Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin toiminta perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, joka korostaa poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi demokratian ja ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja ympäristökysymysten merkitystä turvallisuuden kokonaisuudessa. Etyjin sitoumuksista keskeisiä ovat Helsingin päätösasiakirja ja siinä vahvistetut periaatteet sekä kylmän sodan päättymisvaiheessa hyväksytyt Pariisin peruskirja ja inhimillisen ulottuvuuden sitoumukset. 

Etyjin keskeisiä periaatteita, joihin Euroopan turvallisuusrakenne nojautuu, ovat valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin kunnioittaminen. Periaatteisiin sisältyy myös jokaisen valtion oikeus päättää itse esimerkiksi liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin tai järjestöihin. Nämä periaatteet ovat aivan yhtä tärkeitä nyt kuin ne olivat niistä sovittaessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa Helsingissä vuonna 1975. 

Venäjän toiminta Ukrainan kriisissä on vakava takaisku Etyjin edustamalle yhteistyövaraisen turvallisuuden mallille. Ukrainan kriisin yhteydessä Etyj on toisaalta osoittanut tarpeellisuutensa. Valiokunta katsoo, että jännittyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Etyj tarjoaa edelleen tarpeellisen kehyksen Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle. 

Ukrainan kriisi oli kertomusvuoden aikana vahvasti esillä parlamentaarisen yleiskokouksen kaikissa kokouksissa ja yleiskokouksen puheenjohtajaksi heinäkuussa 2014 valitun kansanedustaja Ilkka Kanervan toiminnassa. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että yleiskokouksen päätöstä valita Kanerva toiselle yksivuotiselle puheenjohtajatoimikaudelle heinäkuussa 2015 voidaan pitää tunnustuksena paitsi Kanervan työlle Ukrainan kriisiin liittyen myös hänen pyrkimyksilleen selkiyttää parlamentaarisen yleiskokouksen toimintatapoja. 

Suomi järjesti yleiskokouksen kertomusvuoden täysistunnon Helsingissä 6.— 9. heinäkuuta. Viitaten Suomen päätökseen olla myöntämättä maahantulolupaa niille Venäjän valtuuskunnan jäsenille, jotka olivat Euroopan unionin matkustuskieltolistalla, puheenjohtaja Kanerva oli myöhemmin syksyllä kirjeitse yhteydessä EU:n korkea edustaja Mogheriniin pyytäen tätä edistämään sellaista tulkintaa sanktiosäännöistä, joka ei tulevaisuudessa vaaranna parlamentaarista vuoropuhelua. Vastauksessaan Mogherini ilmoitti, että jokainen EU-jäsenmaa voi itsenäisesti tulkita sanktiosäännöt koskien maahantuloa ja että kysymys ei näin ollen kuulu EU-instituutioiden toimivaltaan. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että vuoropuhelua venäläisparlamentaarikkojen ja muiden tahojen kanssa voidaan jatkaa rakentavien ratkaisujen löytämiseksi Venäjän ja länsimaiden lukkiutuneiden suhteiden parantamiseksi. 

Valiokunta on aikaisemmissa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan kertomuksista laadituissa mietinnöissään kiinnittänyt huomiota Etyjin vaalitarkkailun merkitykseen sekä yleiskokouksen ja vaalitarkkailua toimeenpanevan ODHIR:in jännittyneisiin suhteisiin. Valiokunta pitää myönteisenä, että vuoden 2015 kertomukseen on sisällytetty yleiskokouksen ja ODHIR:in yhteistyötä tarkasteleva osio, jonka perusteella on mahdollista päätellä yhteistyön parantuneen. Valiokunta painottaa edelleen aikaisemman kantansa (UaVM 2/2015 vp) mukaisesti Etyjin ja Euroopan neuvoston yhteistyön merkitystä vaalitarkkailussa, jottei syntyisi perustavaa laatua olevaa erimielisyyttä siitä, miten hyvin vaaleissa on noudatettu oikeusvaltioperiaatetta.