Komission asetusehdotuksessa (KOM(2023) 185 lopullinen) ehdotetaan säädettäväksi rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä jäsenvaltiosta toiseen. Sääntely kattaa sekä rikoksen esitutkinnan että syytetoimet. Rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä ei ole tällä hetkellä erillistä EU:n tason säädöstä. Jäsenvaltiot siirtävät nykyisin rikosoikeudellisia menettelyjä välillään käyttäen erilaisia oikeudellisia välineitä, joilla ei ole yhdenmukaista oikeudellista kehystä kaikkialla EU:ssa. Tämä vaikeuttaa toiminnan koordinointia ja voi vahingoittaa yksilön oikeuksia ja johtaa päällekkäisiin toimiin.
Asetusehdotuksen tavoitteena on estää se, että kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa käytäisiin samoja tosiseikkoja ja samaa henkilöä koskevia tarpeettomia rinnakkaisia rikosoikeudellisia menettelyjä. Lisäksi pyrkimyksenä on vähentää moninkertaisten menettelyjen määrää ja välttää se, että tekijä jäisi vaille rangaistusta tapauksissa, joissa hänen luovuttamisestaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla kieltäydytään. Ehdotuksen mukaan asetus kattaisi kaikki rikokset.
Hallintovaliokunta pitää asetusehdotuksen tavoitteita kannatettavina. Ehdotuksella tehostetaan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa, kun viranomaisten yhteistyö selkeytyy ja mahdollistetaan se, että rikokset tutkitaan ja niistä nostetaan syyte siihen parhaiten soveltuvassa jäsenvaltiossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetuksen voimaan tultua sen käytännön soveltamiseen kiinnitetään huomiota tarvittavalla koulutuksella ja resursoinnilla.
Ehdotuksen jatkokäsittelyssä tulee vielä varmistua siitä, että asetuksessa säädetään riittävällä tarkkuudella tilanteista, asioista ja seikoista, joiden tulee olla selvitettyinä ennen kuin rikosasian siirtomenettelyyn ryhdytään, sekä yhteistyöstä toisen maan viranomaisen kanssa, jonne asiaa esitetään siirrettäväksi. Tämä on tarpeen, jotta vältytään turhilta toimenpiteiltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta. Lisäksi asianomistajien on tärkeää tietää, miten yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta toimitaan, jos menettely päätetään ehdottaa siirrettäväksi toiseen jäsenvaltioon.
Hallintovaliokunta kiinnittää erityistä huomiota asetuksen ajallisen soveltamisalan määrittelyyn. Ehdotuksen mukaan asetuksen soveltaminen alkaisi siitä hetkestä, kun henkilö todetaan epäillyksi, ja asetusehdotuksen johdantokappaleissa tämä määritellään tapahtuneen, kun jäsenvaltion viranomainen ilmoittaa epäillylle, että häntä epäillään tai syytetään rikoksesta.
Hallintovaliokunta tähdentää, että rikostutkinnassa voi tulla eteen tilanteita, joissa henkilö on todettu rikoksesta epäillyksi, mutta ilmoitusta ei ole hänelle vielä asiasta tehty. Esimerkiksi, jos näkyvä esitutkinta ei ole toistaiseksi alkanut ja esitutkinnassa ollaan vielä tiedusteluvaiheessa ja siinä yhteydessä todetaan, että asian käsittely voi olla perustellumpaa toisessa jäsenvaltiossa, olisi tällöin tarkoituksenmukaista, että neuvottelut rikosoikeudellisen menettelyn siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon voidaan aloittaa asetuksen perusteella ennen kuin epäilty saa asiasta tiedon. Rikos-asian siirto voi olla tarkoituksenmukaista myös tilanteessa, jossa epäillyn henkilöllisyys ei ole vielä selvitetty ja on mahdollisesti jopa paremmin selvitettävissä vastaanottavassa valtiossa. Valiokunta katsoo, että näistä näkökohdista on syytä käydä keskustelua vielä ehdotuksen jatkokäsittelyssä.
EU:n asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta se saattaa edellyttää täydentävää kansallista sääntelyä. U-kirjelmässä on esitetty alustavaa arviointia mahdollisista lainsäädännön tarkistustarpeista. Esitutkintalain (805/2011) osalta hallintovaliokunta toteaa, että viranomaisten kannalta selkeintä olisi, että laissa mainittaisiin nimenomaisena esitutkinnan lopettamisperusteena se, että tutkinta on siirretty vieraaseen valtioon.
Valiokunta viittaa lopuksi ehdotuksen liitteenä olevaan lomakkeeseen, jonka sisältöä, typografiaa ja käytettävyyttä tulisi vielä kehittää. Lomakkeelle merkittävien henkilötietojen suhteen olisi käytännön näkökulmasta olennaista tietojen järjestys: sukunimi, etunimi, syntymäaika, kansalaisuus, mahdolliset henkilöllisyysasiakirjan tiedot (laji, myöntäjä, voimassaoloaika, asiakirjan numero) sekä yhteystiedot (osoite ja muut yhteystiedot).