Arvoisa rouva puhemies! Nykyisestä laista sen verran, että nykyisessä laissa matkailuyrityksille on myönnetty poikkeuslupa tarjota kuljetusta osana matkailupalvelukokonaisuutta ilman taksilupaa. Olemme käsitelleet, niin kuin moni meistä muistaa, tässä salissa lain liikenteen palveluista ykkös- ja kakkospaketin tällä vaalikaudella. Lain liikenteen palveluista ykköspaketti piti sisällään sen, että hallituspuolueet olivat valmiita romuttamaan maailman parhaan taksijärjestelmän ensi sunnuntaista lähtien. Uusi taksilainsäädäntö tulee siis voimaan 1.7., ja tänään, kevätkauden viimeisenä istuntopäivänä, me jo korjaamme tuota voimaan tulevaa lakia. 

Se, miksi olemme tässä tilanteessa, liittyy siihen, että valiokunnassa päätimme ykköspaketin kohdalla, että kakkosvaiheessa palataan mahdollisiin lupavaatimuksien rajankäynteihin sellaisessa toiminnassa, jossa henkilön kuljettaminen on hyvin pieni osa jotain muuta palvelukokonaisuutta. Mutta eipäs palattukaan, koska kakkosvaiheessa poikkeusten palautus ei päätynyt lopulliseen hallituksen esitykseen, sillä se ei saanut poliittista hyväksyntää hallituspuolueissa. Nyt ollaan sitten tilanteessa, että ministeriö on reagoinut kiireesti matkailualan toimijoiden yhteydenottojen jälkeen. Hyvä niin, että on reagoinut — mutta ei hyvää lainsäädäntöä. 

Sinänsä se, että matkailupalveluyritykset eivät jatkossakaan tarvitse osana palvelukokonaisuutta taksinkuljettajan ajolupaa, on kannatettavaa. Mutta täytyy muistaa, että taksiliikenteen kohdalla on laajemminkin huolta tästä tulevasta lainsäädännöstä. Kun ministeri tuli esiin kesäkuun puolessavälissä tiedotteella, että matkailupalveluyritysten kohdalla lakiin puututaan, meistä varmasti useampi sai yhteydenottoja, joissa kyseltiin, pystytäänkö lakia muuttamaan vielä laajemminkin liittyen päivystysvelvoitteen poistoon, asemapaikkaan ja niin edelleen — hallitus kun päätti laki liikenteen palveluista ykkösessä heittää kaikki palikat kerralla ilmaan avaamalla yhdellä rysäyksellä lupakiintiöt, päivystysvelvoitteet ja hinnoittelun. Taksipalvelukentällä niin palveluiden tuottajilla kuin asiakkailla on mielessä tällä hetkellä useampia avoimia kysymysmerkkejä. Näistä olemme saaneet palautetta ja näitä olemme myös voineet hyvin laajasti eri lehdistä lukea. 

Tästä nyt käsittelyssä olevasta laista on todettava se realismi, että useat matkailupalveluyritykset toimivat tuhansien kausityöntekijöiden varassa ja heidän koulutuksensa taksinkuljettajaksi liittyen jo pelkästään kielellisiin haasteisiin on mahdotonta ja myös kustannuksia aiheuttavaa. Teimme tästä hallituksen pikaesityksestä valiokunnassa muun muassa edustajakollega Myllykosken kanssa yksimielisen mietinnön, jossa korostimme, että harmaa talous ja mahdollinen epäterve kilpailu vaativat seurantaa. 

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: laadukas, luotettava taksijärjestelmä, joka on erittäin suuressa murroksessa 1.7. alkaen, ei kaipaa eikä kestä yhtään harmaan talouden rajapinnoilla ajavaa kuljettajaa, ja tässä myös meillä lainsäätäjillä on oma roolimme. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt ja liikenne‑ ja viestintävaliokunta on yksimielisyyden vallitessa käsitellyt tämän muutoksen sunnuntaina eli heinäkuun alussa voimaan astuvaan liikennepalvelulakiin. 

