Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki järjestyksenvalvojista

2 a §. Järjestyksenvalvojaksi asettaminen ja järjestyksenvalvojana toimiminen.

Voimassa olevan järjestyksenvalvojista annetun lain 10 §:n 2 momentin nojalla tilaisuuden laajuus ja luonne huomioon ottaen sekä muusta erityisestä syystä tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilaitos voi hyväksyä järjestyksenvalvojaksi yksittäiseen tilaisuuteen myös henkilön, jolla ei ole järjestyksenvalvojan koulutusta.

Hallituksen esityksessä vastaava sääntely ehdotetaan otettavaksi 2 a §:n 2 momenttiin täydennettynä siten, että vailla järjestyksenvalvojakoulutusta oleva henkilö voidaan hyväksyä järjestyksenvalvojaksi kokoontumislain (530/1999) mukaisiin saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään kuudeksi kuukaudeksi yhden kalenterivuoden aikana. Tällaisella henkilöllä ei ole koulutuksen saaneelle järjestyksenvalvojalle kuuluvia kiinniotto- ja säilössäpitovaltuuksia eikä oikeutta kantaa tehtävässään voimankäyttövälineitä.

Toimivaltarajauksista huolimatta muodostuu puolen vuoden määräaika perustuslakivaliokunnan mielestä varsin pitkäksi. Ehdotettu sääntely mahdollistaa kouluttamattomien järjestyksenvalvojien asettamisen lähes pysyväisluoteisesti esimerkiksi koko kesäsesongin aikana järjestettäviin tilaisuuksiin ja on siten omiaan heikentämään koulutusvaatimuksen merkitystä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että järjestyksenvalvojan peruskoulutuksessa on nykyisin kysymys kolmen päivän kurssista, perustuslakivaliokunnan mielestä tulee mahdollisuus hyväksyä kouluttamaton järjestyksenvalvoja tehtävään rajata ehdotettua olennaisesti lyhyemmäksi ajaksi.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon tältä osin yhtyen hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esityksen 2 a §:n 2 momentissa kuuden kuukauden enimmäisajan lyhentämistä neljään kuukauteen. Samalla hallintovaliokunta ehdottaa, että sanottuun määräaikaan liittyvä tarkastelujakso on kalenterivuoden sijasta vuoden pituinen ajanjakso.

Hallintovaliokunta katsoo, ettei järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tule sellaisissa tilaisuuksissa, joihin asetetaan kouluttamattomia järjestyksenvalvojia, jättää yksimomaan heidän varaansa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 2 a §:n 2 momentissa säädettäväksi, että tällaisissa tilaisuuksissa tulee aina olla myös riittävä määrä vähintään peruskoulutuksen suorittaneita järjestyksenvalvojia. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että myös sellaisia kokoontumislain tarkoittamia tilaisuuksia on mahdollista järjestää, mihin ei ole velvollisuutta asettaa lainkaan järjestyksenvalvojaa.

Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa 2 a §:n 2 momentti kuuluu seuraavasti: "Tilaisuuden laajuus ja luonne huomioon ottaen sekä muusta erityisestä syystä tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilaitos voi hyväksyä järjestyksenvalvojaksi kokoontumislain mukaiseen yksittäiseen tilaisuuteen tai saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään neljäksi kuukaudeksi yhden vuoden aikana myös henkilön, joka täyttää pelkästään 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset. Tällaisella järjestyksenvalvojalla ei ole 7 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä toimivaltuuksia. Tilaisuudessa, johon asetetaan tässä momentissa tarkoitettu järjestyksenvalvoja, tulee aina olla myös riittävä määrä järjestyksenvalvojia, jotka täyttävät 12 §:n 2 tai 3 momentissa säädetyt edellytykset."

Lakiehdotuksen 2 a §:n 4 momentista ilmenee, ettei poliisimies, rajavartiomies tai tullimies voi toimia järjestyksenvalvojana. Edellä mietinnön yleisperusteluissa lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa sanotussa momentissa "tullimies"-ilmaisun täsmentämistä seuraavasti: "Poliisimies tai rajavartiomies taikka tullivalvontaa tai tullirikostorjuntaa suorittava tullimies ei saa toimia järjestyksenvalvojana."

10 §. Voimankäyttövälineet ja niiden kantaminen.

