Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 26 päivänä toukokuuta 2003 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (alusjäterikosdirektiivi) (U 14/2003 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
neuvotteleva virkamies Maija Pietarinen, ympäristöministeriö
hallitussihteeri Jaana Heikkinen, liikenne- ja viestintäministeriö
lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, oikeusministeriö
Ehdotuksella on tarkoitus sisällyttää yhteisön lainsäädäntöön alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät kansainväliset päästösäännöt ja antaa yksityiskohtaiset säännökset näiden päästökieltojen täytäntöönpanon valvonnasta. Direktiiviehdotuksella on tarkoitus tehostaa satamavaltioiden toimintaa laittomien päästöjen tutkinnassa. Satamavaltion olisi aina suoritettava asianmukainen tutkimus oman kansallisen oikeutensa mukaisesti, kun on aihetta epäillä, että sen satamassa oleva alus on syyllistynyt laittomaan päästöön satamavaltion tai toisen EU-maan aluevesillä, aluemerellä, talousvyöhykkeellä tai kansainväliseen merenkulkuun käytettävissä salmissa taikka aavalla merellä. Tarkoitus on tehostaa päästörikkomuksiin puuttumista myös rannikkoalueiden kautta kulkevien alusten osalta.
Sen lisäksi, että ehdotuksella korostetaan satamavaltion mahdollisuutta puuttua myös aavalla merellä tapahtuneisiin päästörikkomuksiin, ehdotuksen keskeisenä sisältönä on päästörikkomuksista määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten tuominen EY:n oikeuden piiriin. Direktiivillä on tarkoitus määrätä, että päästösääntöjen rikkomiset ovat rikoksia, ja antaa ohjeita niistä määrättävien rangaistusten luonteesta.
Komission direktiiviehdotus on tehty Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio toteaa, ettei yhteisöllä ole nimenomaista aineellista toimivaltaa rikosoikeuden alalla. Yhteisö voi kuitenkin velvoittaa jäsenvaltiot säätämään rikosoikeudellisista seuraamuksista, jos se on yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä. Komissio katsoo, että siltä osin kuin on kyse merenkulun turvallisuuden varmistamisesta ja yhteisön vesien suojelemisesta alusten aiheuttamalta ympäristön pilaantumiselta, asia kuuluu yhteisön toimivaltaan. Komission mukaan alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista koskevien sääntöjen haluttu vaikutus voidaan varmistaa ainoastaan rikosoikeudellisten seuraamusten avulla. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että alusten aiheuttamaan ympäristön pilaantumiseen liittyvistä rikoksista määrätään seuraamuksia, myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos pilaantumisvahinko johtuu tahallisesta teosta tai törkeästä huolimattomuudesta.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi säädettyjä alusten päästökieltoja ja -rajoituksia noudatetaan ja valvotaan tehokkaasti. Erityisesti öljyisten jätteiden laittomat päästöt rasittavat meriympäristöä. Tahalliset ja laittomat, vaikka pienetkin kertapäästöt aiheuttavat haitallisia vaikutuksia meriluontoon. Valtioneuvosto tukee laittomien tahallisten päästöjen, erityisesti öljypäästöjen valvonnan tehostamista EU:ssa. Tämä edellyttää laittomia päästöjä tekevien alusten seurantaa ja tunnistamista sekä luotettavia menetelmiä havaittujen laittomien päästöjen jäljittämiseksi tiettyyn alukseen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä selvitettäessä alusten tekemiä laittomia päästöjä.
Tarkasteltaessa yhteisön oikeuden ja kansallisen rikosoikeuden välistä suhdetta on vakiintuneesti katsottu, ettei yhteisöllä ole toimivaltaa säätää EY:n perustamissopimuksen nojalla rikoksen tunnusmerkistöistä eikä velvoittaa jäsenvaltioita säätämään rikosoikeudellisista seuraamuksista. Yhteisöoikeuden I pilarin säädöksiin on sen sijaan voitu ottaa yleisluontoisia määräyksiä säädösten rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista. EY:n perustamissopimuksen 10 artiklaan sisältyvän lojaliteettiperiaatteen mukaan jäsenvaltion tulee toteuttaa kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia perustamissopimuksesta tai yhteisön toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi. Assimilaatioperiaatteen mukaan yhteisön oikeuden rikkomista koskevien seuraamusten tulee olla sekä aineellisilta että menettelyllisiltä edellytyksiltään samankaltaisia kuin vastaavan kansallisen oikeuden rikkomisesta. Lisäksi seuraamusten on oltava tehokkaita, suhteellisia ja ennaltaehkäiseviä.
