Yleistä
(1) Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle ensimmäistä kertaa ilmastolain (423/2022) mukaisen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman selontekona (VNS 11/2025 vp). Suunnitelma tarkastelee kehityspolkuja vuoteen 2055 saakka ja sisältää useita vaihtoehtoisia skenaarioita (FIN, BIZ, ENV ja PPL). Suunnitelmassa ei linjata yksittäisiä politiikkatoimia, vaan niitä koskevat ratkaisut tehdään energia- ja ilmastostrategian, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman yhteydessä.
(2) Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tärkeänä, että ilmastopolitiikkaa valmistellaan ja päätöksiä tehdään tieteellisen tiedon pohjalta. Pitkän aikavälin tarkastelu tarjoaa arvokasta tietoa eri kehityspolkujen vaikutuksista. Valiokunta kuitenkin korostaa, että selonteossa esitetyt vaihtoehdot ovat skenaarioita eivätkä ennusteita. Skenaarioiden lähtöoletuksilla ja rajauksilla on ratkaiseva merkitys niiden tuottamiin tuloksiin.
(3) Valiokunta tarkastelee selontekoa erityisesti liikenteen ja viestintäsektorin näkökulmasta ottaen huomioon Suomen erityisolosuhteet, kuljetusten keskeisen merkityksen elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle sekä aiemmin energia- ja ilmastostrategiasta (VNS 8/2025 vp) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (VNS 9/2025 vp) esitetyt kannanotot.
Ilmastotavoitteet ja liikennesektorin rooli
(4) Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tarkastellaan kehitystä kohti ilmastolain mukaisia tavoitteita:
vähintään 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta,
vähintään 80 prosentin vähennys vuoteen 2040 mennessä,
90—95 prosentin vähennys vuoteen 2050 mennessä, sekä
hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
(5) Suunnitelmassa esitettyjen skenaarioiden mukaan kotimaan liikenteen päästöt vähenevät merkittävästi vuoteen 2055 mennessä. Esimerkiksi FIN-skenaariossa kotimaan liikenteen päästöt alenevat 6,5 miljoonasta tonnista 1,1 miljoonaan tonniin, ja BIZ-skenaariossa 6,3 miljoonasta tonnista 0,3 miljoonaan tonniin. ENV- ja PPL-skenaarioissa päästövähennykset perustuvat osittain liikennesuoritteen vähenemiseen.
(6) Valiokunta pitää tärkeänä, että liikenteen päästövähennyksiä tarkastellaan useista eri lähtökohdista. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhdessäkään selonteossa esitetyistä skenaarioista ei päästä fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti täysin päästöttömään liikenteeseen vuonna 2045, vaikka kyseinen tavoite on kansallisesti asetettu. Valiokunnan näkemyksen mukaan on erikoista, ettei suunnitelmassa ole laadittu erillistä skenaariota, jossa kyseinen tavoite saavutetaan, sillä tällainen tarkastelu mahdollistaisi vaihtoehtoisten, ilmastotavoitteet saavuttavien polkujen ja keinojen vertailun.
Liikennesuoritteet ja skenaarioiden realismi
(7) Ympäristö edellä -skenaariossa (ENV) henkilöautoliikenteen suorite vähenee 27 prosenttia vuoteen 2055 mennessä, ja tavaraliikenteen suorite 6 prosenttia. Myös PPL-skenaariossa liikennesuoritteet alenevat.
(8) Valiokunta toteaa, että nämä oletukset poikkeavat merkittävästi valtakunnallisista liikennesuorite-ennusteista ja liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehitysnäkymistä. Suomi on harvaanasuttu ja pitkien etäisyyksien maa, jossa henkilöauto on monilla alueilla välttämätön kulkuväline eikä joukkoliikenne ole kattavasti saatavilla. Valiokunta katsoo, että henkilö- ja tavaraliikenteen merkittävä väheneminen edellyttäisi huomattavia rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa, joiden toteutuminen on epävarmaa.
(9) Skenaariot ovat sisäisesti loogisia, mutta ulkoisen toimintaympäristön kehitystä ei kuvata riittävästi. Valiokunta pitää ongelmallisena esimerkiksi FIN-skenaarion oletusta, jonka mukaan Suomessa myytäisiin polttomoottoriautoja vielä vuoteen 2045 saakka, vaikka EU-tasolla on päätetty uusien polttomoottoriautojen myynnin päättymisestä vuodesta 2035 alkaen. Tällaiset ristiriidat heikentävät skenaarioiden uskottavuutta päätöksenteon pohjana.
Vety, sähköpolttoaineet ja teknologiset oletukset
(10) BIZ-skenaariossa vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttö liikenteessä yleistyy nopeasti hiilidioksidin talteenoton kehittyessä. Valiokunta pitää teknologisen kehityksen mahdollisuuksia merkittävinä, mutta katsoo, että markkinaehtoiseen kehitykseen perustuva nopea siirtymä vedyn ja sähköpolttoaineiden laajamittaiseen käyttöön liikenteessä herättää kysymyksiä.
