KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2013 vp
KK 436/2013 vp - Eeva-Maria Maijala /kesk
Tarkistettu versio 2.0
Nellimin tien peruskorjaus
Eduskunnan puhemiehelle
Inarin kunnassa sijaitsevan Nellimin kylän
ja Inarin kuntakeskuksen, Ivalon kirkonkylän, välisen
maantien kunto on herättänyt paljon huomiota kuluneina
vuosina. Esimerkiksi saamelaiskäräjät
sekä alueen kolttaneuvosto ovat pitäneet tärkeänä,
että tien kuntoa lähdettäisiin parantamaan.
Nellimin kylän asukkaille tien pitäminen turvallisessa
kunnossa on elinehto. Nellim tunnetaan kulttuurien kohtaamispaikkana.
Paikallisen suomalaisasutuksen lisäksi Nellimin kylä on kolttasaamelaisten
keskeinen asuinalue, ja alueen infrastruktuurin parantaminen
edistäisi myös heidän sekä alueella
asuvien inarinsaamelaisten perustuslaissa taattuja edellytyksiä oman kielen
ja kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Tiellä on
myös huomattava merkitys alueen matkailuelinkeinon kehittämisen
kannalta.
Noin 43 kilometriä pitkä tieyhteys on paikoitellen
erittäin huonossa kunnossa. Etenkin kelirikkoaikana tämä mutkainen
soratie on todella vaarallinen ajettava. Paikallisten ihmisten mukaan
ulosajoja tapahtuu usein, ja kuluneen talven aikaan tie on ollut
liukas eikä jäistä pintaa ole sorattu
riittävästi.
Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä kysyi Ivalon ja
Nellimin välisen maantien peruskorjauksesta ja
päällystämisen käynnistämisestä kirjallisella
kysymyksellä (KK 715/1999 vp)
marraskuussa 1999. Tuolloinen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
vastasi siihen mm., ettei tietä aiota päällystää,
mutta sorapintainen osuus pidetään liikennekelpoisena
kunnossapitotoimin. Perusteluina hän viittasi mm. siihen,
että Ivalon ja Raja-Joosepin välinen tiehanke
on vireillä ja "perustienpidon rahoitusta ei ole järkevää kohdistaa
kahden ison vierekkäisen hankkeen toteuttamiseen".
Tästä on kulunut nyt yli kolmetoista vuotta, joten
olisi jo korkea aika kiinnittää huomio Ivalon
ja Nellimin välisen tieyhteyden rakentamiseen.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko Ivalon ja Nellimin välisen maantien kunnossapidosta
huolehdittu liikenneturvallisuuden edellyttämällä tavalla ja
milloin tien peruskorjaukseen aiotaan ryhtyä?
Helsingissä 23 päivänä toukokuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan /kesk näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 436/2013 vp:
Onko Ivalon ja Nellimin välisen maantien kunnossapidosta
huolehdittu liikenneturvallisuuden edellyttämällä tavalla ja
milloin tien peruskorjaukseen aiotaan ryhtyä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Nellimin noin 200 asukkaan kylä sijaitsee Inarin kunnassa
noin 42 kilometrin päässä Ivalon kunta-keskuksesta.
Nellimin kylän ja Ivalon kuntakeskuksen välillä on
vain yksi tieyhteys. Ensimmäiset noin seitsemän
kilometriä Ivalon kuntakeskuksesta kohti Nellimiä ovat
kantatietä 91, joka vaihtuu Akujärven kylän
kohdalla maantieksi 969. Noin 35 kilometrin pituinen maantieosuus Akujärven
ja Nellimin kylän välillä on enimmäkseen
mutkaista soratietä, josta noin 13 kilometriä on
parannettu ja päällystetty viime vuosikymmenien
aikana uusittujen siltojen yhteydessä.
Maantien liikennemäärä (keskimääräinen
vuorokausiliikenne) on Ivalon päässä noin
550 ajo-neuvoa vuorokaudessa ja Nellimin päässä noin 220
ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on jonkin verran talousmetsää ja
tietä käytetään puukuljetuksiin.
Tiellä on yleisrajoitus 80 km/h lukuun ottamatta
Akujärven, Keväjärven ja Nellimin kylien
kohtia, joissa on nopeusrajoitus 60 km/h. Tiellä ei
ole sattunut viime vuosien aikana henkilövahinkoon johtaneita
onnettomuuksia.
Tietä pidetään kunnossa toimintaohjeiden
ja laatuvaatimusten mukaisesti. Tien soratieosuuk-sien hoitoluokka
on korkein, eli luokka I. Tien talvihoitoluokka on toiseksi alin,
joka on maassa yleinen tämän tyyppiselle ja liikennemääräiselle tielle.
