Perustelut

Liikennevaliokunta käsittelee tässä lausunnossa tiehallinnon määrärahoja ratahallinnon, perustienpidon ja tieverkon kehittämisen osalta sekä joukkoliikenteen palvelujen ostoa ja kehittämistä. Lisäksi valiokunta tulee käsittelemään sen toimialaan kuuluvia valtion talousarvioon liittyviä asioita asianomaisten hallituksen esitysten yhteydessä.

Ratahallinnon määrärahat

Valiokunta on lausunnossaan vuoden 2002 talousarviosta (LiVL 17/2001 vp — HE 115/2001 vp) kiinnittänyt huomiota ratahallinnon määrärahoihin ja todennut, että rataverkkoa sähköistettäessä eräät huomattavat teollisuuslaitokset, kuten Tornion uusi jaloterästehdas tai Stora Enson Uimaharjussa sijaitseva sellutehdas ovat jääneet tai uhkaavat jäädä sähköistettävän verkon ulkopuolelle. Tämä johtaa siihen, että teollisuuslaitoksilta lähtevät ja sinne saapuvat kuljetukset edellyttävät sekä sähkö- että dieselkäyttöisen kaluston käyttöä. Valiokunta katsoo edelleen, että näiden rataosuuksien sähköistämistä tulee selvittää.

Tiehallinnon määrärahat

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2003 varatut määrärahat riittävät tiestön päivittäiseen hoitoon ja ylläpidon välttämättömiin menoihin. Tieverkon kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää, mutta rahaa uusiin alueellisiin investointeihin jää aiempaa vähemmän. Tiestön kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi on ylläpito- ja korvausinvestointien rahoitusta lisätty jo vuodelle 2002 noin 50 miljoonalla eurolla. Vastaava rahoitus sisältyy myös vuoden 2003 tiebudjettiin. Ylläpito- ja korvausinvestointeihin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 200 miljoonaa euroa eli kolmannes perustienpidon rahoituksesta.

Valiokunta on vuoden 2002 talousarviota käsitellessään katsonut, että liikenneturvallisuudelle asetetut tulostavoitteet voivat vakavasti vaarantua tieverkon huonon kunnon vuoksi (LiVL 17/2001 vp — HE 115/2001 vp). Tieverkon kunnolla on merkitystä sekä taloudellisen, sosiaalisen että alueellisen kehityksen kannalta. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2001—2005 todetaan, että "pääteiden turvallisuuden parantaminen asetetaan etusijalle ja ratkaistaan turvallisuusongelmat rakenteellisesti". Edelleen todetaan, että koko päätieverkolla tarvitaan myös pienempiä turvallisuustoimia ja että tilapäistoimia ja nopeusrajoituksia käytetään ongelmallisissa kohteissa odotettaessa rakenteellisia toimia.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että vuodelle 2003 suunniteltu rahoitus ei riitä arvioitua tarvetta vastaaviin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tiehallinnon mukaan määrärahat riittävät ainoastaan siihen, että turvallisuutta parannetaan lähinnä laskemalla nopeusrajoituksia erityisesti taajamissa ja vilkkaimmilla päätiejaksoilla sekä lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun vaatimien alueellisten tieinvestointien määrä supistuu 40 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna, mikä jarruttaa alueiden kehitystä.

Vuonna 2003 esitetään käynnistettäviksi kaksi valtakunnallista tiehanketta: Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Vuosaaren sataman liikenneväylähankkeet toteutettaisiin yhtenä Tiehallinnon koordinoimana kokonaisuutena. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuosina 2003—2008 yhteensä 103,7 miljoonaa euroa, jotka on tarkoitus saada takaisin kaavoitushyötynä Keski-Pasilasta. Vuonna 2005 valmistuvan Nuijamaan raja-aseman tieyhteyksien rakentaminen -hankkeen kustannusarvio on 14,5 miljoonaa euroa.

Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen on taloudellisilta mittasuhteiltaan huomattava hanke, ja valiokunta toteaa saamansa selvityksen mukaan, että se on tarkoituksena toteuttaa E18-tiehankkeen ja Kerava—Lahti- oikoradan tavoin isona erillishankkeena. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty keskenään ristiriitaisia näkökantoja. Valiokunnan ei ole ollut mahdollista selvittää kaikkia yksityiskohtia valtion lopullisesta rahoitusosuudesta. Tämän vuoksi valiokunta kantaa huolta kokonaisrahoituksesta ja varsinkin siitä, että Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen ei saa vaikuttaa kielteisesti perustienpitoon eikä muun tieverkon kehittämisen rahoitukseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota tiehallintouudistukseen, jossa Tielaitos jaettiin Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Uudistuksen toteuttamisen poliittiseen sitoutumiseen sisältyi rationalisointihyötyjen (n. 300 Mmk) käyttäminen kokonaisuudessaan perustienpidon tason parantamiseen. Sittemmin on käynyt ilmi, että ns. neuvottelu-urakoiden virheellisestä mitoituksesta johtuen Tieliikelaitos joutui palauttamaan Tiehallinnolle 85 miljoonaa markkaa, mikä merkitsi ao. tienparannustoimien ajallista viivästymistä. Samasta syystä johtuen Tieliikelaitos tuotti näytettyä voittoa huomattavasti odotettua enemmän, eli n. 144 miljoonaa markkaa, jonka palauttaminen perustienpidon tarpeisiin on edelleen kesken. Tästä koituva viive perustienpidon tason korottamisessa on merkittävä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yleisten teiden varsilla on yhteensä noin 2 900 pysäköimis- ja levähdysaluetta, joista pääteillä on vajaat 2 200. Tämä merkitsee jonkinlaista pysähtymismahdollisuutta keskimäärin vähintäänkin 6 kilometrin välein, kun otetaan huomioon muut palvelukohteet. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että alueiden käyttö varsinkin talviaikaan on monin paikoin huomattavan vähäistä, vaikka alueilla onkin suuri merkitys raskaan liikenteen kannalta. Valiokunta korostaakin alueiden merkitystä raskaalle liikenteelle. Raskaan liikenteen kuljettajien tulee nimittäin liikenne- ja työturvallisuussyistä pitää määräajoin ajo- ja lepoaikamääräysten mukaisia taukoja. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että harkitaan, miten voidaan luoda taukopaikkaverkosto, joka tarjoaa asianmukaiset taukojen ja vuorokausilevon pitomahdollisuudet.

Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että liikenneinfrastruktuurihankkeiden valmistelun ja vaikutusten arvioinnin taidon voidaan katsoa Suomessa olevan kansainvälisesti verraten korkealla tasolla. Valiokunta katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön esittelemää ja Tiehallinnon tuella tapahtuvaa hankekohtaista priorisointia on pidettävä liikennepolitiikan tavoitteiden mukaisena. Valiokunta toteaa, että liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän mietinnössään joulukuussa 1998 toteamat ongelmat ovat suurelta osin vieläkin ajankohtaisia. Valiokunta korostaakin, että vastaisuudessa on pyrittävä turvaamaan vielä vuoden 2003 talousarvioesitystä korkeampi tienpidon rahoitustaso, jotta tieverkon arvo kohentuisi ja liikenneturvallisuus parantuisi.

Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen

Valtioneuvoston vuoden 2003 budjettiehdotuksessa on joukkoliikenteen tukeen varattuja määrärahoja esitetty 81 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt määrärahojen tarpeen olevan 88,6 miljoonaa euroa, jotta nykyisen tasoiset palvelut voidaan ylläpitää. Alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionavustuksiin on vuonna 2003 varattu 26,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa alueellisen liikenteen palvelujen ostoon ja paikallisen liikenteen valtionavustuksiin osoitettiin alun perin 23 miljoonaa euroa. Momentin määrärahajakoa muutettiin budjettineuvotteluissa kuitenkin siten, että 3 miljoonaa euroa kehittämisrahaa siirrettiin alueellisen ja paikallisen liikenteen määrärahaan. Lisäksi budjettiriihessä kyseistä määrärahaa lisättiin vielä 0,8 miljoonalla eurolla. Viitaten vuoden 2000 talousarviosta antamaansa lausuntoon (LiVL 6/1999 vp — HE 40/1999 vp) valiokunta esittää tässä yhteydessä huolensa joukkoliikenteen ostomäärärahojen riittävyyden lisäksi siitä, että joukkoliikenteen tutkimus- ja kehitystoiminnan julkista rahoitusta ei saa ainakaan pysyvästi vähentää. Valiokunta pitää joukkoliikenteen kehittämistyön jatkamista tärkeänä, sillä kehittämistyöllä on merkitystä sekä kaupunkimaisissa taajamissa että erityisesti haja-asutusalueilla. Tämän vuoksi uusien joukkoliikennemuotojen ja liikennepalvelujen kehittämiselle on osoitettava riittävät resurssit.

Valiokunta kantaa huolta siitä, millainen vaikutus leikkauksilla on kaupunki- ja seutulippujen rahoitukseen ja näiden palveluiden kehittymiseen. Valtion joukkoliikennemäärärahoja käytetään paitsi bussi- ja junaliikenteen palveluiden ostoihin, myös osarahoituksena kuntien maksamiin kaupunki- ja seutulippujen alennuksiin 300 kunnassa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2001 myytiin kaikkiaan noin 500 000 kaupunki- ja seutulippua, joilla tehtiin yhteensä 22,7 miljoonaa matkaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lipputukien nykytason ylläpitämiseen vaadittaisiin ensi vuonna 11,4 miljoonaa euroa, kuten liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt. Linja-autoliikenteen ostoliikennesopimukset ovat pääsääntöisesti kestoltaan kolmivuotisia, mikä edellyttää, että määrärahat turvataan myös vuosille 2004 ja 2005. Budjettiehdotus johtaa siihen, että nykyisiä seutu- ja kaupunkilippujen valtiontukia joudutaan leikkaamaan samanaikaisesti kun kuntien rahoitusasema tiukkenee, mistä käytännön seurauksena ovat lippujen hintojen korotukset. Korotetut lippuhinnat ja mahdollisesti katoavat linja-autopalvelut johtavat yksityisautoilun lisääntymiseen.

Junaliikenteen palveluostoihin on talousarviossa esitetty 37,5 miljoonaa euroa. VR:n mukaan nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttää kuitenkin 39,2 miljoonan euron määrärahaa. Liikenne- ja viestintäministeriön palveluostot vuonna 2001 olivat 37,0 miljoonaa euroa, ja kuluvana vuonna ne ovat 38,7 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle liikenne- ja viestintäministeriön määrärahaehdotus oli 39,2 miljoonaa euroa. Tämä perustui aikaisemmin sovittuun liikenteen määrään hintakaavalla tarkistettuna. Valiokunnan saaman tiedon mukaan hankinnat ovat ministeriön hankittavissa 38,4 miljoonalla eurolla. Summa on kuitenkin talousarvioesityksessä pudotettu 37,5 miljoonaan euroon.

Mikäli ehdotettu määrärahan leikkaus toteutuu, joutuvat liikenne- ja viestintäministeriö ja VR neuvottelemaan ostoliikenteen supistuksista. Tällöin liikenteen määrää on todennäköisesti supistettava niin, että kokonaisten rataosien henkilöliikenne lakkaa. VR:n laskelmien mukaan määrärahan leikkaus kompensoituisi lakkauttamalla kokonaan rataosien Karjaa—Hanko ja Kotka—Kouvola henkilöliikenne.

Liikennevaliokunta pitää liikenne- ja viestintäministeriön linjauksia kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen ostojen ja kaupunki- ja seutulippujen osalta hyvinä ja ehdottaa, että