkakokojen pienentäminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen yhteensä) 37 000 000 euroa;

— ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien momentille 29.20.30 lisäyksenä 8 000 000 euroa budjettiperusteisesti ja

— oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksien momentille 29.30.32 lisäyksenä 6 000 000 euroa budjettiperusteisesti.

1.3.1.1 Luokkakokojen pienentäminen.

Laadukkaan koulujärjestelmän yksi kulmakivi on sekä oppilaiden että opettajien oikeus turvallisiin ja terveellisiin työskentelyolosuhteisiin ja työhyvinvointiin. Vaikka Suomi on pärjännyt erityisesti nuorten osaamista mittaavissa kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa hyvin, kouluviihtyvyystutkimuksissa suomalaiset ovat olleet vertailujen hännillä. Yksi kouluviihtyvyyteen vaikuttava tekijä on luokkien koko.

Vuonna 2010 lisäpanostuksena opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut 30 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen. Eduskunnan edellyttämän selvityksen mukaan yhteensä 82,1 % koulutuksen järjestäjistä käytti lisärahoituksen joko kokonaan tai osittain ryhmäkokojen pienentämiseen. Suurin osa rahasta käytettiin joko ryhmien pienentämiseen tai jakotunteihin. Molemmilla toimenpiteillä on sama vaikutus. Näistä myönteisistä toimenpiteistä huolimatta valtion panosten lisääminen perusopetukseen on taloudellisen taantuman olosuhteissa lähinnä hidastanut luokkakokojen suurenemista.

Tutkimustiedon mukaan ero suurempiin ryhmäkokoihin näkyy erityisen selvästi äidinkielen ja matematiikan opetuksen tuloksissa. Samoin ero pienissä ja suurissa luokissa opiskelleiden välillä on sitä pysyvämpi, mitä kauemmin opiskelu pienessä luokassa on jatkunut. Hyöty pienestä luokasta kuitenkin jatkuu senkin jälkeen, kun oppilas on siirtynyt suurempaan luokkaan. Pienen luokkakoon edullinen vaikutus kohdentuu erityisen selvästi matalimman sosioekonomisen tason perheistä tulleisiin lapsiin. Tutkimuksen mukaan pienissä luokissa oppilaat ovat oma-aloitteisempia ja heillä on vähemmän tarkkaavaisuusongelmia (prof. Keltikangas-Järvinen 2010).

Lakialoitteessamme (LA 69/2010 vp) ehdotetaan perusopetuksen opetusryhmien enimmäiskooksi luokille 1—6 16 oppilasta ja luokille 7—9 23 oppilasta sekä esiopetuksen opetusryhmän enimmäiskooksi 13 oppilasta. Lisäksi lakialoitteessa ehdotetaan perusopetuslakiin säännöstä, jonka mukaan yleisopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden määrä opetusryhmän kokoa pienentävänä tekijänä siten, että yksi näihin ryhmiin kuuluva oppilas katsotaan laskennallisesti kahdeksi oppilaaksi.

Kuntien taloudellisten vaikeuksien takia on pelkona, että useissa kunnissa joudutaan opetusryhmäkokoja jälleen kasvattamaan. Kunnille on turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta. Laadukas opetus- ja kasvatustyö, turvallinen koulu ja riittävät voimavarat mahdollistavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen.

1.3.1.2 Määrärahan osoittaminen oppivelvollisuuden ulottamiseksi 18 ikävuoteen perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen opetuksen ja oppisopimuskoulutuksen voimavaroja lisäämällä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa, että nuorten oppivelvollisuutta jatkettaisiin 18 ikävuoteen saakka. Oppivelvollisuuden suorittaminen tapahtuisi kaikkien alle 18-vuotiaiden osalta valinnaisesti joko peruskoulussa ja lukiossa, peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksessa taikka ammatilliseen koulutukseen integroidussa työpajatoiminnassa. Vasemmistoliiton mielestä koulutusurien kattavuutta pitäisi parantaa ja tätä kautta lisätä kaikkien nuorten kiinnittymistä työelämään. Asiasta on jätetty toimenpidealoite 17.12.2009 (TPA 88/2009 vp).

Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä perusopetuksen sekä lukio- ja ammatillisen opetuksen oppilaspaikkamäärää sekä oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärää. Vasemmistoliitto haluaa perusopetukseen lisättäväksi 4 000 paikkaa, lukioon 2 000 lisäpaikkaa, ammatilliseen opetuksen 4 000 lisäpaikkaa sekä oppisopimuskoulutukseen 2 000 lisäpaikkaa.

Ehdotettu lisämääräraha 12 000 000 euroa kohdennettaisiin kuntien yleissivistävän koulutuksen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin siten, että perusopetukseen ohjattaisiin 8 000 000 euroa, jolla luotaisiin kuntien rahoituksen kanssa noin 4 000 oppilaan aloituspaikkaa vastaava lisäresurssi, ja lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin 4 000 000 euroa, jolla luotaisiin kuntien rahoituksen kanssa noin 2 000 oppilaan aloituspaikkaa vastaava lisäresurssi.

1.4 Kuntien harkinnanvaraiset avustukset

Ehdotamme vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäaloitteiden mukaisesti, että valtiovarainvaliokunta lisää momentille 28.90.30 valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus) 15 000 000 euroa.

Hallitus esittää kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 20 miljoonaa euroa, eli määräraha säilyisi kuluvan vuoden 2010 tasolla. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin käytettäväksi kaikkiaan 35 miljoonaa euroa eli 15 miljoonaa euroa ehdotettua enemmän.

1.5 Kuntien osuus maahanmuuttopolitiikan rahoituksessa

Ehdotamme momentille 26.40.30 valtion korvaukset kunnille (maahanmuuttoasioissa) budjettiperusteisesti lisättäväksi valtion vuoden 2011 talousarvioon 10 000 000 euroa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, mistä aiheutuu kunnille lisäkustannuksia. Tämän vuoksi kuntien määrärahoja tulee lisätä.

2 Poliisin määrärahat

Ehdotamme momentille 26.10.10 poliisin toimintamenoihin budjettiperusteisesti lisättäväksi valtion vuoden 2011 talousarvioon 10 000 000 euroa.

Hallituksen talousarvioesityksen vuodelle 2011 ja valiokunnan siitä saaman selvityksen mukaan poliisin toimintamäärärahoihin on tehty kuluvaan vuoteen verrattuna 10 miljoonan euron leikkaukset. Tämä muodostuu 5 miljoonan euron määrärahatason alentamisesta, vuodelle 2010 saadun 3 miljoonan euron työllistämismäärärahan poistamisesta sekä noin 1,75 miljoonan euron tuottavuusvähennyksestä.

Ehdotamme, että valtion tuottavuusohjelmaa ei sovellettaisi poliisilaitokseen ja sen henkilöstöön ja että poliisilaitoksen määrärahat korotetaan pysyvästi henkilöstön palkkakustannuksia vastaavalle tasolle. Tämän vuoksi ehdotimme valiokunnan lausunnossa hyväksyttäväksi valtionvarainvaliokunnalle seuraavaa lausumaa:

Hallintovaliokunta edellyttää, että poliisin määrärahat turvataan siten, että nykyinen määrärahataso voidaan säilyttää ja valtion tuottavuusohjelmasta poliisin osalta voidaan luopua jo vuoden 2011 talousarviovuonna. (1. lausumaehdotus).

3 Tullilaitoksen rahoitus

Ehdotamme momentille 28.10.02 Tullilaitoksen toimintamenoihin budjettiperusteisesti lisättäväksi valtion vuoden 2011 talousarvioon 6 120 000 euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tullilaitos joutuu priorisoimaan tehtäviään tavalla, joka merkitsee sitä, että osa lakisääteisistä tehtävistä jää joko tekemättä tai niiden laatu laskee. Ehdotamme budjettiperusteisesti lisättäväksi valtion vuoden 2011 talousarvioon 6 120 000 euroa momentille 28.10.02 Tullilaitoksen toimintamenoihin.