Valtioneuvosto suhtautuu edellä mainituilla perusteilla kielteisesti siihen, että yhteisöoikeudellisella I pilarin direktiivillä velvoitettaisiin jäsenvaltio säätämään rikosoikeudellisia seuraamuksia ja myös vapausrangaistuksia vakavissa tapauksissa sekä harmonisoitaisiin rikosten tunnusmerkistöjä.
Vaikka valtioneuvosto suhtautuu kielteisesti ehdotuksen oikeusperustaan, se tukee siinä ehdotettujen meriympäristön suojelun tehostamista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Direktiiviehdotukseen liittyen EU:n komissio on antanut puitepäätösehdotuksen alusjäterikoksia koskevasta rikosoikeudellisesta kehyksestä. Valtioneuvoston kannan mukaan tulee tutkia, voidaanko rikosoikeudellisia seuraamuksia koskeva sääntely toteuttaa III pilarin puitteissa mainitulla puitepäätöksellä. Tällöin vältyttäisiin toimivaltaa koskevilta ongelmilta, joiden vuoksi rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevien velvoitteiden ottaminen direktiiviin ei ole hyväksyttävissä.
Suomella on esitykseen yleinen tarkasteluvarauma.
Valiokunta katsoo, että voimassaolevien merenkulun ympäristönsuojeluun liittyvien kansainvälisten määräysten noudattamista tulisi parantaa. Itämerellä ovat ongelmana erityisesti laittomat, tahalliset öljypäästöt, joiden määrä ei eri toimenpiteistä huolimatta ole olennaisesti laskenut. Koska merenkulku suurelta osin tapahtuu joko kansainvälisillä vesillä tai kahden tai useamman maan välillä, on kansainvälinen yhteistyö välttämätöntä selvitettäessä alusten tekemiä ympäristömääräysten rikkomistapauksia ja pyrittäessä saattamaan niihin syylliset vastuuseen teoistaan. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että eräänä syynä tahallisten öljypäästöjen suureen määrään voidaan pitää sitä, että syyllisiä saadaan harvoin edes selville ja että syyllisiksi epäiltyjä yhtä harvoin saadaan tuomituiksi.
Valiokunta pitää komission direktiiviehdotuksen tavoitetta pyrkiä ehkäisemään alusjätelainsäädännön rikkomuksia periaatteessa kannatettavana. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin painotettu sitä, että valtioneuvoston kantana on, että yhteisöllä ei ole perustamissopimusten mukaan toimivaltaa antaa säädöksiä, joilla velvoitettaisiin jäsenvaltioita säätämään tietyt teot rikoksiksi ja yhdenmukaistamaan rikosoikeudellisia seuraamuksia. Valiokunta korostaakin, että direktiiveihin ei voi sisällyttää aineellisia rikosoikeudellisia säännöksiä, koska niiden antaminen ei kuulu EY:n vaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Valiokunta viittaa tältä osin lakivaliokunnan lausuntoon LaVL 13/2001 vp ja sitä seuranneisiin lausuntoihin.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että tarvittavat rikosoikeudelliset velvoitteet tulisi valtioneuvoston kannan mukaan antaa kolmospilarin mukaisella instrumentilla, puitepäätöksellä, jolloin vältettäisiin oikeusperustaongelma. Valiokunta toteaa, että tämä kanta on yhteneväinen lakivaliokunnan lausunnossaan LaVL 13/2001 vp esittämän kannan kanssa. Valiokunta pitää hyvänä valtioneuvoston tavoitetta saada rikosoikeudelliset velvoitteet ehdotusten työryhmäkäsittelyssä siirretyiksi direktiivistä komission ehdottamaan puitepäätökseen.
Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston varaukselliseen kantaan.
Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Mika Boedeker