Pykälän 1 momentissa luetellaan järjestyksenvalvojan sallitut voimankäyttövälineet. Hallintovaliokunta ehdottaa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 11 luvun 2 §:ään viitaten lakitekstissä mainittavaksi käsirautojen lisäksi myös muoviset siteet. Koska luettelo on tarkoitettu tyhjentäväksi, hallintovaliokunta ehdottaa 10 §:n 1 momentin kirjoittamista seuraavasti: "Järjestyksenvalvojan sallitut voimankäyttövälineet ovat ampuma-aselain (1/1998) 11 §:ssä tarkoitettu kaasusumutin sekä käsiraudat, muoviset siteet ja enintään 70 senttimetriä pitkä patukka."

20 §. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen peruuttaminen.

Lakiehdotuksen 20 §:n 2 momentin mukaan järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen "voidaan" peruuttaa kokonaan tai määräajaksi momentin 1—3 kohdan edellytysten täyttyessä. Mainituissa kohdissa on kysymys muun muassa siitä, ettei henkilö enää täytä järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytyksiä tai hänet on lainvoimaisesti tuomittu rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, taikka hän on olennaisesti rikkonut järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia. Valiokunta ehdottaa sanamuodon tiukentamista siten, että 2 momentin edellytysten täyttyessä hyväksyminen "tulee" peruuttaa. Kohtuuttomuuksien välttämiseksi jää kuitenkin vielä 3 momentin perusteella mahdollisuus varoituksen antamiseen hyväksymisen peruuttamisen sijasta.

26 §. Rangaistukset.

Valiokunta ehdottaa lailla 847/2006 järjestyksenvalvojalakiin tehtyjen muutosten johdosta lisättäväksi lakiehdotuksen 26 §:n 1 momentin 1 kohtaan viittauksen 7 §:n 6 momenttiin, jossa säädetään järjestyksenvalvojan oikeudesta sijoittaa säilöön otettu vain sallittuun säilytystilaan ja jossa säädetään säilöönottoilmoituksen laatimisesta ja sen toimittamisesta poliisilaitokselle.

Pykälän 2 momentissa säädetään järjestyksenvalvontarikkomuksesta. Momentin 2 kohta koskee poliisimiehen ja rajavartiomiehen ohella myös tullimiestä. Valiokunta ehdottaa 2 a §:n 4 momenttia vastaavasti ilmaisun "tullimies" tarkentamista muotoon "tullivalvontaa tai tullirikostorjuntaa suorittava tullimies".

28 §. Tarkemmat säännökset.

Kiinniotetun henkilön säilössäpidosta ja siihen käytettävistä tiloista säädetään 28 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sisäasiainministeriön asetuksella. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että ministeriölle osoitettu täysin avoin sääntelyvaltuus on selvästi ristiriidassa perustuslain 7 §:n 3 momenttiin sisältyvän sen säännöksen kanssa, jonka mukaan vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. Hallintovaliokunta ehdottaakin pykälän 1 momentin 2 kohdan poistamista, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Samalla hallituksen esityksen 1 momentin 3—6 kohdat siirtyvät säädettävän lain 28 §:n 1 momentin 2—5 kohdiksi.

Hallintovaliokunta toteaa, että järjestyksenvalvojalakia on täydennetty säilöönotetun oikeuksia ja kohtelua koskevilla säännöksillä 1 päivänä lokakuuta 2006 voimaan tulleella lailla 847/2006 (HaVM 14/2006 vp — HE 90/2005 vp).

Voimaantulosäännös.

Hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esityksen voimaantulosäännöksen 3 momentin määräajan jatkamista 31 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestyksenvalvoja, joka on suorittanut hyväksytysti sisäasiainministeriön määräyksessä (SM-1999-911/Tu-53) tarkoitetun järjestyksenvalvojan voimankäyttökurssin, saa kantaa järjestyksenvalvontatehtävässä kaasusumutinta sanottuun päivämäärään saakka ilman 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun koulutuksen hyväksyttyä suorittamista.

Lisäksi valiokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen 4 momentissa, että nyt säädettävän lain voimaan tullessa voimassa ollut hyväksyminen järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestämiseen sekä toimimiseen järjestyksenvalvojakoulutuksen kouluttajana oikeuttaa järjestämään järjestyksenvalvojan peruskoulutusta ja järjestyksenvalvojan kertauskoulutusta sekä toimimaan kyseisten koulutusten kouluttajana 31 päivään maaliskuuta 2007 saakka kyseisessä päätöksessä tarkoitetulla tavalla.

2. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista

Valiokunta puoltaa 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

3. Laki kokoontumislain 18 §:n muuttamisesta

18 §. Järjestyksenvalvojat.