Lisäksi ehdotamme, että valtion tuottavuusohjelmaa ei sovellettaisi Tullilaitokseen ja sen henkilöstöön ja että tullilaitoksen määrärahat korotetaan pysyvästi henkilöstön palkkakustannuksia vastaavalle tasolle.

Tämän vuoksi ehdotimme valiokunnan lausunnossa hyväksyttäväksi valtionvarainvaliokunnalle seuraavaa lausumaa:

Hallintovaliokunta edellyttää, että tullilaitoksen määrärahat turvataan siten, että nykyinen määrärahataso voidaan säilyttää ja valtion tuottavuusohjelmasta tullilaitoksen osalta voidaan luopua jo vuoden 2011 talousarviovuonna. (2. lausumaehdotus).

4 Hätäkeskukset

Kuluvan vuoden kesäkuussa hallintovaliokunta käsitteli hätäkeskusuudistusta, joka toteutettiin sisäasiainministeriön asetuksella (HaVM 12/2010 vp — HE 262/2009 vp). Sisäasiainministeriön asetuksella siirryttiin kuluvan vuoden helmikuussa viidentoista (15) hätäkeskuksen aluejaosta kuuden (6) hätäkeskuksen suuralueisiin (36/2010). Mielestämme tähän muutokseen liittyy merkittäviä palvelun tarvitsijoita koskettavia ongelmia, minkä vuoksi toimintojen keskittämistä suuralueisiin ei olisi tullut toteuttaa.

Nyt valiokunnan saaman selvityksen mukaan käsittelyssä olevasta talousarvioesityksestä ei löydy hätäkeskusten osalta mitään euromääräisiä mainintoja siitä, miten muutoskulut rahoitetaan. Vain tietojärjestelmien uudistamiseen on euromääräinen ehdotus. Sen sijaan henkilöstön siirroista laitokselle aiheutuviin kustannuksiin ja henkilöstön muutosturvan toteuttamiseen ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja. Valtionhallinnon muutostilanteissa on noudatettava tinkimättä valtioneuvoston päättämiä henkilöstöpoliittisia periaatteita, sopimuksia ja lakeja. Työllistyminen yhtäällä Suomessa ei saa johtaa työttömyyteen toisaalla. Organisaation tulee tukea sekä työn perässä muuttavia että niitä, jotka eivät voi tai halua jatkaa Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa.

On elintärkeää, että hätäkeskukset toimivat kiitettävästi kaikkina eri vuorokauden aikoina. Hätäkeskusten teknisten järjestelmien toimivuus tulee varmistaa ennen uusien hätäkeskusten aloittamista. Tämä on kansalaisten turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia.

Arvioimme, että siirtyminen kuuteen suuralueeseen hätäkeskuslaitoksessa heikentää hätäkeskuspäivystäjien paikallistuntemusta, mikä on ensiarvoisen tärkeä toiminnan laatuedellytys, jotta onnettomuus- tai rikospaikoille ehdittäisiin ajoissa. Muun muassa Rovaniemen hätäkeskuksen siirto Ouluun ja Tampereen hätäkeskuksen siirto Poriin vaarantaa ja hidastaa avunsaamista onnettomuus- ja hätätilanteissa.

Ongelma on selvästi olemassa, ja tieto tästä on esitetty valiokunnalle, mutta tästä huolimatta hallituspuolueen kansanedustajat ovat toteuttamassa selvästi kansalaisten turvallisuutta heikentävän hätäkeskusuudistuksen. Tämän lisäksi uudistuksen toteuttamiseen liittyy muitakin avoimiksi jääviä kysymyksiä. Miten turvataan lyhyellä aikavälillä koulutetun päivystys- ym. henkilöstön saatavuus esitettyihin kuuteen uuteen hätäkeskukseen?

