Perustelut

Maatalous

Valiokunta pitää tärkeänä maatalouden ja maaseudun kilpailukyvyn ja rakennekehityksen edistämistä. Harjoitettavalla maatalouspolitiikalla tulee tukea aktiivitilojen toiminnan kannattavuutta, viljelijöiden nousevaa tulokehitystä ja kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvan elintarviketuotannon säilyttämistä nykytasolla. Tärkeää on kehittää perheviljelmiin perustuvaa maataloutta siten, että tavoitteena on sen tuottavuuden nostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Energian myynnistä kaikissa muodoissaan tulee muodostua uusi tulolähde maatiloille.

Valiokunta on jo lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 kiinnittänyt huomiota siihen, että liittymissopimuksen 141 artiklaan perustuvan neuvottelutuloksen toimeenpano sellaisenaan merkitsee sopimuskaudella Etelä-Suomen viljelijöille huomattavia tulonmenetyksiä. Tulotukien maksuvaltuus alenee tukikaudella 2008—2013 asteittain vuoden 2008 enintään 93,9 miljoonasta eurosta enintään 62,93 miljoonaan euroon vuonna 2013. Mikäli rakennekehitykseen ei kohdenneta riittävästi varoja, elintarviketeollisuutemme kotimaisen raaka-aineen saanti vähenee ja samalla huoltovarmuus maassamme vaarantuu. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus hallitusohjelman mukaisesti seuraa maatalouden kannattavuuden ja viljelijäväestön tulotason muutoksia varmistaen mm. verotuksen keinoin tulokehityksen.

On myös välttämätöntä, että maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) toimintaedellytykset turvataan muun muassa siten, että selvitetään mahdollisuudet uusiin rahoitusmenetelmiin.

Valiokunta toteaa, että viime vuoden lopulla päätetyn yhteisön maatalouspolitiikan terveystarkastuksen toimeenpano Suomessa on kuluvan vuoden suurin maatalouspoliittinen haaste, joka monelta osin linjaa maatalouspolitiikkaamme vuoteen 2013 saakka. Suomi sai lopullisessa päätöksessä mahdollisuuden rahoittaa muun muassa maidontuotannon tukitoimia osittain kansallisesti. Terveystarkastuksen toimeenpanon yhteydessä tulee maamme tuotannon kilpailukyky turvata ja samalla pyrkiä kaventamaan niin maidontuotannon kuin naudanlihantuotannonkin tukitasoeroja maan eri osien välillä. Valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston selonteossa EU-politiikasta (VNS 4/2009 vp) todettuun, jonka mukaan tavoitteena pitää olla jatkossa mahdollisimman yhtenäinen tukijärjestelmä, joka turvaa maataloustuotannon edellytykset myös Etelä-Suomessa pohjoisen tukijärjestelmää heikentämättä. Samalla tulee myös toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta maatalouden tulotason nostamisesta.

Kehyksiin on sisällytetty terveystarkastuksen toimeenpanoon liittyvä rahoituspäätös koskien ns. modulaatiovarojen kansallista rahoitusosuutta. Tämä 50 prosentin kansallinen osarahoitus sisältyy pakollisena kyseiseen tukikokonaisuuteen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteisön varojen osalta kyseessä on varojen siirto suorista tuista maaseudun kehittämisvaroihin. Viljelijöiden saamaa tilatukea leikataan ja varat siirretään maaseudun kehittämisohjelmiin.

Valiokunta katsoo, että terveystarkastuksen toimeenpanon yhteydessä on tältäkin osin löydettävä keinot, joilla yhteisön maatalouspolitiikan muutoksista johtuvat tulonmenetykset korvataan viljelijöille.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että maatalouden ja maaseudun tutkimustoimintaan osoitetaan sen tason turvaava rahoitus ja että maaseutumaisille seutukunnille taataan kattavat, maaseutuyritysten tarpeita vastaavat koulutus- ja neuvontapalvelut, jotka luovat maaseudun kehittämiselle vankan osaamispohjan.

Valiokunta korostaa sitä, että riittävä rahoitus alemmanasteiselle tieverkostolle ja yksityisteiden tukeen tulee turvata.

Lisäksi valiokunta uudistaa lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta liikennepolitiikan linjoista ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelmista vuoteen 2020 (MmVL 11/2008 vp — VNS 3/2008 vp) esittämänsä kannan siitä, että energiatehokkaisiin, taloudellisiin ja ympäristöystävällisiin sisävesikuljetuksiin samoin kuin sisävesireittien kehittämiseen tulee panostaa nykyistä voimakkaammin.