(11) Skenaarioissa ei esitetä tietoa eri käyttövoimien ja teknologioiden hinnoista eikä kustannuskehityksestä. Ilman taloudellisia oletuksia on vaikea arvioida, kuinka realistista nopea siirtymä uusiin käyttövoimiin on erityisesti raskaan liikenteen ja pitkän matkan kuljetusten osalta. Valiokunta korostaa teknologianeutraalisuuden merkitystä ja pitää tärkeänä, että eri käyttövoimien ja ratkaisujen kustannusvaikutuksia tarkastellaan avoimesti.
Logistiikka ja tavaraliikenne
(12) Valiokunta pitää valitettavana, että selonteossa käsitellään varsin vähän logistiikkaa ja tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen sähköistyminen on edennyt nopeammin kuin raskaan liikenteen, minkä seurauksena tavaraliikenteen osuus liikenteen päästöistä kasvaa suhteellisesti. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen kohdistuu erityisesti dieselpohjaiseen tavaraliikenteeseen.
(13) Suomen ulkomaankaupasta valtaosa kulkee meriteitse. Merenkulun kilpailukyky ja kustannustaso ovat keskeisiä tekijöitä Suomen elinkeinoelämälle. Valiokunta korostaa, että EU- ja kansainvälisessä sääntelyssä on huolehdittava tasapuolisista kilpailuolosuhteista ja vältettävä päällekkäistä sääntelyä, joka heikentää Suomen asemaa kaukana Manner-Euroopasta sijaitsevana vientivetoisena taloutena.
Kilpailukyky, ennustettavuus ja sääntelyn selkeys
(14) Valiokunta korostaa, että ilmastopolitiikan tulee olla taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kilpailukyvystä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista on huolehdittava. Keinojen tulee kohdistua tasapuolisesti eri sektoreille, ja päällekkäistä sääntelyä tulee välttää.
(15) Suomen erityisolosuhteet - pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja syrjäinen sijainti - on otettava huomioon. Esimerkiksi raskaan liikenteen teknisissä ratkaisuissa on huomioitava olosuhteet, joissa kaikki ratkaisut eivät välttämättä toimi suunnitellusti.
(16) Valiokunta painottaa toimintaympäristön ennustettavuutta. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei sisällä yksittäisiä politiikkatoimia, minkä vuoksi skenaarioiden konkreettisia vaikutuksia liikennesektorilla on vaikea arvioida. Valiokunta katsoo, että prosesseja tulee yksinkertaistaa ja keskittyä sellaiseen tiedontuotantoon, joka aidosti tukee päätöksentekoa. Työtä ei tule tehdä tavalla, joka ei tuota lisäarvoa käytännön politiikkaratkaisuille.
Viestintäsektori ja digitalisaatio
(17) Valiokunta korostaa viestintäsektorin ja digitalisaation merkitystä pitkällä aikavälillä. Älyliikenne, liikenteen digitalisaatio, 5G- ja tulevat 6G-ratkaisut, etätyömahdollisuudet, logistiikan optimointi ja datan hyödyntäminen voivat osaltaan vähentää päästöjä ilman, että liikenteen sujuvuus tai taloudellinen toimeliaisuus heikkenee. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti, mutta valiokunta korostaa, että teknologia yksin ei ratkaise päästövähennysten toteutumista.
Johtopäätökset
(18) Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää myönteisenä, että pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma tarjoaa useita vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja perustuu tieteelliseen tietoon. Valiokunta kuitenkin katsoo, että osa skenaarioista perustuu oletuksiin, joiden realismia on syytä tarkastella kriittisesti, erityisesti liikennesuoritteen kehityksen, vedyn ja sähköpolttoaineiden nopean yleistymisen sekä EU-tason sääntely-ympäristön osalta.
(19) Valiokunta korostaa, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen on tärkeää, mutta toimenpiteiden tulee olla realistisia, kustannuksiltaan kohtuullisia ja Suomen kilpailukykyä turvaavia. Kuljetusten sujuvuus, merenkulun kilpailukyky ja logistiikan toimivuus ovat Suomen taloudelle elintärkeitä.
(20) Valiokunta pitää tärkeänä, että pitkän aikavälin tarkastelu tukee konkreettista päätöksentekoa ja mahdollistaa vaihtoehtoisten, tavoitteet saavuttavien polkujen vertailun. Samalla valiokunta korostaa tarvetta varmistaa, että ilmastopolitiikka etenee johdonmukaisesti, ennakoitavasti ja Suomen erityisolosuhteet huomioon ottaen.