Hätäkeskusuudistuksen kokonaiskustannuksista eikä myöskään uudistuksen rahoituksen turvaamisesta ei ole täyttä varmuutta.

Hätäkeskustoimintaa ei saa vaarantaa resurssien mahdollisen riittämättömyyden takia. Hätäkeskusuudistus maksaa kymmeniä miljoonia euroja, minkä rahoittaminen julkisen talouden ollessa huomattavassa epätasapainossa on hyvinkin epävarmaa. Ehdotimme kesäkuussa hallintovaliokunnassa hätäkeskuslain käsittelyn yhteydessä hallituksen lakiehdotukseen 5 §:n muutosta, jossa lain tasolla määrättäisiin palattavaksi viidentoista (15) hätäkeskuksen malliin:

Tämän vuoksi ehdotimme valiokunnan lausunnossa hyväksyttäväksi valtionvarainvaliokunnalle seuraavaa lausumaa:

Hallintovaliokunta edellyttää, että hätäkeskuslaitoksen määrärahat turvataan siten, että toiminta voidaan palauttaa 15 hätäkeskuksen mallin pohjalle ja että valtion tuottavuusohjelmasta hätäkeskuslaitoksen osalta voidaan luopua jo vuoden 2011 talousarviovuonna (3. lausumaehdotus).

Perustelut

Kuntatalous

Valtion rahoitusta kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen on 90-luvulta lähtien rajusti vähennetty samaan aikaan, kun tehtäviä on osoitettu kunnille jatkuvasti lisää. Kuntien talousongelmat ovat kasvaneet, veroäyriä on jouduttu nostamaan ja velkamäärää kasvattamaan lähes jokaisessa kunnassa. Kuntien peruspalvelujen — kuten sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelujen — saatavuus ja riittävyys on uhattuna useissa kunnissa. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää tasokorotusta kuntien valtionosuuksiin.

Valtiovarainministeriön kuntajaoksen mukaan kuntien valtionavut lisääntyvät ensi vuonna 410 miljoonaa euroa. Kun tästä summasta vähennetään Kuntaliiton ilmoittama valtion toimenpiteiden aiheuttama kuntien verotulojen vähennys 129 miljoonaa ja huomioidaan kuntien valtionosuuksiin sisältyvä todellinen kustannusten nousu 248 miljoonaa, jäljelle jää 33 miljoonaa euroa. Tällä rahalla tulisi kattaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten noususta (+271 milj.e.) johtuva valtionosuus, joka on 74 miljoonaa euroa. 33 miljoonaa euroa ei siihen riitä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistukset ja muut esitetyt toimenpiteet lisäävät kuntien kustannuksia Kuntaliiton mukaan jopa 100 miljoonaa euroa. Valtio myöntää näihin menoihin valtionosuutta vain 21,25 miljoonaa euroa. Kuntien peruspalvelumenot lisääntyvät Kuntaliiton arvion mukaan 344 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö myöntää, että ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen talousarvio on kuntataloutta heikentävä. Ministeriön mukaan kuntien rahoitusasema heikkenee 42 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Tämä suuntaus kuristaa jo ennestään ahdingossa olevia kuntia. Perussuomalaiset edellyttävät, että kuntien peruspalvelujen laatu ja saatavuus turvataan nostamalla kuntien valtionosuuksia.

Esitän, että momentille valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.30 osoitetaan lisärahoitusta 250 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksiin peruspalvelujen turvaamiseksi.

Poliisitoimi

Hallituksen esitys pienentäisi toteutuessaan edelleen poliisin henkilöstöresursseja ja heikentäisi poliisin edellytyksiä hoitaa yhteiskunnallinen tehtävänsä lainvalvojana.

Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähes 24 %, eikä kasvu ole hiipumassa. Erilaisiin tuottavuusohjelmiin vedoten poliisin edellytetään vähentävän henkilöstömääriä vuoteen 2015 mennessä yhteensä 670 henkilötyövuodella. Hallituksen esityksen seurauksena jo ensi vuonna Helsingin poliisilaitos joutuisi vähentämään yli 100 henkilöä ja Keskusrikospoliisi 34 henkilötyövuotta.

Perussuomalaiset edellyttävät, että poliisitoimella on sellaiset resurssit, joilla se pystyy tehokkaasti valvomaan lain noudattamista ja yleistä järjestyksenpitoa. Poliisin henkilöstömäärärahat ja resurssit on mitoitettava yhteiskunnan todellisten tarpeiden eikä tuottavuusohjelmien perusteella. Poliisitoimen määrärahoilla tulee turvata riittävät, vähintään nykyiset henkilöstöresurssit.

Esitän, että poliisin toimintamomentille (26.10.01) osoitetaan lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa poliisin resurssien turvaamiseksi.

Talousrikollisuus ja harmaa talous

Harmaan talouden kasvu on ollut räjähdysmäistä. Verojen ja maksujen kiertämisellä sekä työntekijöiden alepalkoilla harmaan talouden yritykset voittavat urakkakilpailuja jopa kuntien ja muun julkishallinnon hankkeissa. Tällainen maantapa on estettävä. Muutoin suomalaiset rehelliset yritykset kaatuvat harmaan talouden vyöryn alla. Nyt tarvitaan järeitä ja nopeita toimia suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta. Rakennusalan harmaan talouden kokonaan kitkemisellä voidaan työllistää kaikki rakennusalan nykyiset työttömät. Lähes vastaavanlainen vaikutus saadaan aikaan metalli-, kaupan- ja muilla palvelualoilla harmaan talouden torjumisella.

Perussuomalaiset esittävät nykyisen tilaajavastuun valvonnan tehostamista ja sanktioiden huomattavia korotuksia sekä työsuojelupiirien voimavarojen huomattavaa lisäämistä ja tarkastusoikeuksien laajentamista. Tuemme Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta ja esitämme tämän toteuttamiseksi pikaista lain ja asetuksen tekemistä. Verottajan, rikospoliisin ja työsuojelupiirien tietoverkkojen yhteen sovittamisen esteet on poistettava välittömästi, olivat ne sitten teknisiä tai lainsäädännöllisiä.

Pääurakoitsijoiden pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tarkastusoikeudet on laajennettava koskemaan koko alihankintaketjun kaikkia yrityksiä. Toivottavasti tämä toteutuu sopimusteitse, muutoin on tehtävä lainsäädännöllisiä toimia. Yhdessä käännetyn alv:n kanssa saadaan tehokkaasti karsittua harmaata taloutta ja parannettua työllisyyttä sekä kohennettua valtion taloutta jopa parilla miljardilla eurolla. Suomalaiset rehelliset yritykset saadaan samalle viivalle muiden kanssa.

Harmaan talouden ammattilaisista on valtaosa ulkomaalaisia yrityksiä. Kaikista kiinni jääneistä yrityksistä ja niiden omistajista sekä työntekijöistä on tehtävä rekisteri. Tällaisen rekisterin avulla annetaan rajamiehille välitön käännytysoikeus. Näin suljetaan tehokkaasti muualta tuleva harmaan talouden harjoittajien rantautuminen maahamme.

Hallitus esittää talousrikollisuuden torjuntaan ainoastaan kahden miljoonan euron lisärahoitusta, vaikka talousrikollisuus on kiihtyvässä kasvussa. Hallituksen esityksessä todetaan, että "harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaismäärä lisääntyy yleisen taloustilanteen vuoksi. Talousrikostorjunnan vaikuttavuutta parannetaan." Hallituksen esitys ei ole missään suhteessa tilanteen vaatimiin toimiin.