Valiokunta on antaessaan viime vuosina lausuntoja hallituksen esityksistä valtion talousarvioiksi tuonut esiin suuren tarpeen lisätä maaseudun vesihuoltotöitä. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa erityisesti sitä, että nykyisessä kansantalouden suhdannetilanteessa vesihuoltotöiden lisääminen on välttämätöntä myös taantuman vaikutusten lieventämiseksi.

Metsätalous

Kestävän metsätalouden rahoitukseen selonteossa ei esitetä lisäystä. Selonteossa viitataan vuoden 2008 kehyspäätökseen, jossa varoja päätettiin lisätä yhteensä 5 miljoonalla eurolla koko kehyskauden aikana. Valiokunta korostaa sitä, että kestävän metsätalouden rahoitus on kauaskantoinen investointi, jolla varmistetaan tulevaa puuntuotosta. Huolimatta tämän hetken puunkäytön laskusta puuntuotantoa on pystyttävä tehostamaan, jotta puunjalostuksellemme voidaan turvata tulevaisuudessa kotimaisen raaka-aineen saatavuus. Puuntuotannon tehostamista tarvitaan myös korvaamaan talouskäytön ulkopuolelle jääviä metsävaroja. Lisäksi maamme energiapolitiikassa on tavoitteena kolminkertaistaa puubiomassan käyttö vuoteen 2015 mennessä, mikä samalla vahvistaisi huoltovarmuutta maassamme energia-alalla. Toisaalta haasteena on se, että metsäteollisuuden kapasiteetin supistuminen vaikuttaa suoraan uusiutuvan energian osuuteen mustalipeän sekä mekaanisen sivutuotteiden tuotannon laskun kautta.

Tilanne metsien hoitotöiden osalta on erityisen huono tänä vuonna, jolloin puutavaran hakkuut ja puukauppa ovat käytännöllisesti katsoen pysähtyneet. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että valtiontalouden kehyksissä metsätalouden eri toimenpiteisiin osoitettavien määrärahojen tasoa harkitaan tarpeen vaatiessa uudelleen vuosittain annettavissa valtion talousarvioesityksissä toimenpiteiden kohdentamistarpeiden muuttuessa. Puuhun perustuvan polttoainehuollon turvaaminen metsäteollisuuden laskusuhdanteen aikana edellyttää suurta, suoraa polttoainehankintaa. Polttoraaka-aineen hankinta nuorista kasvatusmetsistä on puunjalostuksen pitkän aikavälin puuhuollon kannalta edullisin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Metsäteollisuuden huippusuhdanteessa sekä sahojen sivutuotteita että hakkuutoiminnan seurauksena syntyviä hakkuutähteitä on riittävästi tarjolla. Valiokunta korostaakin sitä, että nykytilanteessa määrärahoja tulee kohdentaa erityisesti nuorten metsien energiapuun hyödyntämiseen.

Tehdyistä laskelmista käy ilmi, että hakkuumahdollisuudet ovat hyvässä kasvusuunnassa seuraavien 30 vuoden jaksolla sillä edellytyksellä, että erityisesti nuorten metsien hoidosta ja perusparannuksesta huolehditaan. Kestävän metsätalouden rahoituksella (KEMERA) on metsähoitohankkeiden käynnistämisessä ratkaiseva merkitys. Metsien hoitovaje on kuitenkin hoitotöiden lisääntymisestä huolimatta jatkuvasti kasvanut. Erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästit alentavat puuntuotosta ja heikentävät tulevia hakkuumahdollisuuksia. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan sekä yksityismetsien taimikoiden hoito että niiden ensiharvennushakkuut tulisi kaksinkertaistaa.

Edellä esitetystä on jo käynyt ilmi, että viime aikoina metsänomistajat ovat panostaneet aiempia vuosia enemmän metsiensä hoitotöihin. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden lisääntyminen onkin viime vuosina johtanut töihin osoitettujen määrärahojen loppumiseen jo paljon ennen vuoden vaihdetta. Tänä vuonna vastaava tilanne on näillä näkymin syntymässä viimeistään syyskuun lopussa. Valiokunta korostaa sitä, että valtiontalouden yleisessä suunnittelussa tulee pyrkimyksenä olla eri rahoitustarpeiden huomioon ottaminen jo vuosittaisissa talousarvioesityksissä, jotta valtion lisätalousarvioesityksiltä voidaan välttyä.

Kun edellä todetun mukaisesti määrärahat ovat viime vuosien valtion talousarvioissa olleet riittämättömiä ja ovat sitä tänäkin vuonna, valiokunta pitää tarpeellisena, että kehyksissä osoitetaan KEMERA-tukien rahoitukseen tarvittava määrärahojen lisäys.