Kunnossapidon pistokoevalvonnassa ei ole havaittu laadun alituksia
viime vuoden aikana.
Akujärven ja Nellimin kylän välisen
maantien soratieosuuksien parantamisen kustannusarvio on noin 10
miljoonaa euroa, mutta parantamista olisi mahdollista tehdä myös
pienemmissä osissa rahoituksen saannin mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaisi
tien jyrkkien mutkakohtien suoristamista siten, että vanhaa
tieosuutta käytettäisiin uuden valmistumiseen
saakka. Tien parantamiseen on yritetty vuosien varrella saada työllisyys-
ja EU-rahoitusta siinä kuitenkaan onnistumatta.
Nykyisellä perustienpidon rahoituksella pyritään
säilyttämään pääteiden
kunto nykytasolla ja tällöin esimerkiksi Lapissa
sorateiden perusparannuksiin jää korkeintaan 0,5
miljoonaa euroa vuodessa. Rahoituskohteiden valinnassa painaa muun
muassa tien käyttöaste. Maantie 969 päättyy
pian Nellimin kylän jälkeen Virtaniemellä Venäjän
rajalle ilman rajanylityspaikkaa eikä siten palvele läpiajoliikennettä.
Näin ollen kohde ei kuulu Lapin ELY-keskuksen perusväylänpidon
prioriteettikohteisiin tällä hetkellä eikä suunnitelmia
kyseisen tienosuuden parantamiseksi ole tehty.
Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta
2013
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 436/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Eeva-Maria Maijala /cent:
Har underhållet av landsvägen mellan Ivalo
och Nellim skötts på det sätt som trafiksäkerheten
kräver och
när ska man inleda en grundlig förbättring
av vägen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Nellim by med ca 200 invånare är belägen
i Enare kommun ungefär 42 kilometer från Ivalo
kom-muncentrum. Mellan Nellim by och Ivalo kommuncentrum finns endast
en vägförbindelse. De första cirka sju
kilometrarna från Ivalo kommuncentrum mot Nellim är
stamväg 91 som vid Akujärvi by blir stamväg
969. Den ca 35 kilometer långa landsvägssträckan
mellan Akujärvi och Nellim byar består mestadels
av krokig grusväg, varav ca 13 kilometer har förbättrats
och fått ytbeläggning i samband med att broarna
förnyats under de senaste årtiondena.
Trafikmängden på landsvägen (den
genomsnittliga dygnstrafiken) är i Ivalo ca 550 fordon per
dygn och i Nellim ca 220 fordon per dygn. I området
finns en del ekonomiskog och vägen används för
virkestransporter. På vägen finns en allmän
begränsning på 80 km/h med undantag för byarna
Akujärvi, Keväjärvi och Nellim, där
hastighetsbegränsningen är 60 km/h. På vägen
har det inte under de senaste åren skett olyckor som skulle
ha lett till personskador.
Vägen hålls i skick i enlighet med instruktioner
och kvalitetskrav. Grusvägssträckorna hör till
den högsta underhållsklassen, dvs. klass 1. Vägens
vinterunderhållsklass är den nästlägsta, vilket är
vanligt i vårt land för en väg av den
här typen och med den här mängden trafik.
Vid stickprovskontroller av underhållet har det inte uppdagats
att kvaliteten skulle ha underskridits under förra året.
Kostnadsberäkningen för att förbättra
grusvägssträckorna på landsvägen
mellan Akujärvi och Nellim byar uppgår till ca
10 miljoner euro, men det är även möjligt
att göra mindre förbättringar allteftersom
finansiering fås. I praktiken skulle detta innebära
att vägens skarpa kurvor görs raka, så att
de gamla vägsträckorna används ända
tills de nya blir klara. Man har under årens lopp utan
framgång försökt få sysselsättnings- och
EU-finansiering för en förbättring av
vägen.
Med de nuvarande anslagen för basväghållning
strävar man efter att bevara huvudvägarna i sitt
nuvarande skick, och således blir det
till exempel i Lappland kvar högst 0,5 miljoner euro per år
för grundlig förbättring av grusvägar.
Vid valet av finansieringsobjekt är bland annat vägens
användningsgrad av vikt. Landsväg 969 tar slut
strax efter Nellim by i Virtaniemi vid den ryska gränsen
utan gränsövergång och tjänar
således inte genomfartstrafiken. Således hör
detta objekt inte för närvarande till de objekt
som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland
prioriterar inom bastrafikledshållningen, och inga planer
har gjorts för att förbättra vägsträckan
i fråga.
Helsingfors den 11 juni 2013
Trafikminister Merja Kyllönen