Arvoisa puhemies! Myös tämän kohdalla ulkoasiainvaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.
Viime vuosi Etyjin kohdalla, sen parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnan osalta, vei väkisinkin ajatukset Etyjin ja Etykin varsinaisiin perusjuuriin, peruskysymyksiin, mihin Etyjin toiminta nojaa. Sen toimintahan perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, joka korostaa sotilaallisen turvallisuuden lisäksi demokratian, ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja ympäristökysymysten merkitystä turvallisuuden kokonaisuudessa. Eli se on tämmöinen kokonaispaketti, josta ei vain poimita osia, vaan se on tietty kokonaisnäkemys siitä, mihin eurooppalaisen turvallisuuden pitää kestävällä tavalla nojata. Nämä periaatteet on vahvistettu alun perin Helsingin päätösasiakirjassa — siitä on jo aikaa kulunut — ja sen jälkeen kylmän sodan päättymisvaiheessa on hyväksytty Pariisin peruskirja ja inhimillisen ulottuvuuden sitoumus.
Näitä keskeisiä periaatteita nyt on selkeästi haastettu. Näihin periaatteisiinhan sisältyy myös jokaisen valtion oikeus päättää itse esimerkiksi liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin tai järjestöihin, ja samoin näihin periaatteisiin sisältyy tiukasti se, että valtioiden alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti ovat kunnioittamisen arvoiset. Näitä periaatteita Venäjän toiminta Ukrainan kriisissä haastoi, ne ovat olleet takaisku Etyjin edustamalle yhteistyövaraisen turvallisuuden mallille. Ukrainan kriisin yhteydessä Etyj on toisaalta osoittanut tarpeellisuutensa. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että jännittyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Etyj tarjoaa edelleen tarpeellisen kehyksen Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle.
Ukrainan kriisi oli kertomusvuoden aikana vahvasti esillä parlamentaarisen yleiskokouksen kaikissa kokouksissa ja yleiskokouksen puheenjohtajaksi heinäkuussa 2014 valitun kansanedustaja Ilkka Kanervan toiminnassa. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että yleiskokouksen päätöstä valita Kanerva myös toiselle yksivuotiskaudelle, puheenjohtajatoimikaudelle heinäkuussa 2015 voidaan pitää tunnustuksena paitsi Kanervan työlle Ukrainan kriisiin liittyen myös hänen pyrkimyksilleen selkiyttää parlamentaarisen yleiskokouksen toimintatapoja.
Luonnollisesti vuoden 15 toimintaa sävytti Suomen osalta se hyvin tunnettu tapahtumaketju, joka johti Suomen päätökseen olla myöntämättä maahantulolupaa niille Venäjän valtuuskunnan jäsenille, jotka olivat Euroopan unionin matkustuskieltolistalla. Tämä aiheutti luonnollisesti pitkällisen keskustelun myös Etyjin piirissä tämän jälkeen. Kaiken tämänkin jälkeen ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että vuoropuhelua venäläisparlamentaarikkojen ja muiden tahojen kanssa voidaan jatkaa rakentavien ratkaisujen löytämiseksi Venäjän ja länsimaiden lukkiutuneiden suhteiden parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Aivan kuten äskeisessä Pohjoismaiden neuvoston kertomuksessa totesin siitä Venäjän päätöksestä, millä tavalla he ikään kuin määrittivät uudelleen Pohjoismaiden neuvoston toimistojen statuksen Venäjälle, joka käytännössä on johtanut näiden toimistojen toimintakyvyn rapautumiseen, niin myös Etyjin puitteissa toimet ovat olleet sellaisia, että ei voida puhua tässä Venäjän tarkastelussa vain yksittäisasioista, vaan Venäjällä on tällä hetkellä sellainen kokonaisote, jolla se, voi sanoa, haastaa niitä periaatteita, joihin kansainvälinen yhteistyö on perustunut. Tämä tekee tästä koko tilanteesta vaikean, mutta tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan myös sitä parlamentaarista yhteistyötä, jossa vuoropuhelua käydään.