Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Esityksessä ehdotetaan Viron, Suomen, Latvian ja Norjan välisen pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon (Northern European Functional Airspace Block, NEFAB) perustamista koskevan sopimuksen hyväksymistä. Sopimus liittyy yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (Single European Sky, SES) kehittämiseen, jonka tavoitteena on vähentää mm. monien jäsenvaltioiden ilmatilan ruuhkautumisesta aiheutuvia haittoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustettavan NEFAB-alueen vuosittainen lentojen määrä tulee kasvamaan nykyisestä 1,2 miljoonasta 1,7 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.

Toiminnallisella ilmatilan lohkolla tarkoitetaan operatiivisiin vaatimuksiin perustuvaa ilmatilan lohkoa, joka on perustettu valtioiden rajoista riippumatta. Esityksen perustelujen mukaan lennonvarmistuspalvelujen ja niihin liittyvien toimintojen tarjonta on järjestetty toiminnallisessa ilmatilan lohkossa optimoidusti siten, että palvelujen tarjoajat voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Sopimus mahdollistaa myös yhden palveluntarjoajan käyttämisen, mikäli se on tarkoituksenmukaista.

Valiokunta pitää sopimuksen tavoitteita kannatettavina ja toteaa, että sopimuksessa tarkoitetulla ilmaliikenteen hallintaa koskevalla yhteistyöllä ja ilmatilan käytön yhteensovittamisella on saavutettavissa lentoliikenteen turvallisuutta, ympäristövaikutuksia sekä lentoliikenteen yhteensovittamista koskevia etuja. Sopimuksella pyritään myös alentamaan ilmailun kustannuksia mm. lentoreittien lyhenemisen ja polttoainesäästöjen kautta. Valiokunta korostaa, että ilmatilalohkon toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista myös jatkaa yhteistyötä lähialueiden muiden ilmatilalohkojen, kuten Ruotsin ja Tanskan toiminnallisen ilmatilalohkon, kanssa.

Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty osin myös epäilyksiä siitä, että Suomessa lohkon perustamisella ei välttämättä saavutettaisi tavoiteltuja kustannus- yms. hyötyjä. Valiokunta toteaa, että sopimuksella luodaan ennen kaikkea puitteet ilmatilalohkon käytölle ja sopimuksen vaikutukset tulevat hyvin pitkälti riippumaan myös jatkossa tehtävistä käytännön toteutusta koskevista ratkaisuista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimusosapuolet sitoutuvat sopimuksella yhteistyön lisäämiseen saavuttaakseen ilmatilalohkon perustamiselle asetetut tavoitteet. Valiokunta pitää kuitenkin keskeisenä, että sopimuksella ei puututa sopimusvaltioiden omaa ilmatilaa koskevaan itsemääräämisoikeuteen. NEFAB-sopimuksella luodaan edellytyksiä yhteistyölle, mutta lähtökohtana on edelleen, että jokainen sopimusvaltio voi nimetä itse oman palveluntarjoajan omaan ilmatilaansa. Liikenne- ja viestintäministeriö on nimennyt ilmaliikennepalvelun tarjoajaksi Finavia Oyj:n joulukuuhun 2018 saakka eräin vähäisin alueellisin poikkeuksin. Ilmatieteen laitos taas on nimetty tuottamaan lentosääennuste- ja lentosäävaroituspalveluja yksinoikeudella koko Suomen ilmatilassa kesäkuuhun 2016 asti.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmatilalohkon perustamisella on vaikutuksia sekä siviili-ilmailuun että sotilaalliseen maanpuolustukseen johtuen mm. siitä, että molemmat toiminnot käyttävät yhteistä ilmatilaa ja hyödyntävät samoja lennonvarmistus- ja sääpalvelujen tarjoajia. Lennonvarmistusjärjestelmän lennonjohtorakenteet, suurin osa lentoasemista ja mm. tietojärjestelmät ovat yhteisiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sopimus ei estä ryhtymästä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen keskeisten kansallisten turvallisuus- tai puolustusnäkökohtien varmistamiseksi.

Puolustusvaliokunta kiinnitti lausunnossaan (PuVL 6/2012 vp) huomiota siihen, että mikäli jatkossa Suomen ilmatilaan tai sen osaan valittaisiin ilmaliikennepalvelun tarjoajaksi ulkomainen palveluntarjoaja, se ei välttämättä pystyisi tuottamaan Suomen puolustushallinnon tarpeiden mukaisia palveluita. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tämänkaltaisessa tilanteessa saattaisi syntyä tarve ottaa käyttöön rinnakkaisia siviili- ja sotilaslennonjohtotoimintoja tai sääpalveluja. Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan myös, että se pitää välttämättömänä, että erityisesti ilmaliikenne- ja sääpalvelun tuottajia valittaessa maanpuolustukselliset näkökohdat ja puolustusvoimien erityistarpeet varsinkin kriisi- ja poikkeusoloissa otetaan painotetusti huomioon lisäkustannusten ja rinnakkaisten järjestelmien luomisen välttämiseksi.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan saaman selvityksen mukaan palvelujen rinnakkaiset toteutukset voisivat aiheuttaa joidenkin arvioiden mukaan lennonvarmistuspalvelujen osalta jopa noin 50 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset ja vastaavasti sääpalvelun osalta noin kaksi miljoonaa euroa vuositasolla. Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että ilmatilalohkon ja tarvittavien palvelujen käytännön toteutus tulee määrittymään vasta jatkossa sopimuksen voimaantulon jälkeen tehtävillä kansallisilla ratkaisuilla. Valiokunta ei pidä kaksinkertaisten toimintojen tarvetta ainakaan lähitulevaisuudessa todennäköisenä, mutta katsoo, että tämä näkökohta on tärkeää ottaa jatkossa huomioon palvelujen järjestämistä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Valiokunta pitää keskeisenä, että ilmatilan hallinta järjestetään kokonaisarvion pohjalta myös jatkossa siten, ettei siviili- tai sotilasilmailulle aiheudu palvelujen toteutuksesta kohtuuttomia lisäkustannuksia.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan saaman selvityksen mukaan puolustushallinnon edustajat ovat osallistuneet sopimuksen valmistelua varten perustetun neuvotteluvaltuuskunnan työhön ja tämä yhteistyö jatkuu sopimuksen voimaan tulon jälkeen edelleen työryhmässä, jossa valmistellaan NEFAB-ilmatilalohkon käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita. Valiokunta korostaa jatkotyössä tiiviin yhteistyön merkitystä ministeriöiden, Liikenteen turvallisuusviraston, Ilmatieteen laitoksen, Finavia Oyj:n ja lentoyhtiöiden välillä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että yhteiseen eurooppalaiseen ilmatilaan ja sen vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä on tärkeää arvioida pidemmän aikavälin näkökulmasta myös parhaillaan valmisteilla olevassa lentoliikennestrategiassa.