Lakiehdotuksen 18 §:stä ilmenee, että yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestäjä voi asettaa yleiseen kokoukseen taikka yleisötilaisuuteen ja sen välittömään läheisyyteen järjestyksenvalvojista annetussa laissa tarkoitettuja järjestyksenvalvojia ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Yleisellä kokouksella tarkoitetaan kokoontumislaissa (530/1999) mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata (2 §:n 2 momentti). Yleisötilaisuudella puolestaan tarkoitetaan muun muassa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja ja näytöksiä (2 §:n 3 momentti).

Perustuslakivaliokunta on majoitus- ja ravitsemisliiketoimintaan sovellettavaa sääntelyä arvioidessaan pitänyt tärkeänä, että ilmaisua "välitön läheisyys" tulkitaan suppeasti (PeVL 49/2004 vp). Yleensä sillä tarkoitetaan välittömästi liikeen sisäänkäynnin edessä olevaa, alaltaan vähäistä katu- tai tiealueen osaa. Käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta on katsonut, että ilmaisua "välitön läheisyys" tulee tulkita samaan tapaan supistavasti järjestyksenvalvojien ja vastaavien toimialuetta sääntelevässä muussakin lainsäädännössä. Selvyyden vuoksi hallintovaliokunta toteaa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen mietintövaliokuntana, että käsitettä "välitön läheisyys" on suppeasti tulkittunakin luonnollisesti arvioitava kokoontumislain kohdalla kulloinkin kyseessä olevien järjestyksenvalvontatehtävien lähtökohdista. Kokoontumislain tarkoittamat yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet voivat olla luonteeltaan erilaisia. Kysymys on keskeisesti siitä, minkä alueen katsotaan kuuluvan kussakin tilanteessa järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen kannalta "välittömään läheisyyteen".

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee edelleen, että järjestyksenvalvojan toimialue voi satunnaisesti järjestettävissä yleisötilaisuuksissa perustellusti kattaa myös esimerkiksi hallituksen esityksessä mainitut kulkuväylät ja paikoitusalueet. Toimialueen tällaiseen laajuuteen on kuitenkin esitetyn tulkintaperiaatteen ja sääntelyn tarkkarajaisuuden kannalta ongelmallista viitata ilmaisulla "välitön läheisyys". Perustuslakivaliokunta katsoo, että lakiehdotusta on siksi tarkistettava maininnoilla, joiden mukaan järjestyksenvalvojan toimialueeseen voivat kuulua myös yleisötilaisuuden järjestämiseksi tarvittavat paikoitusalueet ja niille johtavat sisääntuloväylät. Harkintavallan käyttöä tulee säännöksessä ohjata lisäksi niin, ettei järjestyksenvalvojan toimialuetta määrätä laajemmaksi kuin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on välttämättä tarpeen.

Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 18 §:n hyväksymistä näin kuuluvana: "Yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestäjä voi asettaa yleiseen kokoukseen taikka yleisötilaisuuteen ja sen välittömään läheisyyteen järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja järjestyksenvalvojia ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. Järjestyksenvalvojia voidaan asettaa myös yksittäisen yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämiseksi tarvittaville paikoitusalueille ja niille johtaville sisääntuloväylille sekä muille vastaaville tilaisuuden järjestämiseen liittyville alueille. Järjestyksenvalvojien toimialuetta ei tule kuitenkaan asettaa laajemmaksi kuin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa ja sen välittömässä läheisyydessä sekä mainituilla paikoitusalueilla, niille johtavilla väylillä ja muilla vastaavilla tilaisuuden järjestämiseen liittyvillä alueilla on välttämättä tarpeen. Järjestyksenvalvojien valtuuksista säädetään mainitussa laissa. Oikeudesta keskeyttää yleinen kokous tai yleisötilaisuus taikka määrätä se päättymään on kuitenkin voimassa, mitä tässä laissa säädetään".

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa vielä, että paikoitusalueita ja sisääntuloväyliä sekä muita vastaavia tilaisuuden järjestämiseen liittyviä alueita koskeva ensimmäinen uusi virke ei määritä käsitteen "välitön läheisyys" sisältöä, vaan on siitä erillinen peruste. Jälkimmäinen valiokunnan 18 §:ään lisäämä uusi virke sisältää taas yleisen järjestyksenvalvojan asettamista koskevan rajoituslausekkeen.

4. Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta

Valiokunta puoltaa 4. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.