Esitän, että poliisin toimintamomentille (26.10.01) osoitetaan lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa harmaan talouden poistamiseksi.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen resurssit ja toimintamahdollisuudet on mitoitettava todellisten tarpeiden eikä tuottavuusohjelmien perusteella.

Esitän, että rajalaitoksen toimintamomentille (26.20.01) osoitetaan lisärahoitusta 6 miljoonaa euroa toimintamahdollisuuksien ja resurssien turvaamiseksi.

Tulli

Hallituksen talousarvioesityksessä ollaan supistamassa Tullin määrärahoja 6 120 000 euroa verrattuna vuoden 2010 talousarvioon. Tullissa se merkitsee henkilövähennyksiä, koska muista menoista (IT- ja toimitilamenot) ei voi tinkiä. Aivan kuten poliisille, myös tullille on asetettu tuottavuusohjelmatavoitteet. Vuodelle 2011 henkilötyövuositavoite oli 2 445, mutta sitä on edelleen kiristetty siten, että vuoden 2011 tavoite on 2 278. Tuottavuusohjelman mukainen HTV-vähennys vuosina 2009—2011 on yhteensä 305.

Näin voimakas ja nopea henkilökunnan vähentäminen on Tullin mukaan vaikeuttanut Tullin tehtävien hoitamista, ja valvonnan taso on kärsinyt. Voimakkaat henkilöstövähennykset näkyvät tulevaisuudessa myös vaikeutena löytää sopivia ja osaavia työntekijöitä. Tullin toimintaedellytykset on turvattava.

Ei ole tarkoituksenmukaista eikä hyväksyttävää, että henkilöstöresurssien vähentämispakko johtaa tullivalvonnan ja tarkastustoiminnan supistamiseen, jolla edesautetaan mm. terroristien maahantuloa.

Hätäkeskukset

Hätäkeskusten resurssit ja toimintamahdollisuudet on mitoitettava todellisten tarpeiden eikä tuottavuusohjelmien perusteella. Kansalaisten tulee jatkossa pystyä luottamaan hätäkeskusten toimintaan. Esitettyjen määrärahaselvitysten perusteella riittävä toimintakyky on vaarassa.

Esitän, että hätäkeskusten toimintamomentille (26.30.02) osoitetaan lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa toimintamahdollisuuksien ja resurssien turvaamiseksi.

Maahanmuutto

Maahanmuuttoviraston antamien tietojen perusteella oleskelulupahakemuksia kaikilla eri perusteilla tuli vireille tammi—heinäkuussa 2010 yhteensä 13 122 kpl. Edellisvuoteen kasvua on noin 14 %. Eniten kasvua viime vuoteen verrattuna on tapahtunut muuta omaista koskevissa perhesidehakemuksissa. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tapahtunut somalialaisten perheenyhdistämishakemuksissa. Ne ovat lisääntyneet viime vuodesta lähes 30 %. 30.7.2010 mennessä hakemuksia oli tullut jo 2 470, kun koko viime vuonna määrä oli 2 204 kpl. Tämän vuodella lopulla vireillä tullee olemaan arviolta 6 900 somalialaisten perhesidehakemusta.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä vastaanotto-, oleskelu- , sosiaali- ja terveys-, kotouttamis- yms. kustannukset ovat yhteiskunnalle vuositasolla satoja miljoonia euroja. Pelkästään yhden alaikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannukset vastaanottokeskuksessa ovat yli 50 000 euroa.

Hallituksen on pikaisesti ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä kotouttamiseksi mahdollisimman lähellä heidän kotiseutuaan/maataan, jossa ilmastolliset, kulttuuriset, uskonnolliset, kielelliset ja muut olot vastaisivat lähtömaan olosuhteita. Lisäksi tämä mahdollistaisi paremmin mahdollisen paluun syntymämaahan. Näin menetellen maamme voisi taloudellisesti auttaa monikymmenkertaisen joukon turvapaikanhakijoita nykyiseen kalliiseen ja tehottomaan avustusjärjestelmäämme verrattuna.