Valiokunnan hallituksen esityksestä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi antamaan lausuntoon (MmVL 27/2008 vp — HE 206/2008 vp) viitaten valiokunta katsoo, että KEMERA-tuet tulee säilyttää notifioidun järjestelmän piirissä.

Valiokunta on lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta 6. päivänä marraskuuta 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi (MmVL 7/2009 vp — VNS 6/2008 vp) lausunut, että turve on tällä hetkellä erittäin välttämätön metsähaketta täydentävä polttoaine erityisesti suurissa voimalaitoskattiloissa sekä polttoteknisten ominaisuuksien että kotimaisen saatavuuden ansiosta. Turpeen ja puun yhteispoltolla voidaan tehokkaasti välttää tuhkaongelmien syntyä. Turve on myös merkittävä potentiaalinen raaka-ainelähde esimerkiksi biodieselin tuotannossa yhdessä puuperäisten raaka-aineiden kanssa. Valiokunta katsookin, että turpeen asema kannattavana kotimaisena polttoaineena on turvattava.

Valiokunta kiinnittää tässäkin yhteydessä huomiota siihen, että metsäteiden perusparannuksiin tarvitaan nykyistä suurempaa panostusta. Merkittävä osa metsäteistä, erityisesti 1960—70 -luvuilla rakennetut tiet, ovat peruskunnostuksen tarpeessa. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan tiestön perusparannuksia tulisi lisätä 40—50 prosenttia nykytasoon nähden.

Myös kunnostusojituksen tarve on kasvussa. Pitkälti viime vuosikymmeninä tehtyjen turvemaiden ojitusten ansiosta metsien kasvu on noussut ennätystasolle. Ojitusalueiden puuston kehityksen turvaaminen edellyttää kuitenkin ajoissa tehtyjä kunnostusojituksia.

Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että "Välilliseen valtionhallintoon kuuluvia metsätalouden organisaatioita ja niiden toimintaa uudistetaan." Valiokunta korostaa sitä, että metsätalouden kannalta toimivien organisaatioiden rooli on keskeinen kestävän ja kannattavan metsätalouden edistämisessä. Menokehyksissä esitetään kuitenkin metsähallinnon valtionapua vähennettäväksi. Kun valtionavulla toimivan henkilöstön määrä vastasi metsäkeskuksissa 915 henkilötyövuotta vuonna 2005, vastaava määrä vuoden 2009 alussa oli enää 761. Tähän esitetään vielä lisävähennystä 160 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Valiokunta korostaa sitä, että valtioneuvoston maaliskuussa 2008 hyväksymä Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015) ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008—2016 (METSO-ohjelma) sisältävät kaikkiaan 134 toimenpide-ehdotusta. Käytettävissä olevien voimavarojen pieneneminen johtaisi valtioneuvoston maaliskuussa 2008 hyväksymän KMO 2015 -metsäohjelman metsäpoliittisten vaikuttavuustavoitteiden ja toimenpiteiden uudelleen arviointiin. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat ohjelmassa esitetyn n. 40 toimenpiteen toteuttajina keskeisiä.

METSO-ohjelman osalta selonteossa todetaan, että puun markkinatilanteen muutos mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen pienemmillä panostuksilla, mikä pitänee paikkansa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että selonteon mukaisesti varaudutaan panostusten lisäämiseen myöhemmin.

Hallituksen strategisena tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia muun muassa kehittämällä osaamista, edistämällä tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä ilmasto- ja energiapoliittisin toimin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) osalta suunnitellut tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstöleikkaukset merkitsevät selvästi suurempaa leikkausta kuin luontainen poistuma ja eläköityminen tulevat mahdollistamaan. Valiokunta korostaa sitä, että Suomen metsäklusterin kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen on välttämätöntä maamme kansantalouden näkökulmasta. Tämän tuleekin olla yksi tärkeimmistä lähtökohdista alan sektoritutkimuksen rakenteellisessa uudistamisessa. Uudistusten toteuttamisessa tulee lähtökohtana olla itse toiminnan kehittäminen, eikä pelkkien rakenteiden muuttaminen. Toisin sanoen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee perustua arvoketjuajatteluun. Metsäperustaisten arvoketjujen tutkimus- ja kehitystoiminnan järjestämisen kannalta tämä merkitsee muun muassa sitä, että alan yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä ministeriöiden ja ns. välittäjäorganisaatioiden on toimittava aikaisempaa läheisemmässä yhteistyössä. Tähän tähtää osaltaan myös selonteossa mainittu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteistyön tehostaminen. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, ettei maamme metsäntutkimuksen toimintaedelletyksiä heikennetä, vaan niitä tulee päinvastoin vahvistaa.