Tämä muutos taksinkuljettajan ajolupapoikkeuksen lisäämisestä koti‑ ja matkailupalveluyrityksille on todella tarpeellinen tilanteen selkiyttämiseksi, tilanteen, josta ehti jo varsinkin sosiaalisessa mediassa liikkua todella monenlaisia tulkintoja. Ilman tätä muutosta liikennepalvelulain voimaan astuessa ensi sunnuntaina koti‑ ja matkailupalveluyritykset olisivat tarvinneet palvelupaketteihinsa kuuluvia kuljetuksia hoitaakseen taksiliikenneluvan, ja lisäksi jokaiselta kuljetuksia hoitavalta kuljettajalta olisi 1.7.2018 alkaen vaadittu muun muassa taksinkuljettajakokeen suorittamista, mikä ilmeisesti selvisi varsinkin matkailu‑ ja palvelualojen yrittäjille melko lailla myöhään ja tuli yllätyksenä. Ymmärrettävästi he kokivat tämän varsin kohtuuttomaksi. 

Tämä lainmuutos tarkoittaa sitä, että koti‑ tai matkailupalveluihin liittyviä kuljetuksia suoritettaessa kuljettaja ei tarvitsisi taksinkuljettajan ajolupaa, mikäli kuljetus on osa yrityksen tarjoamaa palvelukokonaisuutta ja ajoneuvo on palveluyrityksen hallinnassa. Vaatimus yrityskohtaisesta taksiliikenneluvasta kuitenkin säilyy. 

Haluan kiittää ministeri Berneriä erittäin nopeasta reagoinnista tähän asiaan sekä valiokuntaa erittäin ripeästä muutoksen käsittelystä. On erittäin hienoa, että muutos astuu voimaan pikaisesti. 

Arvoisa rouva puhemies! Otan edustaja Viljasen kiitokset valiokunnan osalta kyllä ihan kokonaisuudessaan avoimesti ja kiitollisena vastaan, niin hallitus- kuin oppositiopuolueitten osalta, mutta siihen ensimmäiseen osioon, nopeaan reagointiin tuolta ministerin suunnalta, siihen kiitokseen en voi kyllä yhtyä. Mutta tärkeintä on, että tämä asia kuitenkin korjattiin, ja valiokunta yksimielisesti tämän näki, että näin on. 

Osaltani kyllä pohdin näitten kotipalveluitten kohdalla, kun ei ennusteta muutosta nykytilaan, että olisiko pitänyt jo ennakoida sitä, mitä tämä mahdollisesti voi tuoda tullessaan sille sektorille, kun ainakaan tällä hetkellä ei kotipalveluissa ole sellaisia toimijoita, joidenka aikatauluihin — ainakin kunnallisen hoidon puitteissa kotipalveluissa aikataulut ovat muutenkin käyntien osalta 10—15 minuuttia per vanhus — kauppareissuja pystyttäisiin liittämään. 

Mutta ehkä kaiken kaikkiaan me pystymme tämänkin muutoksen myötä rupeamaan ajattelemaan sitä, että meidän koko kuljetusjärjestelmää, mitä viime hallituskaudella kyllä Kela-kyytien osalta avattiin, pystyttäisiin joustavoittamaan, niin että meillä näitten kuljetusten yhteydessä voidaan moninaisempia kuljetuksia tehdä. Yhdistelyt tulivat, mikä sinällään auttoi, mutta meillä Kela-kyydin osalta, jos se liittyy keskussairaalasta kotiin vietävään kuljetukseen, siihen on mahdotonta yhyttää sitten kaupassa käyntejä ja muita sellaisiin palveluihin liittyviä, joihinka vanhuksella on oikeus, ja näitä asioita pitää edistää. 

Tämä mahdollistaa kuitenkin sen matkailupalveluyrittäjien toiveen, ja hätähuuto varsinkin Pohjois-Suomesta oli voimakas. Tämä olisi tarkoittanut äärettömän suuria kustannusten lisäyksiä, kun kausityöntekijöille olisi tarvinnut hakea ne ajoluvat henkilötasolla, mikä olisi ollut todellakin iso ja raskas paketti, kun työsuhteet kestävät kuukaudesta kahteen kuukauteen. Sille jaksolle sitten tämän koulutuksen hankkiminen tai sen työntekijän kouluttautumisen mahdollistaminen olisi tuonut kohtuuttomia kustannuksia matkailuyrittäjälle. Toisaalta osa taksiliikennöitsijöistäkin kertoi omina näkemyksinään, että nämä matkailupalveluyritykset tuottavat heille asiakkaita, jos matkailuyrittäjä sitten pitäytyy vain siihen palveluun liittyviin kuljetuksiin.