Perustelut
Yleistä
Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2004 on rakenteeltaan aikaisempien
kertomusten kaltainen. Kertomus sisältää yleiskatsauksen
oikeuskanslerinviraston toimintaan, minkä lisäksi
tehdään selkoa valtioneuvostoon kohdistuvasta
valvonnasta, perus- ja ihmisoikeuksien valvonnasta, laillisuusvalvonnasta
sekä asianajajalaitoksen valvonnasta. Kertomukseen on otettu
lisäksi tärkeimpiä oikeuskanslerin ja
apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja sekä tilastotietoja oikeuskanslerinviraston
toiminnasta.
Kanteluasiat muodostavat pääosan oikeuskanslerinvirastossa
käsiteltävistä asioista. Asioita
tulee vireille myös oikeuskanslerin omasta aloitteesta
samoin kuin rangaistustuomioiden tarkastusten ja asianajajien valvonnan
johdosta. Lisäksi oikeuskansleri antaa tasavallan presidentille,
valtioneuvostolle ja ministeriöille lausuntoja oikeudellisista
kysymyksistä. Vuonna 2004 saapuneiden
kanteluasioiden määrä (1 443)
oli lähes sama kuin edellisenä vuonna (1 454).
Ratkaistujen kanteluiden määrä (1 527) kasvoi
jonkin verran edellisvuotisesta (1 489). Kanteluasioissa
tehtyjen toimenpideratkaisujen osuus oli 16 prosenttia vuonna 2004
(150), edellisenä vuonna toimenpideratkaisujen osuus oli ollut
17 prosenttia (156). Näistä yleisin oli käsityksen
tai ohjeen esittäminen (93). Kanteluiden käsittelyyn
keskimäärin käytetty aika pysyi entisellään.
Kaikkien kantelujen ratkaisuaikojen mediaani oli noin 10 viikkoa
ja keskiarvo noin 30 viikkoa.
Valiokunta ei ole erikseen arvioinut oikeuskanslerin yksittäisiä ratkaisuja
ja kannanottoja. Oikeuskanslerin Koitelaisen ja Kemihaaran soita
koskevasta Natura-palautuspäätöksestä valtioneuvoston
kanslialle antamasta lausunnosta tehty perustuslain 115 §:n
mukainen muistutus valtioneuvoston oikeuskanslerin virkatoimien lainmukaisuuden
tutkimisesta käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa erikseen
(PeVM 9/2005 vp).
Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta
Oikeuskanslerille kuuluu perustuslain 108 §:n 1 momentissa
säädettynä erityisenä tehtävänä perus-
ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta. Perustuslakivaliokunta
on pitänyt vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen hengen mukaisena,
että oikeuskanslerin kertomukseen sisältyy erillinen
jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta (PeVM
25/1994 vp, s. 6/II). Kertomuksessa
perus- ja ihmisoikeusnäkökulma on erillisen jakson
ohella esillä tapausselosteissa.
Oikeuskanslerin viranomaistoimintaan kohdistuvassa valvonnassa
perus- ja ihmisoikeudet tulevat käsiteltäviksi
yleensä kantelujen yhteydessä. Aiheeseen liittyviä tapauksia
on selostettu asianomaisessa jaksossa ryhmiteltyinä eräiden
perus- ja ihmisoikeusotsikoiden alle. Samantyyppiset kysymykset
pysyvät kertomuksen mukaan vuodesta toiseen ajankohtaisina. Oikeuskansleri
kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vuonna
2004 yhdenvertaisuutta koskevia tapauksia on tullut esille aiempaa
vuotta runsaslukuisemmin. Tähän ei oikeuskanslerin mukaan
voida aineiston perusteella antaa yksiselitteistä syytä.
Asioiden viipyminen
Oikeuskansleri on lähes vuosittain kiinnittänyt huomiota
asian käsittelyn viipymiseen niin tuomioistuimissa kuin
viranomaisissakin. Myös perustuslakivaliokunta on ottanut
kantaa käsittelyaikojen lyhentämiskeinoihin (PeVL
35/2002 vp, s. 3—4, PeVL 31/2005
vp, s. 3/II, PeVL 2/2006 vp,
s. 2/II, PeVL 30/2006 vp, s.
4—5, PeVL 55/2006 vp, s. 3/II).
Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on
oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa
tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen
6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa
oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin. Vastaavasti
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen
14 artiklan 2 kohdan mukaan jokaisella on tutkittaessa rikossyytettä häntä vastaan
oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman kohtuutonta viivytystä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuoden 2000 jälkeen
langettanut lukuisia tuomioita Suomelle asioiden viipymisestä tuomioistuimissa.
Julkisen vallan on perustuslain 22 §:n mukaan turvattava
perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Asioiden
käsittelyn joutuisuuteen on pyritty vaikuttamaan muun ohella menettelyjä ja
toimintoja tehostamalla samoin kuin henkilöstö-
ja muita resursseja kohdentamalla sekä tuottavuutta muilla
tavoin parantamalla. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota
asioiden joutuisaan käsittelyyn kohdentuvien
vaatimusten näkökulmasta kertomusvuoden jälkeen
laadittu valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan sisältyviin
suunnitelmiin vähentää tuomioistuinten
henkilöstöä. Valiokunta pitää erittäin
tärkeänä, että tuottavuusohjelmaa
täytäntöön pantaessa ei vaaranneta
perustuslain ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden
jokaiselle takaamaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi
asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.